Huoltoverkostosta huoli

Seppo Pentti

Maatalouskonehuoltajien koulutus antaa tietoa ja taitoa selvitä vaativassa ja mielenkiintoisessa ammatissa. Mielenkiintoista se on ainakin sellaiselle, joka on aidosti kiinnostunut koneiden saattamisesta kuntoon. Nykykoneiden huolto edellyttää ruuvaustaitojen lisäksi myös tietotekniikan tuntemusta ja taitoa tulkita vikakoodien sanomaa. Koneet toki tulevat ennemmin tai myöhemmin kuntoon, mutta kaikilla ei ole aikaa odottaa.

Elämä on hektisempää kuin aikaisemmin. Kaluston pitäisi olla kunnossa silloin kun niillä on tarkoitus tehdä töitä. Jos työ viivästyy huoltamattomuudesta johtuen, on syytä katsoa peiliin ja etsiä vikaa sieltä. Koneet saattavat särkyä myös yllättäen, ennalta arvaamatta. Tavoitteena molemmissa tapauksissa on saada kone jälleen kuntoon, työ etenemään ja valmiiksi.

Monissa töissä maatilalla töiden tekemiseen on optimiaika. Töiden valmistuminen myöhässä aiheuttaa toki saman tekemisen kustannuksen kuin oikea aikainenkin tekeminen. Kylvön viivästymisessä esimerkiksi saattaa aiheutua satotappioita, kun orastuminen ei olekaan tasaista. Rehukorjuussa myöhässä korjattu sato aiheuttaa ylimääräisiä ruokintakustannuksia, kun nurmirehun ruokinnallinen arvo laskee. Puimurin särkyminen taas viivästyttää korjuuta, mikä saattaa lisätä kuivatuskustannuksia, mitä myöhempään syksyä mennään.

Kiinteistöpuolella lumisateen aikana ja jälkeen on kiire saada väylät auki ja hiekoitettua. Jollei töitä tee ajallaan, asiakkaat mutisevat tai seurauksena voi olla ylimääräistä työtä, kun polannetta poistetaan isommilla kustannuksilla. Taajamissa ollaan tarkkoja liukkaudentorjunnan suhteen ja jalankulkijan kaatuminen kiinteistön hoitoalueella voi tulla kalliiksi.

Metsäkorjuussa joskus syötetään teollisuutta minimipuskureilla ja tukkiauto saattaa olla jo tulossa hakemaan kuormaa. Puun pitää silloin liikkua, koska joku joutuu muuten odottamaan.

Normaalisti ei ole kiire, mutta kun joku vikaantuu, kiire alkaa siitä. Odottamisesta aiheutuu kustannuksia riippumatta siitä, onko kuljettajana yrittäjä tai työntekijä. Useinkaan työmaalla ei olla yksin, jolloin moni muukin saattaa joutua odottamaan kuntoonsaattamista.

Tarvetta ammattilaisille huollossa

Jotta seisahduksilta vältytään, pitäisi koneiden huollossa olla asiansa osaavaa väkeä. Huolloissa on väkeä joka tapauksessa niukasti, joten uusia asentajia pitäisi kouluttaa terhakkaasti. Alalta on myös jäämässä eläkkeelle moni kokenut asentaja, joilla on hanskassa nykyinen tekniikka.

Uudelle asentajalle vaatimukset ovat kovemmat, koska kaiken vanhan tekniikan lisäksi pitäisi oppia insinöörien kehittämä uusi tekniikka. Tekniikan hallitsemisen lisäksi pitäisi osata lukea vikakoodia ja tulkita niitä. Tämän jälkeen pitäisi tietää, miten vika saadaan poistettua, komponentti vaihdettua tai järjestelmä puhdistettua.

Kouluttamaton purkaa monesti turhaan liikaa, kun ei tunne rakenteita. Ammattitaitoisella asentajalla pitäisi olla tieto, miten helpoiten päästään kohteeseen. Joskus saattaa olla nopeampi ja halvempi jopa varta vasten rikkoa jotain ja vaihtaa uusi osa tilalle, jotta rikotun osan takana oleva komponentti saadaan vaihdettua.

Omassa nuoruudessani aikoinaan ollut moporassauskulttuuri on jäämässä vähemmälle nykynuorilla. Nuoret eivät ole ehkä yhtä kiinnostuneita konetekniikasta, kun esimerkiksi tietotekniikka saattaa kiinnostaa enemmän. Toki eivät kaikki ennenkään koneiden korjaamisesta pitäneet. Uutta intoa tekniikkaa kohtaan kuitenkin pitäisi olla enemmän.

Omien koneiden huolto pitäisi kuulua päivittäiseen arkeen Tällöin voidaan ehkä ennakoida myös tulevia rikkoutumisia, kun havaitaan vuotoja, repeämiä ja rispaantumisia. Koneita pitäisi huoltaa myös pitkien määräaikaishuoltojen välillä. Koneiden huolto on toisaalta myös rutiinia, jossa jokainen yksityiskohta pitäisi tehdä. Asiakkaan pitäisi muistaa rasvata nipat säännöllisesti eikä ainakaan harvemmin kuin ohje on.  

Lue lisää maatalouskonehuoltajien koulutuksesta ja hae koulutukseen vaikka heti