Aliurakoitsija ei voi olla pääurakoitsijan pankkina

Seppo Pentti

Tilaajan on vaadittava pääurakoitsijoilta vastuullisuutta julkisen rahan käytössä, kun tieverkkoamme tulevaisuudessa korjataan. –Pääurakoitsija ei voi pitää urakointiketjun loppupäässä olevaa aliurakoitsijaa pankkinaan, vaan rahan on liikuttava koko ketjussa ajallaan, vaati puheenjohtaja Markku Suominen Koneyrittäjien Maarakennuspäivässä Tampereella.

Tulevan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on nostaa perusväylänpidon rahoituksen taso vähintään 1,3 miljardiin euroon vuodessa. Korjausvelkaohjelmalla ja aiemmalla lisärahoituksella saatiin korjausvelan kasvu hetkeksi pysähtymään. Kasvu jatkuu, jos mitään ei tehdä.

- Korjausvelan taittamista on jatkettava tulevalla hallituskaudella. Samalla on kiinnitettävä huomiota rahan liikkumiseen ajallaan koko urakointiketjussa. Julkisten korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan, Suominen sanoi.

Maksuaikojen venyttäminen on valitettavasti vallitseva käytäntö maarakennusalan urakointiketjuissa. Pääurakoitsijat venyttävät maksuaikoja johdonmukaisesti aliurakoitsijoiden kustannuksella. Pääurakoitsija saattaa myös pidättää osan maksuista, mikäli aliurakoitsija haluaa maksun aikaisemmin kuin 30 päivän kuluttua. 

- Väyläviraston ja ELY-keskusten tiehankkeet on kasvatettu niin laajoiksi, että Suomessa vain muutama yritys pystyy pääsemään pääurakoitsijaksi. Käytännön rakennustyön tekevät paikalliset aliurakoitsijat. Koska maksut kulkevat pääurakoitsijalta ketjussa hitaasti eteenpäin, pienet aliurakoitsijayritykset joutuvat turvautumaan rahoituspalveluihin selvitäkseen palkanmaksusta, veroista ja omista polttoaine- ja vakuutusmaksuistaan ajallaan.

- Tilaaja on velvoitettava varmistamaan sopimusehdoilla, että julkisina hankintoina tehtävissä tiehankkeissa aliurakoitsijoiden käyttö pankkina loppuu ja että koko ketjussa maksut kulkevat ajallaan, Suominen vaati.

Lue lisää uudesta FMG:n lanasta