Biopolttoaineiden osuutta aiotaan lisätä liikenteessä

Hallitus esittää biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista kuuteen prosenttiin vuosiksi 2011–2014 ja sen jälkeen osuuden kasvattamista vuosittain asteittain aina 20 prosenttiin vuonna 2020. Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 4 prosenttia. Tavoite sisältyy esitykseen, jolla muutettaisiin lakia biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle 15. lokakuuta.

EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti Suomi sitoutui vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassaan siihen, että uusiutuvan energian osuus liikenteessä on vähintään 10 prosenttia vuonna 2020. Hallituksen keväällä 2010 linjaamassa uusiutuvan energian velvoitepaketissa asetettiin korotettu tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus liikenteessä nostetaan 20 prosenttiin vuonna 2020. Tärkein toteutuskeino tässä olisi biopolttoaineita koskeva jakeluvelvoite.

Biopolttoaineiden käyttö on kasvanut Suomessa jakeluvelvoitteen asettamisen myötä vuoden 2007 lähes nollatasosta nykyiseen noin 160 000 öljyekvivalenttitonniin.

– Nyt esitettävän velvoitteen mukainen käyttö vuonna 2020 olisi 730 000 tonnia. Pyrkimyksenä on kuitenkin toteuttaa velvoite pääosin niin sanotuilla tuplalaskettavilla biopolttoaineilla. Tällaisia polttoaineita käytettäessä todellinen tarvittava biopolttoainemäärä olisi vain puolet, eli 365 000 tonnia, kertoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Tuplalaskentaa voidaan soveltaa, kun biopolttoaine on tuotettu jätteistä, tähteistä tai syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta, eli puuraaka-aineesta.

– Jakeluvelvoitteen yhtenä tavoitteena on kysynnän kautta lisätä kotimaista, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvaa biopolttoainetuotantoa. Koko jakeluvelvoitteen edellyttämä biopolttoaineen määrä voitaisiin kattaa sillä, jos Suomeen syntyisi 2-3 metsätähteistä dieselpolttoainetta jalostavaa toisen sukupolven tuotantolaitosta. Tämä edellyttäisi noin miljardin euron laitosinvestointeja ja 150 miljoonan euron investointeja raaka-aineen hankintaketjuun, sanoo Pekkarinen.

– EU:n komissio on julkistamassa lähipäivinä ns. NER-300 hakumenettelyn. Tarkoitus on, että EU rahoittaa merkittävästi ns. II – sukupolven täyden mittaluokan demonstraatioinvestointeja. Suomi tavoittelee meillä vireillä oleville hankkeille merkittävää EU-rahoitusta. Omissa ensi vuoden ja vuoden 2012 talousarvioissa olemme varautuneet rahoittamaan erilaisia demonstreetiohankkeita yhteensä 100 miljoonalla eurolla, toteaa elinkeinoministeri Pekkarinen.

Jakeluvelvoitteen kasvu ei välttämättä edellytä muutoksia ajoneuvokalustoon, sillä 20 prosentin osuus on saavutettavissa nykyisen tyyppisellä kalustolla, jos biopolttoaineiden käyttö painottuisi vahvasti dieselajoneuvoihin.

Biopolttoaineiden käytöstä johtuva lisäkustannus olisi 6 prosentin velvoitetasolla noin 65 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että biopolttoaineita ei käytettäisi lainkaan. Vuonna 2020 kustannus olisi 110–130 miljoonaa euroa, riippuen siitä kuinka paljon tuplalaskettavia biopolttoaineita käytetään.

Velvoitteesta kuluttajalle aiheutuvien kustannusten arviointi on epävarmaa. Kuluttajalle ei koituisi merkittäviä lisäkustannuksia, jos raakaöljyn hinta nousisi nykyarvioiden mukaisesti nykytasosta 50 prosenttia vuoteen 2020 ja samalla biopolttoaineiden verotus kevenisi hallituksen energiaverotuksesta antaman esityksen mukaisesti.

TEM-tiedote