EYS kuivikekompostorilla

Runsas kuivittaminen ei ole halpaa touhua, mutta se voidaan tehdä edullisesti, kun otetaan oikeat menetelmät käyttöön. Kyseessä ei ole mikään silmänkääntötemppu vaan suunnitelmallinen toteutus vaihe vaiheelta. Suomen ensimmäinen Eys-separaattorikompostorikoneisto on ollut käytössä toukokuusta Harri Sukuvaaran tilalla Lapualla. Kiinnostusta laitteistoon on muuallakin etenkin dokumentoinnin vuoksi.

– Pari vuotta sitten kävin Kanadassa ja siellä oli käytössä melkein samanlainen EYS-separaattoreilla laitteisto, mutta rumpu oli tehty paikanpäällä, lapualainen Harri Sukuvaara aloittaa. Asia hautui hetken ja viime vuonna Sarka-messuilla tapasin ja juttelin Rekitecin osastolla asiasta, jotta kuivikekierto haluttaisiin tilan sisällä toteuttaa toisin, Harri muistelee. Lopulliset päätökset hankinnan yksityiskohdoista tehtiin viime syksynä Agritechnicassa Eysin osastolla ja kaupat hieman sen jälkeen.

Sukuvaaralla on lihakarjaa kasvamassa neljässä rakennuksessa, joista uusin on otettu käyttöön viime vuonna. Käytössä on kuivalantamenetelmällä toteutettuja pihattoja, jotka siivotaan viikon –kahden välein. Kuivittamista tehdään joka toinen päivä, jotta karja saa olla puhtaassa kuivikkeessa ja nesteet imeytyvät kuivikkeeseen.

– Jos kuivike on märkää, se alkaa tarttua eläinten lonkkiin, Harri toteaa.

Harri teki valun, jonka päälle nostettiin kontit paikoilleen. Tämän jälkeen kiinnitettiin putket ja kuljettimet. Kuljettimet ovat Rekitecin omaa modulituotantoa.

Aiemmin ralli on ollut melkoinen, kun 10000 kuutiota lantaa on vuosittain kärrätty pellolle ja kuiviketurvetta on tuotu tilalle. Nyt tavaraa ei juurikaan viedä poispäin kuin se määrä, mitä rehuna tuodaan tilalle ja nesteet tämän lisäksi. Nesteeseen on sitoutunut typpi ja nesteessä olevaan separaattorista läpi menneeseen kiinteään jakeeseen jää myös fosforia. Analyysit on otettu keväällä laimeasta nesteestä ja syksyllä otetaan toiset väkevöityneestä nesteestä, jotta saadaan vertailuarvoja.

Harrin lihakarjaa siististi kuivitettuna.

Lietelantajärjestelmän kautta kuivalannasta saatiin lannasta ja kuivikkeesta homogeenista. Pihatoista kerätyt kuivikelantakuormat sekoitetaan lietealtaassa nesteeseen ja seos pumpataan kahteen teoriassa 160 m3 mutta käytännössä noin 200m3 vuorokaudessa käsittelevään separaattoriin. Tuotos riippuu monesta asiasta, mutta kuiva-ainetta tavoitellaan kuitenkin30 kuutiota päivässä. Separaattorista kiinteä jae valuu alla olevaan jatkuvasti pyörivään kompostoriin.

Kompostori on rakennettu 15 sentin paksuisesta eristävästä polymeeristä, jolloin lämpötilaero ei riko rakenteita. Kompostorin sisällä on vakiona ja tavoiteltuna noin 70 astetta lämmintä ja ulkopuolella saattaa olla 30 astetta lämmintä tai vastaavasti pakkasta.

Kompostorin vesitilavuus on 50 kuutiota ja massaa on sisällä 40 kuutiota, jolloin olosuhteet kompostorissa ovat vakioidut. Kompostori pyörii yhdellä sähkömoottorilla rullien varassa. Päädyt pysyvät paikallaan ja massa liikkuu päädystä toiseen. Rumpu on eristävää polymeeriä, jolloin lämpötilavaihtelut eivät revi sitä.

Huoltona on rasvaus kerta viikkoon. Tavoitteena on tuottaa kuiviketta. Kaikki kuivalanta menee tänne, mutta nyt kun ruokintaa tehdään, niin kuiviketta tulee enemmän kuin käyttö on. Harrilla oli ennen kuivalantamenetelmä, mutta separoinnin, kompostoinnin ja kierrätetyn kuivikkeen mukana tulivat myös lietelantavehkeet.

– Tavoite on kierrättää kuivalanta nesteeseen sekoitettuna ensin separaattorista, jolloin massa on homogeenista ja kuivatettua ja tämän jälkeen hygienisoida tavara kompostorissa, Heikki Kiljala Rekiteciltä kertoo.

Evira edellyttää tuntia 70 asteessa, tai 4 tuntia 55 asteessa, jotta seos on käyttökelpoista, mutta tässä tavara viipyy 70 asteisessa kompostorissa vähintään vuorokauden, jolloin turvamarginaalia on ainakin riittävästi. Rummussa on neljä langatonta lämpötila-anturia, joiden lähettämät tieto tallentuu valvomossa vartin välein.

Ohjaustaulu on havainnollinen. Vartin välein tallentuvat mitatut lämpötilat muistiin, jolloin prosessin kulkua voidaan seurata. Esimerkiksi antibiootit voivat vaikeuttaa kompostoitumista. Neljän tunnin sähkökatko ei vielä vaikuttanut mitään prosessiin, Harri kertoo. Kompostointi toimii samoin kuin biokaasulaitos, mutta prosessi on hapellinen.

Kompostoituminen tehdään runsaassa hapessa, kun kompostorin vesitilavuus on 50 kuutiota ja massaa on 40 kuutiota. Massaa syötetään toisesta päästä ja toisesta päästä se tulee luukun reunasta yli. Päädyt siis pysyvät paikallaan ja rumpu vain pyörii, jolloin täyttöaste rummussa on korkea.

Laatalta ylöspäin

Harri hoiti asennukseen tarvittavan betonilaatan ja lietesäiliöt. Muut laitteet tulivat Rekiteciltä asennettuina toimitussopimuksen perusteella. Lietesäiliöihin asennettiin kaksi sähkötoimista potkuria, joilla saadaan sekaisin harvemmin kipattavat kuormat. Jos navetoissa on suursiivous, säiliötä sekoitetaan lisäksi traktorikäyttöisellä potkurilla.

Alempi konttirakenne painaa 27 tonnia ja kontit tulivat Lapualle kahdessa kuormassa. Täydessä latingissa laatalla on yhteensä noin 60 tonnia massaa.

Yläkerrassa on kaksi separaattoria, kun yhdellä isommalla olisi kapasiteetti juuri ja juuri riittänyt. Kompostori on tehtaan isoin malli. Kun separaattorit noin kerran vuodessa tarvitsevat uuden seulan, on separaattori kelkalla kätevä siirtää taaemmaksi. Tuotanto ei keskeydy, kun toinen separaattori voi jatkaa työtään keskeytyksettä. Rekitec Oy on kuusi vuotta asentanut separaattoreita, joten kokemuksia niistä on kertynyt jo melkoisesti. Tämä hanke on kuitenkin uutta, mutta vastaaviin laitoksiin on ollut kiinnostusta muillakin vastaavilla kotieläintiloilla.

Yläkerrassa on laitoksen ohjauskeskus, jossa on havainnollinen kuva laitoksen lämpötilasta. Varttitunnin välein tallennetaan tieto muistiin. Laitteiston asetuksia voidaan tarkastella myös etäohjauksen kautta vaikka valmistusmaassa Turkissa. Tehdas tekee myös päivityksiä laitokseen. 

– Kun nesteosasäiliö on tyhjä kiinteästä materiaalista ja neste seisoo, muodostuu pintaan noin sentin kuiva kerros, Harri kertoo. Nestettä tulee lisää taivaalta sateena ja separoinnin tuloksena ja nestemäärää säädellään, kun sitä pumpataan vieressä olevan säiliön kesken. Ylimääräistä nestettä pitää toki ajaa pellolle, kuten myös kiinteää tavaraa.

Kompostorin rumpu pyörii jatkuvasti. Taajuusmuuttaja säätää rummun kierrosnopeutta. Jos lämpötila alkaa laskea, kierrokset hidastuvat, jolloin mikrobitoiminta vilkastuu.

– Laitos on automaattinen, Jukka Kiljala Rekiteciltä toteaa.

Sähköenergiaa tarvitaan

Laitos tarvitsee toimiakseen sähköä, joilla pyöritetään pumppuja, rumpuja ja kuljettimia. Sähkömoottoreita on yhdeksän, mutta ne eivät edellyttäneet sulakekoon kasvattamista, kun moottoreiden käynnistyminen voidaan porrastaa.

Jos liete pelkästään separoidaan, alkaa kompostoituminen joka tapauksessa ja separoitu tavara alkaa lämmetä. Separaattorin jälkeen pitää kuivitus tehdä heti. Maitotiloja, joissa kuivitus tehdään separoinnin jälkeen Rekitecillä laitteistoilla, on kolme kappaletta. Kompostorilla saadaan etuna hygieenisyys ja varastointikelpoisuus. Kustannuksena laitoksesta on noin 10000 euron sähkönkulutus eli noin euron/kuutio.

Separaattorin jälkeen kuiva-ainepitoisuus on noin 35 %. Kuiva-ainepitoisuus nousee vielä kompostoinnissa, kun vesi poistuu lämpimänä höyrynä, josta saataisiin ehkä talteen vielä noin 10 kW lämpönä. Kompostori tuottaa itse lämpönsä, kun mikrobitoiminta käsittelee massaa, tuottaa hiilidioksidia ja kuluttaa happea eli prosessi on sama kuin biokaasulaitoksessa, mutta hapellisena.

– Meillähän päivässä käytetään kuiviketta noin 20-25 kuutiota, eli vuosittain on ostettu noin 7000 kuutiota turvetta. Talvella on lisäksi käytetty olkea kylmään aikaan. Niiden hankintahinnalla, 110000 eurolla ja lannanlevityskustannuksilla ylläpitää kohtalaista touhua kompostorin kanssa, Harri muotoilee ja takaisinmaksuaika tällä on lyhyt.

Harrin lihakarjakasvattamoon tulee välityksestä pihvi- ja maitorotuisia sonnivasikoita ja lihaa lähtee vuosittain noin 450000 kiloa eli kasvatuksessa on jatkuvasti 1200-1500 eläintä.

Talvella ehkä haasteita

Laitos on nyt käynyt kesän, mutta miten laitos toimii talvella, on vielä selvittämättä. EYS on toimittanut noin 100 kappaletta laitteistoja, Venäjällä ja Japaniin vastaaviin olosuhteisiin, ja tehtaan mukaan laitteisto toimii kattamattomassa -15 asteeseen hyvin, mutta kylmemmässä vaaditaan suojaamista pakkaselta. Separaattorihan ei jäädy, kun pysäytyksen jälkeen se tyhjenee. Putkistoon saattaa jäätä kertyä vähitellen, jos kovat pakkaset jatkuvat pitkään. Ehkä suurin haaste on lietesäiliöön pudotettavan navetan lattialta kerätyn materiaalin kanssa, jos lietesäiliö pääsee jäähtymään ja pinta jäätymään. Itse laitokseen on tulossa katos vielä päälle ja kuljettimia suojataan. Tähän mennessä kuljettimia on suojattu lähinnä tuulelta, joka on vienyt kevyttä kuiviketta mennessään matolta.

Lämpötila-anturit pyörivät rummun mukana. Laitoksen voisi rakentaa myös suoraan kiinteän laatan päälle ilman konttia, jolloin kuljetuksessa ei olisi turhaa leveyttä ja painoa. Se tekisi laitoksesta hieman edullisemman, jos ympärille kuitenkin rakennetaan rakennusta.

Kuivike siirretään kahdella matolla viereiseen lantalaan. Hihnalta kasan voi pudottaa haluttuun paikkaan seinälle. Lantalan ympäristöviranomaiset edellyttivät rakennettavaksi uuden navetan myötä. Nyt lantala on kierrätyskeskus, josta kompostoitu kuitu palaa takaisin navettaan ja tarvittava tila on minimaalinen verrattuna laskennalliseen normitilaan. Toki lantalaa voi käyttää muunakin varastona.

Kompostoidusta kuiviketavarasta käytetään englanninkielessä lyhennettä RMS (Recycled Manure Solids) eli suomalainen vastine voisi olla biokuivike tai kierrätetty lantakuivike. Kuvassa Jukka Kiljala Rekiteciltä

Peltoja on kauimmillaan 13 kilometrissä, joten kuljettaminen vähenee huomattavasti investoinnin myötä. Jos on enemmän kuivajaetta, mitä kuivitukseen kuluu, pellolle kuljetetaan puolta kevyempiä kuormia.

Lopputuloksena on kuohkeaa tavaraa, joka tuoksuu hieman mullalle. ”Pyöreät kuivikkeet” eivät ole tavoite, mutta niitä tulee, kun tavara vierii kuljettimella.