Energiatiekartta 2050 selkeyttää merkittävästi energiakeskustelua

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea julkaisi tänään vuoteen 2050 saakka ulottuvan energiatiekartan. Tiekartan tarkoituksena on linjata, kuinka Suomi voisi saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Työ on ollut merkittävä ja tarjoaa hyvän lähtökohdan selkeyttää energiakeskustelua.

Eduskuntapuolueet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen monista Suomelle tärkeistä asioista. Päästövähennysten lisäksi työ huomioi myös talous-, työllisyys- ja omavaraisuusnäkökohtia.

− Komitea on tehnyt kolme toimialamme kannalta merkittävää linjausta, jotka toteutuessaan vievät Suomea kohti biotaloutta. Ensinnäkin puolueet korostavat metsäenergian tärkeyttä ja sen erityisen ratkaisevaa asemaa Suomen energiakentässä. Metsäenergiaa tulisi hyödyntää jatkossa entistä enemmän, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa.

Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat resurssit, kustannustehokkuus, kyky korvata fossiilisia polttoaineita sekä valtavat teknologiamahdollisuudet.

Toiseksi komitea on tunnistanut uusiutuvan energian mahdollisuudet liikenteessä. Linjaus, jonka mukaan Suomen tulee tukea biopolttoaineiden kysynnän vahvistumista kansallisilla ja EU-tason tavoitteilla ja velvoitteilla, on erittäin tervetullut.

Raportin mukaan Suomen tavoitteiden kannalta on tarkoituksenmukaista korvata fossiilisia liikennepolttoaineita kehittyneillä biopohjaisilla polttoaineilla.

Kolmanneksi turpeen käytöstä on saavutettu parlamentaarinen yhteisymmärrys. Komitean mukaan on ensisijaista vähentää tuontienergiaa.

Raportin mukaan kotimainen turve tuo Suomeen työpaikkoja ja sen merkitys metsäenergian seospolttoaineena tunnistetaan. Turpeen käyttö vahvistaa kauppatasetta, parantaa energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta.

On tärkeää muistaa, että turveala on jo aiemmin ilmoittanut, että se suuntaa tuotantonsa luonnontilaltaan heikentyneille turvemaille. Turvetuotannossa on tällä hetkellä 0,7 % Suomen turvemaista.

Komitea tunnustaa myös päästökaupan merkityksen. Toimiala muistuttaa, että yli 90 % energiaturpeesta käytetään päästökaupan piirissä olevissa kattiloissa ja turpeen hiilidioksidipäästöt ovat näin hallinnassa.

TP