Joutomaa pelloksi Yli-Iissä - FAE kelajyrsimellä

Kari Karvonen on lähtenyt lisämaiden hankinnassa omille poluilleen. Peltojen tukikelvottomiksi jäämisestä huolimatta, mies raivaa talouskeskuksen lähellä sijaitsevat ohutturpeiset rämeet rehuntuotantoon lypsykarjalleen. Raivaustyöhön hankitulla FAE -jyrsimellä urakoidaan myös muiden peltoraivioita, tontteja, sekä latujen ja kelkkaurien pohjia.

Siirryttyään isännäksi kotitilallaan Kari Karvonen lähti hankkimaan lisämaita perinteisesti raivaamalla. Nyt työn alla olevan alueen valmistuttua on tilan peltoala kasvanut jo yhdeksäänkymmeneen hehtaariin, joka mahdollistaa jatkossa karjamäärän kasvattamisen nykyisestä 20 lypsävästä huomattavasti suuremmaksikin.

Ensimmäiset raiviot muokattiin urakoitsijoiden jyrsimillä, mutta viime maaliskuussa Karvonen hankki Tapio Pirttinen Oy:n maahantuoman FAE -kelajyrsimen. Urakoitsijoiden kokemuksia kuunneltuaan tavoitteena oli löytää työkalu, joka ei keveytensä takia nouse kantojen yli. Toinen tärkeä kriteeri oli tunteettomuus kiville. ”Nyt mulla on semmonen kone, jolla kannot menee lastuksi kerta-ajolla ja pään kokoinen kivi hajoaa nyrkin kokoisiksi paloiksi ”, vakuuttaa Karvonen tyytyväisenä.

Kiviä Karvosen ohutturpeisella raiviolla tulee vastaan harvemmin, mutta muualla urakoitaessa sitäkin useammin. Erityisesti tontit jyrsitään alueella useimmiten kivisille moreenikankaille ja silloin terien kestävyys pääsee oikeuksiinsa.

Talven hyödyt ja haitat

Kasvihuoneilmiön vaikutuksia, lämpimämpiä kelejä odotellessa, on Karvonen päässyt testaamaan jyrsintään myös talviolosuhteissa. Vaikka muuta saattaisi luulla, nopeuttaa maan jäätyminen jyrsintää huomattavasti. ”Sulassa kurakossa kivet ja kannot pyrkivät jyrsimen edellä pakoon ja kannon pilkkomiseksi joudutaan joskus ottamaan eteen-taakse. Jäätyneen maan aikana kantoa ei huomaakaan.” kertoo kokemuksiaan Karvosen koneen toista vuoroa ajava Jaakko Turpeinen.

Kuvauspäivää edeltäneenä viikonloppuna helmikuun alussa satanut lumi nosti hangen syvyyden raiviollakin jo reilusti yli 30 senttimetrin. Parin ajopäivän kokemuksella paksu pulverimainen pakkaslumikerros ei estä jyrsintätyötä, joskin työtä se jo selvästi haittaa.
Silmämääräisesti työsyvyys oli kerta-ajolla noin 15 cm, mutta pakkaslumen sekaan jauhettu kuntta muodostaa jyrsimen jälkeen puoli metriä paksun hötön.

Paksu jyrsös pakottaa pitämään ohjainpeltiä yläasennossa, mikä vaikuttaa heikentävästi murskaustehoon. Paksulla lumella joudutaan tekemään yksi ylimääräinen ajokerta hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

Paksummassa lumessa lumen linkoaminen jyrsitylle alueelle nopeuttaa työtä huomattavasti ja on kustannuksiltaan varmasti edullisempi ja lopputuloksen kannalta parempi, kuin upottavan suon väkisin jyrsiminen sulan maan aikana.

Edulliset käyttökustannukset

Karvonen on positiivisesti yllättynyt jyrsimen vähäisestä huollon tarpeesta ja alhaisista käyttökustannuksista. Koneen mukana hankittu varateräsarja on edelleen avaamattomassa puulaatikossaan ja näyttää vielä jonkin aikaa pysyvänkin. Ensimmäisten 1000 tunnin jäljiltä ei terissä vielä näytä vaihtotarvetta olevan.

Kulmavaihteiden olematon öljynkulutus ja vuotojen täydellinen puuttuminen saa isännältä kiitosta. ”Laakerien kuivumista ei tartte pelätä, eikä olla koko ajan öljykannun kanssa täyttämässä”.

Karvosen jyrsimen veturina on Oulun Valtralta Väänäsen Topilta käytettynä hankittu 2005 mallin Valtra T130. ”Taloon tullessaan traktori oli nuoresta iästään huolimatta karmeassa kunnossa, mikä huomioitiin kyllä kauppahinnassakin. Traktorin viat tiedettiin ostopäätöstä tehtäessä ja kunnostukseen varattu kustannusarvio piti”. Kiittelee Karvonen traktorimyyjää.

”Perusteellisen kunnostuksen jälkeen traktori vielä aateloitiin 200 hevosvoiman luokkaan ja on toiminut ongelmitta raskaassa jyrsintyössä”.
”Polttoaineen kulutus on ollut kesäaikana melko tasaisesti 22 litraa tunnissa ja jäätyneen maan aikana selvitään jonkun verran vähemmällä.”

Urakoitsijaksi

Karvonen on tyytyväinen pait­si kalustoonsa, myös päätökseen oman jyrsimen hankinnasta. ”Jos hiukankin enemmän on jyrsittävää ja sopiva vetokone talossa, kannattaa jyrsin hankkia ilmanmuuta itelle” ynnäilee Karvonen.

”Urakkaa on tarjolla sopivasti ja järkevällä tuntihinnalla tehtynä niistä saa mukavasti apua investointiin”, sanoo Karvonen. Jyrsintyön ohella Karvonen tekee jonkin verran muutakin traktoriurakointia ja uuden koneen ansiosta pystytään tarjoamaan tasaisempi työllisyys myös palkatulle kuljettajalle.

FAE jyrsimiä valmistava tehdas on maailman suurimpia alallaan ja sen valikoimassa on jyrsimiä kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin. Jyrsimiä toimitetaan myös varta vasten modifioituihin alustakoneisiin asennettuna, jolloin voidaan jo puhua itsekulkevista tela- tai pyöräalustaisista jyrsinyksiköistä.

Lisätietoa FAE -tuotteista saatte maahantuojan nettisivuilta
www.tapiopirttinen.fi