Järjen ääntä turvekeskusteluun

Seppo Pentti

Huoli ilmastonmuutoksesta on tärkeää, mutta sen sivussa ei tulisi sortua ylilyönteihin kuten yksisilmäisyyteen turpeen vastustamisessa. Turpeella on oma roolinsa Suomen energiahuollossa, etenkin asuntojen kaukolämmössä. Turpeen hätiköidyllä alasajolla vain kasvatamme riippuvuutta tuontienergiasta, heikennämme huoltovarmuutta ja menetämme kotimaisia työpaikkoja. 

Koneyrittäjien liittokokous vaatii, että turpeen käytöstä käydään analyyttinen yhteiskuntakeskustelu ennen kuin tehdään kauaskantoisia johtopäätöksiä. Poliittisena tavoitteena tulee olla uusiutuvan energian käytön ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Turve on kotimaista energiaa eikä meillä ole nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa varaa suhtautua turpeeseen kategorisen kielteisesti. Turve on välttämätöntä huoltovarmuuden varmistamisessa.

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää. Turve yhdistettynä puun polttoon edistää hiilineutraalin puun polton lisäämistä laitoksissa, joissa pelkästään puun poltto ei ole teknis-taloudellisesti järkevää. Näitä laitoksia ei ole myöskään järkevää lopettaa, vaan järkevintä on hyödyntää ne taloudellisen ja teknisen käyttöikänsä loppuun. Ennenaikaiset investoinnit eivät nekään ole päästöttömiä ja ne kuluttaisivat tarpeettomasti uusiutumattomia luonnonvaroja.

Jokaisen tuotetun turvekuution takana on työtä. Turvetuotannon lopettaminen iskisi satoihin pienyrityksiin ja tuhansiin työntekijöihin. Lopettamista vaadittaessa on unohdettu täysin tämä inhimillinen ja sosiaalinen näkökulma. On löydettävä tasapainoinen kehityskulku kohti täyttä uusiutuvuutta.

Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana tekniikan voidaan olettaa kehittyvän merkittävästi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin saralla. Siksikin turvekeskustelun soisi perustuvan enemmän tietoon ja järjenkäyttöön kuin poliittisten irtopisteiden metsästykseen.