Keslalla tuotekehitystä yhdessä urakoitsijoiden kanssa

– Kesla Oyj on osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Helsingin Arvopaperipörssissä. Pörssiyhtiön toiminta edellyttää läpinäkyvyyttä, toisaalta sen toiminta on hyvin hektistä.

Vaikka osakkeet noteerataan pörssissä, tavoitteena tuotannossa ei kuitenkaan ole pelkästään neljännesvuosittainen menestyminen, vaan pitkäjänteinen tuotteiden kehittäminen ja asiakkaiden tarpeiden täyttäminen. Pitkäjänteisestä tuotekehitystyöstä ja laadukkaasta tuotannosta saadaan pitkällä jänteellä ajateltuna paras hyöty kaikille. Menestyvän yhtiön osakkeiden noteeraaminen tuo mukanaan julkisuutta, josta pitää toki ottaa hyöty irti, pohtii Martti.

Viennin osuus on Keslalle merkittävä. Metsäteknologian työlaitteista viedään ulkomaille noin 70 % osuus tuotannosta. Vienti yli 30:een maahan tasoittaa sopivasti vaihteluita, joita yksittäisen maan muutokset tuki- ja verotuskäytännöissä sekä suhdanteissa aiheuttavat. Vientiin myös panostetaan, kun Suomen markkinoilla on ahdasta.

Keslan tavoitteena on olla kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu metsäteknologian moniosaaja. Keslalla on neljä tuoteryhmää, joilla ollaan mukana koko ketjussa. Itse asiassa Kesla tarjoaa vain ”varusteluja” metsään, eli hakkureita, metsäperävaunuja, kuormaimia, nostureita ja harvesterikouria. Keslan tuotteet ovat kaikki joko traktoriin, metsäkoneeseen, kaivuriin tai kuorma-autoon asennettavia. Konsepti on rakennettu niin, että tuotevalikoima kattaa ketjun kannolta kattilaan tai puunjalostustehtaalle. Valikoimissa ei kuitenkaan ole itsekulkevaa metsäkonetta.

– Metsäteknologiayrityksenä on pörssissä pärjätty hyvin, varsinkin kun otetaan huomioon kurssinousu ja tuotto. Olemme saavuttaneet isoja, yli 20 %:n kasvuprosentteja viime vuosina. Olemme tällä hetkellä yksi maailman johtavista valmistajista nostureissa ja metsäperävaunuissa, harvesterikourissa olemme nousseet itsenäisten valmistajien ”mitalikolmikkoon” maailmassa. Hakkurit myydään suoraan tehtaalta. Niiden kokoluokka on suunnattu ammattilaisille, eikä pienempää mallistoa ole tulossakaan, kun suunta on kuitenkin isompaan. Lisäksi valmistamme muun muassa sykeprosessoreita, vinssejä ja hyttejä autonostureihin, luettelee Martti.

Työvälineitä urakoitsijoille

– Tuotekehitystä tehtaalla tehdään urakoitsijoiden tarpeista lähtien, heidän menestymistä helpottamaan. Jo suunnitteluvaiheessa otetaan urakoitsijat ja jälleenmyyjät mukaan keskusteluihin, jotta lähdetään oikeista asioista liikkeelle. Alalla pitkään töitä tehneillä urakoitsijoilla on vahvat näkemykset, ja vääriähän niistä ei ole mikään. Kaikkia näkemyksiä ei kuitenkaan voida ottaa huomioon. Tavoitteena on kuitenkin aina mahdollisimman toimivat kokonaisuudet ja kun vaativien asiakkaiden tarpeet on täytetty, niin normaalien asiakkaiden odotukset on jo ylitetty, muotoilee Martti.

Haketusta traktoriurakoitsijalle

Martin mukaan monelle haketusurakoitsijalle on tärkeää se, että hakkurin voimanlähteenä käytetään traktoria ja toimialan laajennus on helppo tehdä muusta traktoriurakoinnista. Hyppy kuorma-autohaketukseen on selvästi suurempi. Traktoriurakoitsijan asiakaskunta on sama kuin aiemminkin, ja haketuksen aloittaminen on luonteva jatko aikaisemmalle urakoinnille. Useimmilla hakkuriurakoitsijoilla on takana jo vuosien urakointikokemus ja nyt on vain havaittu uudet mahdollisuudet hakkeen kanssa.

Nyt kun urakoitsijoiden traktoreiden nopeudet lähes poikkeuksetta ovat 50 km/h, 50 -100 kilometrin siirtymät ovat mahdollisia. Ja kun konetta siirretään paikallis- tai metsäautoteillä, ei nykytraktoreiden 50 km/h maksiminopeutta lujempaa voi juuri ajaa kuorma-autokalustollakaan.

Traktorihakkuri on mielenkiintoinen laite, koska se on erityisen mobiili. Kun metsäautotiellä ei voi ajaa ojaan hakeperävaunuja, ojan päälle voidaan tarvittaessa ajaa hakkuri ja traktori. Perävaunuhakkuri on erittäin maastokelpoinen huonoissakin olosuhteissa ja sen urakoitsijat ovat huomanneet. Ja kun traktoria tarvitaan johonkin muuhun työhön, perävaunuhakkuri on helppo irrottaa ja ottaa taas haketustyön alkaessa perään. Aika on nyt sitä paitsi otollinen hakkuriyrittäjälle, kun kotimainen energia otetaan pikkuhiljaa tosissaan.

Luotettavaa kalustoa

Mielenkiintoista on, että kaikki Keslan toimittamat hakkurit ovat tiettävästi edelleen käytössä. Hakkureiden elinkaari on tyypillisesti sellainen, että koneen hankkii urakoitsija, joka käyttää sitä monesti seitsemänä päivänä viikossa. Parin, kolmen vuoden päästä koneen omistaja vaihtuu, kun urakoitsija hankkii uuden ja käytetty kone siirtyy seuraavalle, joka ehkä aloittelee haketusurakointia. Käyttö on kuitenkin vähäisempää. Elinkaariketjun loppupäässä kone vaihtaa omistajaa ehkä maatilatason käyttöön ja samalla haketetaan muutaman naapurinkin puut.

– Traktorihakkureilla tehdään kuitenkin töitä hamaan loppuun saakka. On helpompi olla sinut koneen kanssa, kun elektroniikkaa on vähän. Siksi yksinkertaiset laitteet kantavat pidemmälle. Martti muistuttaa, että elektroniikkaa hakkureissa toki on esimerkiksi mukautuvassa syötönohjauksessa.

Tuloja urakoitsijoille

Bioenergian tuottaminen vaikuttaa tulonmuodostukseen monella tasolla. Energiajakeen kerääminen jättää rahaa maakuntaan ja parantaa jäävän metsän kasvua. Kyse on myös siitä, halutaanko bioenergian tuotantoon todella panostaa vai ollaanko vain panostavinaan.
Vaikka nyt bioenergiaan panostetaan, tärkeää on se, miten tuleva sukupolvi saadaan mukaan kehitystyöhön ja urakoitsijoiksi. Yrittäjäkään ei voi aina olla poliittisen päätöksenteon maksumies. Taloudellisuus on tärkeää niin bioenergia-asiakkaan kuin yrittäjänkin näkökulmasta ja haketustyön pitää olla yritystoiminnan kannalta järkevää.

Maisemaurakointiin

Yhtenä käyttäjäryhmänä Keslan tuotteille tulevat yhä enemmän olemaan myös maisemaurakoitsijat, jotka siivoavat tienvarsia, pellonreunoja ja maisemallisesti kunnostettavia alueita. Metsänkorjuu alkaa moottorisahan korvaajalla, 18G –”giljotiinikouralla” ja kuormaajalla. Giljotiinikoura on taloudellinen tapa kerätä koneellistettuna puustoa maisema- ja talousmetsissä. Tämän jälkeen ei kukaan huomaa kuin kannonnysästä, että jotain on metsästä poistunut.

– Kalustoa, jolla työ saadaan tehtyä koneellisesti, on jo olemassa, mutta riittääkö halu ostaa näitä palveluja. Urakoitsijan pitää saada tuosta työstä myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Merkittäviä tulevaisuudessa ovat myös talousmetsien harvennukset, joissa kerätään energiapuuta. Näissä kohteissa olemme vahvoilla, kun meillä on tarjota koko ketju, koska seuraavana kerätty puu syötetään hakkuriin, kehuu Martti.

Haketusta tienvarressa tai terminaalissa

Millä menetelmillä energiapuunkorjuukohteissa halutaan tehdä töitä? Vaikka mallistossa on konttihakkuritkin, Suomessa vallalla on tienvarsi- ja terminaalihaketukset. Tämä on Keslan näkemyksen mukaan vallitseva menetelmä myös tulevaisuudessa, koska se on kustannustehokas. Tarvittava kalusto on juuri siellä, missä sen pitää olla. Hakkurin sitominen metsään koko rankojen keräämisen ajaksi ja hakekonttien kuljettaminen metsässä ei ole erityisen taloudellista. Haketus voidaan tehdä tienvarressa muutamassa tunnissa. Kun metsässä kuljetetaan vain rankoja, ollaan metsässä sitä paitsi kevyemmällä kalustolla liikkeellä.

– Toki korjuutekniikkaa pitää tietenkin miettiä joka kohteessa erikseen. Millä kaataminen, mahdollinen karsinta ja poiskuljetus tehdään. Kontillisia hakkureita on toimitettu Keski-Eurooppaan ja Baltiaan, mutta Suomessa tehdään tulosta optimaalisimmin tienvarsi- tai terminaalihaketuksessa, Martti kertoo.

Haketusasiakkaat vielä hajallaan

Maaseutuolosuhteissa haketusasiakkaat voivat olla melko hajallaan maakunnassa, siihen Keslan mobiilihakkurit soveltuvat erinomaisesti. Parhaimmillaan hakettajalle voi kertyä jopa 15-20000 km vuodessa, kun palvellaan noin kahtasataa asiakasta. Toimintasäde on noin 100 kilometriä. Tulevaisuudessa, kun hakelämmityskohteet lisääntyvät, pitäisi toimintasäteen pienentyä. Asiakkaat löytyvät yhä lähempää. Tämä lisää osaltaan haketettavia kuutioita, kun matkoihin ei enää mene aikaa.

Traktorikalusto järeytyy metsänhoidossa

Hankintapuukaupan lisääntyminen on vaikuttanut perävaunujen ja kuormainten menekkiin myös Keslalla. Traktorikorjuussa korjuun hintataso ei ehkä tule merkittävästi nousemaan, mutta hankintakaupassa käytetään yhä enemmän urakoitsijoita. Kotimaan osalta traktorialustaisten koneiden kysyntä on lisääntynyt ja keskihinta on kasvanut. Yhä enemmän hankitaan ammattilaisten laitteita. On ollut mielenkiintoista kuulla, että monissa kivisissä paikoissa, joihin ajokoneella ei haluta mennä, voidaan mennä traktorikalustolla. Kun traktorikalustoon investoidaan, pitää siinäkin miettiä taloudellisuutta. Parhaimmillaan traktoriyksiköllä ajetaan vuodessa 25 -30 000 mottia.

Terästä 4,5 miljoonaa kiloa

– Käytännössä kaikki Keslan käyttämä teräs ostetaan levyinä, jota leikataan n. 4500 tonnia täällä Kesälahden tehtaalla, oman tehtaan lisäksi myös Joensuun ja Ilomantsin tehtaiden tarpeisiin. Vuodessa käytetään yli 40 tonnia hitsauslankaa. Meillä on hyvä varastointi logistiikka ja levynleikkauksessa hukkapalojen määrä on äärimmäisen pieni, kehuu Martti.

Kokoonpanoa

Viiden vuoden aikana hakkurituotanto, kuten muukin liikevaihto, on kaksi ja puoli kertaistunut. Tuotantotilat ovat kuitenkin pysyneet samana, joten tuotannossa on hieman ahdasta. Kesälahdella tapahtuu kuormain-, vaunu-, harvesteri- ja hakkurituotanto pois lukien hakkurikammioiden hitsaus, joka kappaleen suuren koon vuoksi tehdään Joensuun tehtaalla. Joensuun tuotantoa ovat usein myös hakkurin päälle tulevat nosturit. Kotimaan toimituksiin hakkurit kootaan valmiiksi alustalle, mutta ulkomaille toimitetaan monesti nosturi ja hakkuri erikseen.

Harvesterit kootaan samalla periaatteella kuin hakkurit. Harvesterin runko on kiinni penkissä ja kokoonpanoa hoitaa työpari. Kaikki tuotteet tehdään tilausten mukaan, jolloin ne voidaan varustella asiakkaan toivomuksen mukaan. Harvesteriin kiinnitetään kokoonpanopenkissä liikkuvat osat ja hydrauliikan komponentit sekä asiakkaan haluamat varusteet.
Samaa logistiikkaa kuin hakkureissa käytetään myös metsäperävaunuissa. Niitä ei siis välttämättä koota valmiiksi Suomessa, vaan perävaunut kuljetetaan esikoottuna ulkomaille, jotta kuljetuskustannukset saadaan pienemmiksi. Perävaunuissa esimerkiksi sermit ja kuormaimet kiinnitetään vasta vastaanottomaassa.

Kesälahdella hitsataan myös Joensuun tehtaalle nosturipalkkiaihioita ja kuorma-autonosturien takapankkoja, jotka hitsataan ja kootaan valmiiksi Joensuussa. Hitsausta ja osavalmistusta tehdään nyt kahdessa vuorossa, mutta kokoonpano toimii yhdessä vuorossa. Kesla valmistaa Kesälahdella myös sykeharvestereita, joissa sillä on erittäin vahva asema markkinoilla.

– Alihankkijoista ja yhteistyökumppaneista olemme riippuvaisia kuten muutkin. Hydrauliikan komponentteja joudutaan tilaamaan jo vuodeksi etukäteen, jotta niitä saa ajoissa. Kyllähän tämä hieman luovaa arvaustakin edellyttää, pohdiskelee Martti.
Koeajot ja kalibroinnit

Kaikki hakkurit, harvesterit ja kuormaimet koeajetaan ennen asiakkaalle toimitusta, jotta asiakas saa varmuudella toimivan koneen. Jos hakkuri kootaan alustalle valmiiksi, testataan hakkuri usein myös aidosti puurangalla. Kun harvesteri on kokoonpantu, sen toimivuus koeajetaan ja kalibroidaan testiohjelmalla.

Metsänhoitoa kaivukoneella

Pehmeiden maiden puunkorjuu on mielenkiintoinen haaste, jossa esimerkiksi Metsäliitolla on ollut Keslaan erityinen intressi. Kun pehmeiltä turvemailta korjataan puuta, pitää kaluston aiheuttama pintapaine olla mahdollisimman pieni. Pahimmillaan voi maassa olla metrikaupalla kuivahkoa turvetta, jolloin maa ei jäädy vaikka se tampattaisiinkin, koska kosteutta ei ole riittävästi pinnassa.

Kun olosuhteet muuttuvat, pitää myös valmistajan mukautua. Keslan ratkaisu on Xtimber, kaivuripohjainen metsäkone. Näin kaivureille saadaan talvikaudeksi tuottavaa tekemistä ja samalla ratkaistaan osaltaan suoalueiden kasvavan korjuutarpeen ongelmaa. Reilun tunnin asennustyöllä kaivukoneen kauhan paikalla kiinnitetään Xtender-puomi, jossa on harvesteri ja liikkumista helpottava käpälä.

– Luovana ratkaisuna ja ajatuksia herättämään olemme testanneet kaivukoneeseen kytkettävää 12 tonnin metsäperävaunua. Yhdistelmällä päästään samoihin pintapaineisiin kuin jalkamies. Kehitystyö on kuitenkin vielä kesken. Tarvittaessa perävaunuun voidaan asentaa vielä napaveto. Tällaiselle yhdistelmälle tulee olemaan kysyntää, jos talvet ovat tulevaisuudessakin lämpimiä, pohtii Martti.

Kaivurisovellutukset ovat mielenkiintoinen asia, mutta kehitystyössä lopputulos ei ole koskaan varma. Kaivukonetta kuitenkin voidaan käyttää harvesterina ja perävaunun vetäjänä.

Haketus lisääntyy ja toimintavarmuuteen panostetaan

– Haketusurakoitsijaa kiinnostaa etenkin laitteiden saadut tuotot ja käyttövarmuus. Kestävyys ja huoltoystävällisyys ratkaistaan materiaalivalinnoilla ja teknisellä toteutuksella.

Kulumiseen ja koneen kestävyyteen liittyvät asiat ovat tulevat vastaan kaikilla valmistajilla. Käyttäjiäkin on monenlaisia. Erityisesti kun haketetaan paljon hakkuutähdettä, saatetaan törmätä vaikkapa torven mutkan puhkikulumiseen. Sen aiheuttaa hakkuutähteiden mukana kulkeva hiekka, joka kuluttaa torven. Toki myös puu kuluttaa metallia. Haketusmäärät myös vaihtelevat runsaasti, jotkut hakettavat 30 000 kuutiota vuodessa, enimmillään asiakkaamme hakettavat reilusti yli 80 000 kuutiota vuodessa, kehuu Martti.

Hakkurin kapasiteetti on parhaimmillaan pitkässä rankatavarassa, jopa 160 hakemottia tunnissa. Hakkuutähteellä tuotos on luonnollisesti pienempi. Haketusnopeus riippuu eniten hakkeen koosta eli valitusta seulasta ja materiaalista, jota haketetaan. Hakkuutähteen haketuksessa kyse on lähinnä kuormaimen käyttäjän näppäryydessä saada hakkuutähdettä syötetyksi riittävästi pöydälle.

Tavoitteena hakkurin suunnittelussa on ollut helppokäyttöisyys. Kompromisseja joudutaan tekemään, kun valitaan rakenteellisia ratkaisuja. Hakkuri on pidetty mahdollisimman matalana, jotta normaalista traktorista näkee syöttöpöydälle. Hakkuri on sijoitettu pyörien etupuolelle, jolloin hakkuri on runkopalkkien välissä.