Fendt 936 -kaksoset Vihtiin

Vihtiin Niko ja Leena Ahlqvistille luovutettiin juuri parahiksi ennen kevättöitä kaksi uutta Fendt 936 Vario TMS:ää. Niko Ahlqvist oli juuri asentamassa toista Fendtiä Catros lautasmuokkaimen eteen. 10. toukokuuta ei Vihdissä vielä oltu touoilla. Toinen Fendt valjastetaan 6-metrisen kylvökoneen eteen. Kevättyömenetelmiä ei vaihdettu uusien traktoreiden myötä, vaan kyseessä oli vain pidemmän tähtäimen suunnitelma, jolla saadaan lisää voimaa työhön.

Vihtiin Niko ja Leena Ahlqvistille luovutettiin juuri parahiksi ennen kevättöitä kaksi uutta Fendt 936 Vario TMS:ää. Niko Ahlqvist oli juuri asentamassa toista Fendtiä Catros lautasmuokkaimen eteen. 10. toukokuuta ei Vihdissä vielä oltu touoilla. Toinen Fendt valjastetaan 6-metrisen kylvökoneen eteen. Kevättyömenetelmiä ei vaihdettu uusien traktoreiden myötä, vaan kyseessä oli vain pidemmän tähtäimen suunnitelma, jolla saadaan lisää voimaa työhön.
– Alun perin meille piti tulla käytetty 8-metrinen Amazonen Cirrus-kylvökone, mutta se vaihtui uuteen 6-metriseen. Fendtin ominaisuudet olisivat meillä toki riittäneet 8-metrisellekin, vaikka viljelyksessä on mäkistäkin maastoa.
– Tähän mennessä traktoreita on vaihdettu kahden- kolmen tuhannen tunnin välein, mutta nyt tavoitteena ovat pidemmät investoinnit, jolloin voitaisiin jättää vähintään yksi, mutta mieluummin kaksi traktorinvaihtoa väliin, Niko perustelee valintojaan. Vähintään 5, mutta mielellään 10 tuhatta tuntia Fendteihin olisi tarkoitus ajaa.

Eka kerta

– Kyllähän sitä kuitenkin itsekin arvostaa sujuvaa työntekoa ja jos traktori toimiva, siihen mukavaan traktoriin vaihdetaan työkoneet perään, vaikka käytössä olisi muitakin traktoreita. Onhan Fendt minulla aikoinaan koeajossa ollut, joten hieman kokemuksia on kertynyt, Niko sanailee.
Kyseiset Fendtit ovat ensimmäiset Ahlqvistilla, vaikka kaikkia muita merkkejä onkin jo kohta käytössä ollutkin. Nyt vaihdossa luovuttiin yhdestä isommasta traktorista ja parista pienemmästä.
– Fendtiä en oikein koskaan aiemmin ollut tosissani ajatellut hankkia, kun hintalappu tuntui alkuun suurelta. Kun sitten katsotaan mitä ominaisuuksia hinta sisältää, ei kokonaiskustannus ollut paha, Niko vertaa. Ja kun realistista käyttöikää näillä on kuitenkin odo­tettavissa moneksi vuodeksi.
– Eivät ne edellisetkään traktorit huonoja olleet, joten hyviä vaihdokkeja on tarjolla, kertoo Mauri Kuisma Valtran myynnistä.

Luottamuskauppaa

– Kun kauppaa talvella tehtiin, kaupanteossa Nikon kanssa olivat mukana Valtran alue­päällikkö Helenin Toni ja minä, Mauri kertoo. Lopulliseen kaupan päättämiseen ei sitten mennyt pitkää aikaa, noin puoli tuntia puhelimessa.

Kylvöä 16 metrin työleveydeltä

Kylvökoneina Nikolla on käytössä 6-metriset Horsch ja Amazone ja 4-metrinen Väderstad. Horsch on ostettu käytettynä, kun edellinen omistaja halusi isommat säiliöt.
– Meillä kun lannoitteet ja siemenet tuodaan pellon reunaan, pienemmät säiliöt eivät haittaa, Niko perustelee.
– Kun pinta-alaa oli hieman vähemmän, meillä oli käytössä kaksi nelimetristä, mutta nyt tarvitaan jo nuo kuusimetrisetkin, Niko kertoo.
4-metrisellä tehdään myös ruiskutusurat, mutta muuten ruiskutukset tehdään GPS:n ohjaamana. Nykyisen ruiskun leveys ei sovi mutta kuin 4-metrisen koneemme kanssa.
Kun vaikka Nurmijärvelle lähtee yksi kylvökone, hoidetaan kaikki pellot sitten yleensä samalla koneella. Tavoitteena on myös, ettei kasvilajia tai lajiketta tarvitsisi vaihtaa kesken kylvötöiden.
Muokkausta keväällä hoidetaan tarvittaessa keväällä 7,5 -metrisellä Catros -lautasmuokkaimella. Muokkausta tehdään kuitenkin mahdollisimman vähän ja perinteisiä joustopiikkiäkeitä ei käytetä oikeastaan lainkaan.
– Nyt hoidettavana olevaa peltoa on 860 hehtaaria, kun 100 hehtaaria lisää tuli keväällä Nurmijärveltä. Ehkä vuoden päästä lähennellään tuhatta hehtaaria, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, Niko pohtii. Tällä kalustolla pystytään hoitamaan sekin lisäys.
Ahlqvistit viljelevät viljakasvien ja rypsin lisäksi erikoiskasveista perunaa ja silpoydinhernettä. Herne poimitaan tuoreena ja myydään. Ensimmäiset perunat oli istutettu Nummi-Pusulaan jo 10. huhtikuuta. Perunamaalla jouduttiin tekemään ensin lumityöt.

Lannoitelogistiikkaa

Kun syksyllä kylvettiin ruista ja syysvehnää ja oli tankki täynnä siementä, koneella sai kylvää kerralla enemmän. Lannoitus on mahdollista hoitaa joko ennen kylvöjä etenkin syysviljoilla. Apulantaa täydennetään sitten tarpeen mukaan kasvukaudella.
– Nykylevittimillä kun päästään jo tarkkaan pintalevitykseen, Niko kehuu.

Palkattuja seitsemän

Jotta maataloussesongit saadaan kunnialla hoidettua, palkattuna on seitsemän henkilöä. Erikseen on työvoimaa vielä silpoydinherneen poimintaan ja sen myyntiin.
Henkilömäärä mitoitetaan maataloustöihin, mutta samaan aikaan pitää miettiä, mitä kaikkea muuta työtä pitää kerätä, jotta työntekijät voidaan pitää läpi vuoden.
– Talvella hoidamme Espoossa, Helsingissä ja Lohjalla talvikunnossapitoa. Lumitöihin osallistun itsekin ja käytössä ovat traktorit aurauksessa ja tarvittaessa kaksi pyörökuormaajaa, joilla kuormataan ja kannetaan kasoja pois. Pääsääntöisesti vain auraamme pihat puhtaaksi, mutta jos jää aikaa, teemme sen jälkeen kuormausta ja siirtoa, Niko kertoo.
Osa urakoista on kokonaisurakoita, jolloin hoidetaan hiekoitus ja myös hiekanpoisto. Osa urakoista on pelkästään aurausta, jolloin siivotaan vain lumet sopimusalueilta.
– Meillä on oikeastaan ollut onni, että olemme saaneet pitkiä urakoita. Kun urakka on useampivuotinen, urakoitsija voi myös ajatella pidemmälle ja panostaa kalustoon hieman enemmän, Niko perustelee. Tärkeää on toki maatalous- ja kiinteistönhoitotöissä, että sama, osaava porukka pysyy töissä hieman pidempään.
– Odotan hieman syksyä, millaisia sopimuksia asiakkaat esittelevät. Kun viime talvena aurauskertoja oli enemmän, kului myös kiinteistöyhtiöiltä kunnossapitoon rahaa. Ensi talveksi on odotettavissa tiukkoja neuvotteluita. Toisaalta, lupaamme edelleenkin pitää kaluston asiakkaiden käytettävissä, vaikka lunta tulisi taas vähemmän, Niko pohtii.
– Kun ei ole konetöitä, työntekijämme ovat rakennustyömaalla. Konehalli tehtiin viime vuonna ja nyt on rakenteilla omakotitalo. Työmaalla on vastuullisena yksi rakennusyritys, joka organisoi työt siellä, Niko esittelee.
Fendteillä ei kuitenkaan ehkä lähdetä talvella nykyisiä talvihoitoalueita ajamaan. Siellä kiinteistötöissä toimivat paremmin pienemmän traktorit. Iso traktori taas sopii teiden talvikunnossapitoon, jos sellaisia töitä tulee.
– Siinä Fendtit esimerkiksi ovat kätevät, että niissä on etunostolaite vakiona, joten tarvittaessa ne valjastetaankin muihin töihin.

Kuljetustarpeita

Kun peltoja on Nurmijärven ja Tammisaaren välillä, pitää kuljettamista tehdä paljon. Tammisaaressa on vain hernettä, joten se vähentää siirtoja. Koneiden valinnassa ajomukavuus on ollut tärkeässä roolissa, koska siirtoajoa on paljon.
– Maantiellä tuo Fendt on kyllä omaa luokkaansa ja ajo tuntuu sitä mukavammalta, mitä enemmän on nopeutta. Sillä on kieltämättä hieno ajaa tiellä, Niko kehuu.
– Meillä on lannoitevarastot kahdessa paikkaa ja siellä tehdään kuormat vietäväksi pellolle. Siemen täytetään perävaunusta ruuvilla, joka menetelmä on toiminut aina varmasti, Niko kertoo.
– Nyt tänä vuonna, kun kevät menee myöhäiseksi, vaihdettiin monella lohkolla vehnä rypsiksi. Vaihto on tässä markkinatilanteessa paikallaan, mutta samalla vähennetään kuljetuksia, Niko perustelee.
Moni ehkä pohtii, että luonnonhoitopelto on helppohoitoinen, mutta rypsiinkään ei tarvitse paljon panostaa kylvön ja kasvinsuojelun lisäksi. Pellolta kuitenkin korjataan vielä myyntikelpoista satoa.

Lopettaminenkin luonnollista

Jos tilan pitoa ei enää jatketa, pellot laitetaan myyntiin tai ne vuokrataan. Jonkun pitää lopettaakin maanviljelys, jotta tilakoko kasvaa. Se on luonnollista kehitystä.
– Muutamat pellon vuokraajat ovat päätyneet lopulta pellon myyntiinkin, mutta suuri osa pellon myyjistä on lopettamassa kertaheitolla maanviljelyksen. Useimmiten tilanne on se, että kun tilakokonaisuutta ollaan jakamassa, päädytään myyntiin. Perinnönjakoon osallistuvat lapset ovat muissa töissä, eikä maanviljelys heitä useinkaan kiehdo, Niko pohtii.
– Vuokratuotto on varmaa, mutta kun pelto myydään, saadaan maa realisoitua ja raha saadaan kokonaisuudessaan muuhun käyttöön. Ehkä tässä markkinatilanteessa pellosta on helpompi luopua, Niko pohtii. Pellon hintaankin saattaa tulla muutoksia, jos nykyinen tuotteiden hintataso säilyy.

Huollot Vantaalla ja kotona

– Takuuaikaiset huollot teetämme Valtraan ja Fendtiin Vantaan Konehuollolla, kun sinne koneet ajaa reilussa puolessa tunnissa. Tilan New Hollandit huollatetaan samoin takuuaikana Nummelassa. Omasta takaa meillä on työntekijä, joka on aiemmin ollut huoltotöissä ja hän oikeastaan hoitelee sitten koneiden huollot takuuajan jälkeen, Niko kertoo.

Fendtien rekisteröinnit kasvussa

Mauri Kuisma pohtii, että olemme saaneet jo Fendtin myynnin näyttämään rekisteröintitilastoissakin merkittävältä. Fendtillä on mallistossaan tarjolla etenkin kilpailukykyinen pikkutraktori ja isot traktorit. Portaattomasta 200-sarjan pikkukoneesta on tullut yllättäviäkin kyselyitä.
Etenkin silloin, jos traktorilla on useita käyttäjiä, portaattomalla on kaikkien helppo ajaa. Toisaalta portaaton vaihteisto antaa ammattilaisellekin mahdollisuuden keskittyä työhön kepittämisen sijaan.
– Kiva, kun asiakkaat ovat päässeet Fendtin makuun ja kun asiakkaat sanovat vielä jälkeenpäinkin, että ovat tehneet oikean päätöksen, Mauri kertoo.