Kaistahoitoa metsään-tavoitteena tuplatuotto

Seppo Pentti

Orimattilalainen NewForest Oy tuo markkinoille vuoroviljelyyn perustuvan metsänkasvatusmenetelmän. Idean ja yrityksen takana ovat keksijä Timo Tikkanen Porvoosta ja koneyrittäjä Juha Sirkkala Orimattilasta.

Timo Tikkaselle keksiminen on kyseenalaistamista. Kun Tikkanen pohti perinteistä metsänuudistamisen mallia ja sen vaatimaa työmäärää, syntyi ajatus voisiko tämänkin tehdä jotenkin toisin? Syntyi ajatus vuoroviljelyyn perustuvasta menetelmästä, jossa keskitytään arvopuiden kasvattamiseen ja samalla lisätään metsän monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta.

Muokkaus on metsänuudistamisen perusta

Vuoroviljelyssä metsänuudistaminen perustuu pohjois-etelä-suuntaisesti yhdeksän metrin välein istutettaviin kuusiriveihin sekä niiden väliin jäävien alueiden koneelliseen kylvöön. Kuuset istutetaan kahteen vierekkäiseen riviin 1,25 – 1,50 metrin välein. Hehtaarille istutettavien taimien määrä on näin käytännössä sama kuin perinteisessä metsänuudistamisessa, noin 1 800 kappaletta. ”Istutusetäisyys kahdelle riville maksimoi puiden lukumäärän hehtaarille ilman että ne haittaavat toistensa kasvua”, kertoo Tikkanen.

Jotta ajatus saadaan toteutettua käytännössä, tarvitaan ammattitaitoinen koneenkuljettaja sekä tarkoitusta varten kehitetyt työvälineet. Juha Sirkkala jatkaa yli 50 vuotta toiminutta maansiirtoalan perheyritystä, joka toimii pääasiassa Uudellamaalla ja Hämeessä. Idea paineilmakäyttöisestä kylvölaitteesta, SeedGunista, kypsyi jo 90-luvulla Sirkkalan tehtyä vuosia erilaisia maanmuokkaustöitä. ”SeedGunilla voidaan kylvää kaikkia kotimaisia puulajeja. Sen etuja ovat lisäksi siementen hellävarainen käsittely ja tarkka säädettävyys”, kertoo Sirkkala. Kylvölaitteeseen liitetyn paikkatietojärjestelmän avulla jopa yksittäisistä muokkaus- ja kylvökohdista voidaan tallentaa sijaintitieto. Tämä mahdollistaa mm. kuusirivien sekä istutus- ja kylvökohtien tarkan sijoittamisen.

Vuoroviljelyssä ei ole vaaraa kyseisenlaisista tiheiköistä. Kuuset ovat yhdeksän metrin välein rivissä. 

Päätehakkuita 30 vuoden välein ilman laajoja hakkuuaukeita

Vuoroviljelyssä taimirivien väliin jäävää aluetta kasvatetaan sekapuustona kuusten rinnalla noin 15 vuotta, jonka jälkeen se korjataan ensimmäisen kerran energiapuuksi. Tämä toistetaan seuraavien 15 vuoden kuluttua. Toisen energiapuun korjuun jälkeen välialueet muokataan ja istutetaan kuuselle samalla periaatteella kuin perustamisvaiheessa. Tikkasen ja Sirkkalan mukaan selkeät kaistat helpottavat metsänhoitoa, tehostavat konetyötä ja alentavat näin kustannuksia.

Menetelmän kenties kiinnostavin vaihe koittaa, kun kahta kuusi-ikäpolvea on kasvatettu rinnakkain siihen asti, että ensimmäisenä istutetut kuuset ovat noin 60-vuotiaita. Tässä vaiheessa ne ovat saavuttaneet tarvittavan järeyden ja nämä kaistat uudistetaan. Samaan kohtaan istutetaan uudet kuusentaimet jälleen kahteen riviin. Kylvetty tai luontaisesti syntynyt sekapuusto täydentää välit ja lisää monimuotoisuutta. Tästä eteenpäin sama voidaan toistaa aina 30 vuoden välein. Ensimmäisen 90-vuoden kiertoajalla voidaan siis tehdä yhden sijasta kaksi uudistushakkuuta. Lisäksi kannattavuus paranee sitä mukaa mitä enemmän aikaa kuluu ja hakkuiden väli lyhenee.

Vuoroviljelyssä metsä säilyy alun jälkeen jatkuvasti peitteisenä ja kasvava puusto sitoo ilman hiilidioksidia. Alkua lukuun ottamatta maanmuokkauksessa paljastetaan kivennäismaata huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä metsänviljelyssä mikä vähentää alueelta tulevaa humus- ja ravinnehuuhtoumaa. Vuoroviljely parantaa myös maaperää sitomalla siihen typpeä (leppä) ja lehtipuusto estää maasta juuristoon siirtyvien lahottajasienten kasvua. Terveempi maaperä ja terveempi puusto.