Elovaaralla John Deeren ajosilppuri

Seppo Pentti

Jälkimarkkinointi ratkaisee yhä useammin konemerkin. Elovaaran ajosilppurihankinta ei ollut aivan helppo, mutta vaaka kallistui siihen merkkiin, mistä sai oikeat vastaukset oikeaan aikaan. Nyt Kiuruvedellä korjataan säilörehua Hankkijan myymällä John Deeren 9700i-silppurilla.

Elovaaran vainioilta korjataan satoa monen sattumuksen summana tästä kaudesta lähtien John Deeren ajosilppurilla. Valinta olisi toki voinut päätyä toisinkin, mutta moni asia vaikutti valintaan.

-Kaikki ajosilppurimerkit ovat hyviä tai mitään ei ainakaan voi moittia huonoksi, kun kaikilla saadaan rehua aikaiseksi perävaunuun. Meillä nyt sattuivat palikat olemaan sellaisessa järjestyksessä, että päädyttiin viime syksyn näyttelyssä hankkimaan John Deeren 9700i-ajosilppuri, Mikko aloittaa.

Kesän ensimmäinen kasvusto on runsas ja karho on hieman epätasainen. Edellisen yön sade on hieman paiskonut ja painanut karhoa, joten nahkea rehu laittaa hieman silppurissa vastaan ja koneistossa joskus ahdistaa. Silloin tällöin moottori käy punaisen rajalla. Silppuriin otetaan mielellään maksimimäärä tavaraa, joka vain saadaan läpi.

-Vuosia rehua on korjattu ajosilppurilla ja merkin vaihtuminen on monesti ihmisistä kiinni. Kaikki merkit ovat omalla tavallaan hyviä ja Suomessakin käytännössä kaikki valtamerkit ovat edustettuna. Meillä oli vuosia toinen merkki ja siihen oltiin tavallaan tyytyväisiä, kun rehut sillä saatiin läjään, Mikko muistelee. Mikko jatkaa, että kaikilla merkeillä syödään rehua.

-Kun meille viime vuonna loppukaudesta tuli koeajoon John Deeren ajosilppuri ja siihen tuli ongelma, sain yhdellä puhelinsoitolla ja huoltopäällikön takaisinsoitolla selville, missä ongelma oli. Vikailmoitusta lähettänyt magneettiventtiili puhdistettiin ja työ jatkui. Näin sesonkiaikana pitäisi palvelun pelata, että asiakas pääsee ongelmassaan eteenpäin ja se lämmittää mieltä, Mikko pohtii.

John Deere on hyvä ajaa, Mikko kertoo. Ohjaimet ovat paikallaan ja monet kätevät toiminnot kuten pöydän kevennys ovat saatavilla. Edellisenä päivänä harjoiteltiin korjuuta 140 hehtaarilla, kun aloitettiin hieman myöhemmin ja säädettiin konetta käyttöönopastuksen lisäksi. Kyseisenä kuvauspäivänä oli tarkoitus tehdä normaali korjuupäivä.

Vaikka Elovaarallakin on korjaamo kunnossa ja töissä ammattitaitoisia kavereita, kaikkea ei vain voida tietää ja osata itse. Vanha ajosilppuri tunnettiin toki jo läpikotaisin. Ajosilppuria tarvitaan omassa ajossa 15 päivää maksimissaan vuodessa, jona aikana koneen pitäisi pelata. Etenkin ensimmäinen sato on hektistä aikaa, kun aikaa ei ole päivätolkulla odotella neuvoja, huoltomiestä saatikka varaosia. Illalla ja viikonloppunakin pitää saada joku osaava kiinni.

-Meillä on käytännössä vajaan kymmenen kaverin työpanos kiinni, kun rehua korjataan. Jos sinä aikana odotellaan tai korjataan silppuria, muu orkesteri odottaa, Mikko muistuttaa. Jokaisen organisaation, joka vastaa nurmikorjuukaluston valmistuksesta, maahantuonnista ja etenkin huollosta ja varaosista, pitäisi olla herkkänä sesonkina. Markkinoilla selviää parhaiten se, jolla palvelu toimii, Mikko painottaa.

Moottori on säädetty 1490 kierrokselle minuutissa, mutta se voisi mennä pienemmilläkin kierroksilla, vaikka ajonopeutta on 12,5 km/h. Silpun pituus toki hieman vaihtelee kasvuston mukaan eli kun tavaraa on enemmän silppurissa, niin keskipituus hieman kasvaa. 25 milliä oli alkuun silpun pituus, kun oli märkää. Hieman kuivahtaneessa sadossa pituus putoaa puoleen eli 12 milliin. Silppuri seuraa silpun pituutta ja säätää sitä automaattisesti kosteuden mukaan. Jos märkää kasvustoa silputaan liiaksi, se menee muusiksi siilossa.

Korjattavana on noin kilometrin siivu kerrallaan.

Korjuuta kolmella vaunulla ja JD 9700i:llä

Elovaaralla siirtomatkat ovat lyhyet, kun kaikki pellot ovat talouskeskuksen ympärillä. Pääasiassa rehua siirrettiin aiemmin kahdella Bergmannin vaunulla. Vaunuissa on kolme akselia ja tilavuutta 60 kuutiota. Kolmas pienempi, Kronen 46-kuutioinen kärry on nyt ensimmäistä kertaa mukana käytännössä koko ajan, tällöin perävaunujen kanssa ei tarvitse tiellä koohottaa, vaikka ajomatka pitenee. Peltoja kiertävät tiet, jolloin ajomatka pellolla on mahdollisimman lyhyt.

John Deeren ajosilppurimallisto uudistui 2015, jolloin 8000 -mallisarja esiteltiin. Vuodelle 2019 tuli uutuutena 8000 -sarjan lisäksi tehokkaampi 9000 -mallisarja. John Deeren silppurin käyttömukavuus laitettiin 8000-sarjan myötä kokonaan uusiksi. Rehuvirta silppurissa liikkuu näissä uusissa malleissa kevyemmin, kun suunta ei missään vaiheessa muutu. Silppuri sai 2015 uudet moottorit ja rehutonni saadaan aikaiseksi noin 10 % pienemmällä polttoaineella kuin aiemmin tai vastaavasti saadaan enemmän tonneja tunnissa aikaiseksi.

Moottorina 9700i:ssä on 24-litrainen Liebherrin V12, mistä tehoa otetaan 770 hevosvoimaa. Voimansiirtolinja on rakennettu niin, että moottoria pyöritetään pienillä kierroksilla, jolloin polttoaineenkulutus ei kasva mahdottomasti.

Automatiikkaa on lisätty helpottamaan kuljettajan työtä. Esimerkiksi silpun pituus voidaan hoitaa automaattisesti koneesta löytyvän NIR-anturin antaman rehun kuiva-ainetiedon perusteella. Hakkurin terien kiinnitys mahdollistaa terien väistön, jos kivi pääsee hakkurille asti. Tämä säästää kustannuksia, kun terää ei tarvitse vaihtaa vaan se voidaan teroittaa ja kiinnittää uudestaan. Tarvittaessa vaihto kokoviljan tekoon käy nopsaan, kun yksi mies saa jyvämurskaimen käyttökuntoon noin viidessä minuutissa.

John Deere 9700i ajosilppurissa on kivitunnistin ja se pysäyttää syöttölaitteiston ennen kuin kivi kerkeää hakkurikammioon. Kivitunnistin on kuitenkin halpa vakuutus, jotta työ saa jatkua. Pöytä on kätevä irrottaa, jos pitää tehdä huoltoja koneeseen.  

-Tämän silppurin yksi positiivinen ominaisuus on se, että noukin ottaa ensimmäisenä vastaan korjuussa. Jos tavara menee noukkimelta läpi, se tulee torvesta taatusti ulos, Mikko kertoo.

Elovaaran ajosilppurissa on tiedonkeruujärjestelmät, jolloin jälkeenpäin voidaan katsoa, missä kohtaa pellossa on parantamista. Rehun laadun NIR-analysaattori toimii parina paikkatiedon kanssa, jolloin saadaan karttoja.

-Meillä toki tuota tietotekniikkaa ja peltopuolta hoitaa poikani ja toinen osakas Antti Elovaara. Hän nuorempana laittaa paikkatietoa kuntoon, jotta saadaan lannoitukset ja kasvinsuojelut hoidettua täsmänä, Mikko toteaa.

Työkalulaatikko on kätevästi takakulmassa ja se tulee ulos kuin tarjottimella. -Meillä ainakin ratkaisee nykyään yhä enemmän kaupan lopulta se, kuka hoitaa jälkimarkkinoinnin parhaiten. Se on myös hyvä, että jälkimarkkinoinnissa osataan itse ajaa konetta ja ymmärretään miten ja miksi kone toimii jollain tavalla, Mikko toteaa.

Pellot kuntoon

Korjuussa ollaan joustavia, jotta peltoa ei turhaan tallattaisi. Täydellä perävaunulla ei ajeta turhaan pellolla, vaan kärryt ohjataan hieman vajaanakin karhon päästä suorinta tietä laakasiilolle.

Vuosia Elovaaralla peltoja on raivattu lisää ja nyt keskitytään lähinnä peltojen kasvukunnon parantamiseen ja kasvinsuojeluun. Monta vuotta haluttiin ensisijaisesti lisätä hehtaarimäärää, jotta ensimmäinen tavoite täyttyy. Peltoja raivatessa kesän muut työt jäivät hieman vähemmälle.

-Tästä kesästä lähtien on panostettu maan kasvukuntoon hieman toisella tavalla. Peltojen kasvuominaisuuksia on parannettu lannoittamalla ja täksi vuodeksi hankitulla kasvinsuojeluruiskulla. Analyyseissä on havaittu esimerkiksi pieniä puutteita booreissa ja kupareissa ja niitä levitettiin keväällä pelloille ennen kylvöä. Rikkaruoho valtaa uudismaitakin vähitellen, vaikkei siemenpankki vanhassa metsäpohjassa kovin suuri olekaan. Nyt halutaan nostaa satotasoa ja parantaa sadon laatua. Kasvinsuojeluruiskun kanssa nyt on kuitenkin kierrelty peltoja, Mikko kertoo. 

Peltojen lanaukset vähenevät nyt, kun mäkiä ei voi loputtomiin tasoittaa. Nyt pitää kehittää ruokamultaa maahan etenkin kumpareille, jolloin parannetaan maan kasvukuntoa. Samalla paranee kumpareiden vesitalous. Tavoitteena on, että ylläpidetään entistä parempaa kasvustoa ja se edellyttää, että maassa on juurimassaa.

Siilomiehet voivat pysäyttää ketjun, jos on tarve. Siilolla on kaksi traktoria pelkästään tamppaamassa. Pyöräkuormaajalla levitetään rehu.

Töitä omiksi töiksi

Vaikka jokin työ näyttäisi helpolta ja edulliselta urakoitsijan tekemänä, jossain vaiheessa tulee myös työvoima-asiat vastaan. Maatilalla on sesonkina paljon työtä, mutta myös sellaista aikaa, jolloin ehditään tehdä välitöitä. Käytetty kolmiakselinen 20-kuutioinen lietevaunu hankittiin nyt, jolla voidaan lietettä ajaa, kun siihen on aikaa.

Ensivaikutelma silppurista on hyvä ja sillä on saatu rehut tehtyä. Meillä on silppuriin viiden vuoden huoltosopimus, mikä helpottaa budjetointia. Missään tapauksessahan näistä koneista ei selviä ilman tietokonetta, joilla luetaan muistit ja säädetään kone, Mikko päättää.

Lue lisää peltojen tasauksesta