Biotehdas alan aallonharjalla

Orgaanista jätettä ei enää ensi vuonna saa sijoittaa kaatopaikan penkkaan. Siksi on ollut pakko kehittää uusia menetelmiä biojätteen asianmukaiseen hoitamiseen koko Suomen alueella. Maakunnallisestikin merkittävä Honkajoen uusi Biotehdas vastaa haasteeseen fiksulla tavalla tuottaen jätteistä tuotteita – energiaa ja lannoitteita.

Biotehdas on kotimaisella pääomalla toimiva suomalainen cleantech-yhtiö, jonka omistaa Taaleritehtaan Biotehdas-pääomarahasto. Honkajoen laitos on yksi Biotehtaan nyt neljästä toiminnassa olevasta laitoksesta. Biotehdas onkin alan ainoa valtakunnallinen toimija tällä hetkellä. Uusin laitoshanke sillä on Riihimäelle, jossa yhtiö toteuttaa Ekokemin kanssa Kiertotalouskylää. Myös Lohjalle on suunnitteilla lupavaiheessa biokaasulaitos sekä muutama muu hanke vireillä.

Biotehtaan idea on sinällään yksinkertainen ja se perustuu samaan luonnon prosessiin kuin mitä orgaaniselle jätteelle tapahtuu kaatopaikkapenkassa: mikrobit mädättävät aineksen hapettomissa olosuhteissa tuottaen biokaasua, josta valtaosa on metaania, voimakasta kasvihuonekaasua. Kaatopaikalla ongelma on, että biokaasu karkaa ilmakehään ja ravinnerikas jäännös jää penkkaan.

Kuvassa näkyvään ”kuplaan” välivarastoidaan syntyvä biokaasu.

Honkajoen Biotehtaalla syntyvä biokaasu toimitetaan putkea myöden Vatajankosken Sähkölle, joka polttaa kaasun biokaasumoottorilaitoksessaan. Sieltä syntyy hiilidioksidipäästöiltään nollatasoa olevaa sähköä noin 12000 megawattituntia vuodessa.

Vastaanotossa on jätteiden revintä ja lajittelu. Sen ansiosta voidaan esimerkiksi elintarvikeliikkeiden vanhaksi päässeet elintarvikkeet kipata vastaanottoon paketteineen, sillä laitteisto erottelee hyvin tehokkaasti makkarapaketit ynnä muut kääreet ja purkit erikseen. Pakkausmateriaali toimitetaan edelleen poltettavaksi energiakäyttöön. Suurimpia jätteentoimittajia ovat elintarviketeollisuus ja -liikkeet sekä jätehuoltoyhtiöt.

Vastaanotosta jätettä lähtee noin 150 kuutiometriä vuorokaudessa monivaiheiseen prosessiin, joka toimii jatkuvasti jätteen edetessä siinä noin kolmen viikon ajan. Biotehtaan prosessi toimii nestemäiseen jäteliuoksen avulla. Siten prosessiin sopivat hyvin kaikki nestemäiset orgaaniset jätteet ja lietteet. Kiinteät jätteet pienennetään, homogeni- soidaan ja sekoitetaan nesteen kanssa hydrolyysi- reaktorissa, jossa prosessi lähtee käyntiin.

Hydrolyysireaktorin jälkeen jäte menee hygienisointiin, jossa siitä kuolevat bakteerit. Se takaa lopputuotteena syntyvien lannoitteiden hygieenisyyden.

Varsinainen prosessi tapahtuu suurissa säiliöissä, joiden välillä jäteliemi liikkuu pumppujen voimalla.

Prosessin tuotteena syntynyttä mädätysjäännöstä siirtyy kahteen isoon altaaseen. Ja lannoitteesta aletaan mädätysjäännöksestä puhua tällä kohdalla, sillä se on tuotettu ja lähtee tästä eteenpäin lannoitevalmistelain puitteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tuote on hygieenistä – salmonellaa ei saa olla yhtään ja e.coli-bakteerien raja-arvo on sama kuin sisämaan uimavesissä. Elvira valvoo toimintaa pistokokein.

Pikimusta nestemäinen lannoitusaine ei haise juurikaan, lähinnä hieman kuin kellari.

Lannoitteena tätä käytetään samaan tapaan kuin karjanlantaa. Pääravinne- ja hivenainepitoisuudet tässä ovat karjanlantaa suuremmat ja prosessin ansiosta ravinteet ovat liukoisemmassa muodossa eli helpommin kasvien käytettävissä. Myös tuotevalvonta on korkeatasoista ja aineiden pitoisuudet tutkitusti tiedossa. Mädätysjäännös on edelleen pellossa lähes hajuton.

Lähialueen viljelijöille, joilla on vapaata lietelantasäiliötilaa, Biotehdas tarjoaakin toistaiseksi ilmaista lannoitetta toimitettuna säiliöön. Vuosituotanto riittää noin 3000 hehtaarin peltoalan lannoittamiseen. Biotehtaan lannoitteelle saa myös multaustukea.

”Täällä Honkajoella on otettu Biotehdas vastaa poikkeuksellisen positiivisessa hengessä ja tuotanto on lähtenyt hienosti toimimaan. Lannoitetoimitukset lähtivät liikkeelle vuoden alussa ja nyt lannoitetta on toimitettu jo 40 tilalle. Vielä uusia toimitusosoitteita mahtuu listalle”, vinkkaa Biotehtaan lannoitetuotteiden tuotepäällikkö Juhani Viljakainen.

Matti Mäki-Kantti ja Jukka Jussila pärjäävät mädätysjäänteen pumppausaltaan reunalla ilman pyykkipoikaa nenässä, sillä lannoitteeksi muuttunut aine ei paljoa haise. Jussilan Tila Oy on urakoinut lannoitteenajon Biotehtaalta maakuntaan.

Honkajoella kuljetaan biotalouden eturintamassa uuden Biotehtaan myötä. Uusiutuvaa energiaa tuottavat myös taustalla näkyvät tuulipuiston tuulivoimalat. Nykyaikainen jätteenkäsittely on myös siistiä hommaa, kuten kuvasta näkyy – ei uskoisi, että tässä on kaatopaikkaa vastaavaa toimintaa käynnissä.

Juha Kuusjärvi