Uutiset

Yleinen

Kokkolan Voimalla ruokohelpeä

– Voimalaitoskattilaan sivuvirtana ohjataan myös ruokohelpeä. Pääenergianlähteinä ovat puupolttoaineet (hake) ja turve, kertoo voimalaitospäällikkö Veli-Matti Tuliniemi.
– Energian tuottamisessa on tietenkin tärkeää toimitusvarmuus ja se on etenkin isojen laitosten haaste. Parina viime vuonna kun oli huonot turvekesät, käytimme enemmän haketta. Kun tällainen laitos alkaa käyttää enemmän haketta turpeen sijaan, on hankintaorganisaation oltava vireänä ja polttoaineen varastokenttää voimalaitosalueella riittävästi, Veli-Matti muistuttaa. Haketta tarvitaan mittavia määriä turpeen korvaajana ja hakkeen saanti ei olekaan aina niin helppoa.

Pieni energiatiheys

Ruokohelpi on kuljetuksessa ja varastoinnissa tilaa vievää polttoainetta. Vaikka se sisältää kiloa kohti paljon energiaa, sen energiatiheys on pieni. Kolme kuutioita helpeä vastaa yhtä kuutiota jyrsinturvetta.

– 100 GWh (gigawattitunti) tuottamiseen tarvitaan noin 50 000 kiintokuutiometriä puuta. Voimalaitoksen vuotuinen tuotanto on noin 300 GWh eli 300 000 MWh, joka suurin osa tuotetaan turpeella ja hakkeella kuten on alun perin suunniteltu. Ruokohelven osuus olisi tuosta tulevaisuudessa maksimissaan 16 GWh. Nyt ruokohelven osuus on noin 10 GWh, Veli-Matti kertoo lukuja. Energiamäärältään ruokohelven poltto vastaa siis nyt noin 5 000 kiintokuutiometrin puun polttoa.

Erillinen silppuaminen

Ruokohelpi silputaan paalisilppurilla paaleista ja silppu puhalletaan putkea pitkin suoraan kattilaan.

Yksi syy miksi olemme valinneet erillisjärjestelmän ruokohelven polttoon on se, että jos ruokohelpeä sekoitetaan puuhun tai turpeeseen, raaka-aineet lajittuvat. Tämä taas aiheuttaa säätötarvetta kattilassa ja tästä tulee ylimääräisiä häiriöitä. Haluamme pitää pääpolttoainevirran tasaisena ja syöttää ruokohelpeä sivupolttoainevirtana.
– On paljon helpompi hoitaa ruokohelven syöttö erikseen omana virtanaan kattilaan saakka Veli-Matti opastaa.

Kun vertaillaan energialähteitä pitää muistaa, että jokainen megawatti, joka tuo­tetaan kotimaisilla polttoaineille on tuontienergiasta pois. Jollei metsä kasva puuta, se kasvaa lähes poikkeuksetta turvetta. Uutta turvetta tulee koko ajan lisää samoin ruokohelpeä. Kivihiiltä esimerkiksi kaivokseen ei enää toiste tule.

Varastossa muualla

Käytännössä lähes koko vuoden aikana käytettävä ruokohelpi ajetaan varastoon, joka on rakennettu ruokohelvelle. Jos vastaanotettava määrä kasvaa, pitää varastointia tehdä myös pellon laidalla, josta varastoa vähitellen täytetään.

Ruokohelpipaalit nostetaan pyöräkuormaajalla kuljettimelle, joka syöttää vähitellen paaleja silppurille. Etenkin löysät pyöröpaalit, jotka ovat jo kalliita kuljettaakin, ovat hankalia silputa. Tiukat muuttuvakammioisella paalaimella tehdyt pyöröpaalit ovat helpompia silputa.
– Kanttipaalit ovat taas kaikista helpoimpia silputa, eivätkä ne aiheuta häiriöitä oikeastaan ollenkaan, Veli-Matti kuvailee.

– Tiukkaan kanttipaalattua ruokohelpeä myös sopii meidänkin varastoon kiloina enemmän kuin pyöröpaalattua, joten siitä on oikeastaan etua ketjun joka vaiheessa, Veli-Matti muistuttaa. Veli-Matti jatkaa, että toisaalta ruokohelven kanssa olemme vielä hieman lähtökuopissa vaikka investointeja on jo tehty. Ruokohelven polttomäärä kun pitäisi kuitenkin kaksinkertaistaan parissa vuodessa.

Silppuri ei häiriinny muoveista.

Helpoin tilanne meillä olisi, jos kaikki paalit olisi kanttipaalattua. Jos paaleista on puolet kanttipaaleja, sekin on hyvä. Kuljetuksen maksajalle on parempi, että kuormaan sopii 10000 kilon sijaan 15000 kiloa ruokohelpeä.

– Meidän toive on, että ruokohelpi saadaan voimalaitokselle sopivassa paketissa, ja se on riittävän kuivaa. Määräkin pitäisi olla sopiva, jotta saadaan varasto täyteen ja sitten toivotaan, että varasto on tyhjä, ennen kuin seuraavaa satoa aletaan kuljettamaan tänne, jolloin kierto on optimaalinen, Veli-Matti pohtii.

Lue seuraavaksi