Haketusnäytös Savon sydämessä - Salo-Machinery Oü

Salo-Machinery Oü järjesti maaliskuun alussa haketusnäytöksen yhdessä Stora Enson kanssa Varpaisjärvellä, Kuopion pohjoispuolella. Mannekiinina toimi Biber 84 -hakkuri, joka oli asennettuna kuusipyörävetoisen MAN TGS 26.540 -kuorma-auton päälle.

Päivä kului rattoisasti Salo-Machineryn perustajan ja toimitusjohtajan Pertti Salon paistellessa makkaraa vieraille. Rupattelun lomassa seurattiin tehohakkurin toimintaa. Hakettakin syntyi lähes normaalin työpäivän verran, vaikka välillä tutkittiin hakkurin syövereitä.

Salo-Machinery edustamista puunkäsittelylaitteista oli tällä kertaa näytillä itävaltalaisvalmisteinen Eschlböckin suurtehohakkuri mallia Biber 84. Eschlböck on valmistanut hakkureita 1950-luvulta lähtien ja tällä hetkellä yrityksellä on tarjolla kattava valikoima erikokoisia hakettimia niin traktorin perään kuin kuorma-auton päälle asennettavaksi.

Valikoimassa on myös niin sanottuja perässä vedettäviä malleja. Näissä peräkärryn päälle rakennetuissa malleissa on oma polttomoottori, joten laitteen voi vetää kohteeseen vaikka hevosella ja haketta syntyy. Mallistossa on myös suuria teliakseliston päälle rakennettuja malleja kuorma-autolla tai traktorilla vedettäväksi.

Työnäytöksen hakkuri oli kiinteästi asennettuna kuorma-auton päälle ja hakettimen käyttövoima otettiin jakovaihteiston kautta kuorma-auton omalta moottorilta. Myös kuormaajan käyttöön ja syöttöpöydän sekä hakesuihkutorven käyttöön tarvittava hydrauliikka saadaan kuorma-auton moottorin pyörittämältä hydrauliikkapumpulta.

Paikalliskäyttöä varten auton jäähdytysjärjestelmää on paranneltu, jotta haketusta voidaan tehdä lämpimälläkin ilmalla tauotta. Lisäjäähdytys on tarpeen, koska haketuksessa ei synny lauhduttavaa ajoviimaa.

Varpaisjärvellä koneen puikoissa oli iisalmelainen urakoitsija Raimo Niskanen, joka myös omistaa kyseisen laiteyhdistelmän. Raimo on nyt toiminut haketusurakoinnissa vajaat kymmenen vuotta. Toimialueena hänellä on Ylä-Savo, missä tuotetaan tällä hetkellä runsaasti energiahaketta.

Esillä ollut laite on vuosimallia 2013 ja Raimolla se on ollut nyt noin vuoden verran. ”Pääruokanaan Biber-hakkuri käyttää karsittuja rankoja, mutta myös risujen haketus sujuu helposti leveän syöttöpöydän ansiosta”, sanoo Raimo.


<<<< Katso video !

Parhaimmillaan hakkurilla saa aikaiseksi jopa 300 mottia irtohaketta tunnissa silloin, kun olosuhteet ovat otolliset ja materiaali on sopivaa sekä sujuvasti poimittavissa. 
26-tonnin painoinen yhdistelmä vaatii hieman varovaisuutta ja ennakointia, kun työkohteeseen ollaan sovittautumassa. MAN:n korkean maavaran ansiosta meno on helppoa huonokuntoisilla metsäteillä etenkin talvella, kun ajetaan usein auraamattomissa paikoissa.

Hakkurin työkuntoon saattaminen työkohteessa kestää vain hetken. Neljän hydrauliikkakäyttöisen tukijalan avulla koko auto tuetaan vaakatasoon epätasaisissa paikoissa. Tasaisissakin paikoissa käytetään tukijalkoja, jolloin kuormaajaan heilahdukset eivät heiluta jousitettua ajoneuvoa.

Varsinainen haketus tapahtuu mukavasti kuorma-auton ohjaamossa istuen. Ei tosin kuorma-auton normaalilta kuskin penkiltä, vaan ohjaamon oikeaan takaosaan sijoitetulta ”hakkurin penkiltä”. Ohjaamon takaosa on erikoisvalmisteinen juuri tätä hakkurikäyttöä varten. Suuret lasipinnat pyyhkimineen ja valaisimineen antavat hyvän näkyvyyden syöttöpöydälle ja sivussa olevalle puupinolle.

Kaikki haketuksessa tarvittavat hallintalaitteet on sijoitettu pyörivän istuimen käsinojiin. Kuormainta hallitaan kahdella joystickilla ja muiden käsinojissa olevien kytkimien avulla ohjataan syöttöpöytää ja hakkeen suihkutorvea. Torven suuntausta on helpottamassa kamera, joka on sijoitettu torven kylkeen. Kuski näkee hakettajan penkiltä reaaliajassa hakesäiliön täyttymisen ja voi käännellä näin torvea sopivaan suuntaan.

Kuorma-auton ohjaamoon rakennettu hakettajan työpiste on varsin mukava paikka toimia. Kuljettajan ei välttämättä tarvitse edes poistua ohjaamosta haketuskohteeseen tullessaan. Tukijalat ja syöttöpöytä lasketaan alas sekä suihkutorvi suunnataan kohteeseen, ja haketus voi alkaa.
Työpiste on ergonomisesti hyvä etenkin, kun istuin pyörii ja vähentää kuskin pään kääntelyä. Paikka on mukavan lämmin talvella ja kesällä sopivan viileä ilmastoinnin ansiosta. Näkyvyys työkohteeseen on erinomainen ja pimeään aikaan työskentely sujuu lähes valoisan ajan tahtiin tehokkaiden valojen avulla.

Kuva: Urakoitsija Raimo Niskanen esittelee hakkurin terää. Biber 84:ssa on 10 tai 20 terää riippuen halutusta hakkeen laadusta. Teriä vaihdetaan tarvittaessa, joskus päivittäin. Terä maksaa alle kymmenen euroa kappale. Vaihto
kestää noin 15 min.

Huomionarvoisinta on kuitenkin pölyttömyys ja meluttomuus. Pöly ei pääse tiiviiseen ohjaamoon, ja vain vaimea hakkurin melu kuuluu taustalta. Radion kuuntelu on mahdollista, eikä kuulosuojaimia tarvita.



Kuva: Salo-Machineryn ja Stora Enson järjestämässä haketusnäytöksessä oli esillä Eschlböck Biber 84 -suurtehohakkuri, joka on asennettuna kolmeakselisen MAN:n päälle. Hakettimen syöttö tapahtuu Palfinger Epsilon -puutavaranosturilla. Salo-Machineryn Anssi Salo oli tyytyväinen päivän tapahtumaan. Väkeä kävi paikalla lähes satakunta.

Maaliskuinen työnäytös järjestettiin Stora Enson Varpaisjärven välivarastolla. ”Normaalisti haketusta tehdään kuitenkin siellä missä raaka-ainetta on eli metsäteiden varsilla”, sanoo Stora Enso Metsän energiaesimies Timo Seppä. Hän hoitaa metsäenergian raaka-ainehankintaa Itä-Suomen alueella.

”Meillä on yhteensä kymmenen tällaista välivarastoa toimitushäiriöiden varalta”, toteaa Seppä. Kovimpina kulutushetkinä käytetään joskus myös välivarastoihin tehtyä haketta. Stora Enso työllistää jatkuvasti 7–8 haketusurakoitsijaa Itä-Suomen alueella.

Kuva: Salo-Machineryn perustaja Pertti Salo huolehti makkaran paistosta. Kuvassa vasemmalla Pertti lisää juuri pökköä pesään.

Pääruokana hakkureille syötetään lähellä tienvarsia sijaitsevilta päätehakkuuleimikoilta kerättyä hakkuutähdettä. Kantojen aktiivinen hankinta ja hyödyntäminen on lopetettu.

Valmiin hakkeen toimituskohteita on kymmenkunta, suurimpana Varkauden voimalaitos. Suuria hakkeen polttajia alueella ovat myös Kuopion, Jyväskylän ja Joensuun voimalaitokset. ”Tuotamme vuosittain energiaa metsän antimista noin 500 gigawattituntia”, päättää Seppä (kuvassa).

Teijo Kekäläinen aloitti kuluvan vuoden alussa Salo-Machineryn palveluksessa. Teijolla on kymmenen vuoden kokemus haketusurakoinnista. Hän on myös omistanut aikaisemmin nyt näytöksessä esitellyn yhdistelmän.

Hän tulee hoitamaan kaikkien yrityksen edustamien puunkäsittelylaitteiden myyntiä ja käyttöopastuksia sekä hakkureiden huoltoa. Teijo hoitaa tehtävää Siilinjärveltä käsin.


Koneita ja laitteita metsän murskaukseen ja kuljetukseen osoitteessa www.ajoon.fi.
Esa Suominen, KP5-2016