Uutiset

Yleinen

Aika- ja pääomapulaa päihin – Osuuskunta Koneasema Future

Olen tutustunut vuonna 1997 reisjärveläiseen Marko Saartoalaan, joka kyseli aikoinaan mielipiteitä koneyhtymän perustamisesta ja koneiden leasing-sopimuksista. Reisjärvellä kun oli jo silloin tultu siihen johtopäätökseen, että työt voisivat tulla tehdyksi muutenkin kuin silloin, jos ne itse tekee eikä kaikkea kalustoa tarvitse edes omistaa itse. Myös maatalouskoneiden leasing-sopimukset olivat harvinaisia silloin, kuten ne ovat edelleenkin.

Resurssipulaa

– Olimme kaikki tehneet sukupolvenvaihdoksen 90-luvun aikana ja meillä nuorilla viljelijöillä oli tarve investoida uudempaan kalustoon, mutta rahaa ei ollut. Meille esimerkiksi tilanpito siirtyi kokonaisuudessa 1998 ja heti teimme navetan peruskorjauksen eikä rahaa peltopuolelle ollut. Tuolloin piti miettiä muita vaihtoehtoja, Marko muistelee.

– Muistan kyllä, millaista oli alkuun, kun vaimon kanssa tehtiin säilörehua ja käytössä oli vain meidän kahden työpanos. Kolmea konetta oli mahdotonta liikuttaa samaan aikaan, Marko muistelee.

Saunasta ratkaisuja

– Nuorten tuottajien saunailloissa tuli puhetta, että kalustoa kyntöauroja, silppureita ja traktoreita pitäisi uusia ja monilla muilla oli samoja mietteitä. Jotain uutta piti kuitenkin kehittää, kun rahaa ei ollut ylimäärin, mutta eipä ollut kenelläkään oikein aikaakaan tehdä kaikkia töitäkään.

– Krooninen raha- ja työvoimapulahan meidät oikeastaan aikoinaan saattoi yhteen, Marko nauraa.

Vuosi yhteistyötä aikoinaan hiottiin, kun lopulta kiinnostuneista jäi jäljelle viisi halukasta. Alkuun kiinnostuneita oli enemmän, Futureen he eivät kaikki lähteneet, mutta yhteistyötä tehdään monin tavoin muuten heidän kanssaan. Siitä lähti oikeastaan aikoinaan liikkeelle Koneyhtymä Future. Se oli viiden maatilan yhteenliittymä, joka hankki koneita leasingsopimuksella. Koneita hankittiin koneyhtymän nimiin tarpeen mukaan.

Futuren kautta päästiinkin käsiksi uuteen ja toimivaan kalustoon. Toinen merkittävä seikka oli työvoima, jota palkattiin Futureen, ja jota osakkaat pääsivät sitten osaltaan käyttämään. Meillä jokaisella osuuskunnan jäsenellä on käytössä tilatyöntekijä ja vielä oikeastaan muidenkin osakastilojen työntekijät kiireaikaan. Työketjut saadaan tällä tavoin hiottua toimiviksi eikä töitä tarvitse tehdä hampaat irvessä.

Viisi osakasta

Koneasema Future on vuonna 2000 perustettu viiden tilan koneyhtymä. Koneyhtymän osakasmaatiloilla pääomaa ei sitoudu maatalous­traktoreihin tai – koneisiin yhtä paljon tilaa kohti, kuin pääsääntöisesti muilla maatiloilla. Nyt koneyhtymä on vaihtanut toimintamuotoa osuuskunnaksi.

Future osuuskunnan jäseniä on viisi Marko Saartoala, Atso Leppälä, Tero Savela, Markku Kiljala ja Janne Paananen. Kaikilla oli aikoinaan karjaa, mutta nyt karjaa on Markolla ja Atsolla osakkaita Markku ja Janne omistavat yhdessä Navettayhtiö Maitokartanon. Terolla on kasvinviljelyä.

Futurella on palkkalistoillaan kaksi vakituista työntekijää: Joni Hirviniemi ja Janne Kinnunen. Maitokartanolla on lisäksi yksi työntekijä, Jarno Hirviniemi, joka tekee myös Futuren töitä.

Resurssit tasoitetaan

Nyt Future tarjoaa monenlaista maatalouskoneurakointia maatiloille, talvikunnossapitoa kunnalle ja muille yhteistyötahoille. Osuuskunta omistaa koneet ja konetyöpalvelut ostetaan osuuskunnalta kustannustehokkaasti. Yhteistyöverkosto on vuosien kuluessa laajentunut monisäikeiseksi aina tarpeen mukaan.

– Tällaiseksi maatila oikeastaan pitää suunnitella, että hyödynnetään muidenkin resursseja. Tilalla ei silloin tarvita niin paljon viljelijäpariskunnan työpanosta, vaan toinen voi käydä vaikka ulkopuolella töissä ja tai tarvittaessa työt tulevat tehtyä vaikka tilan väkeä ei olisi paikalla ollenkaan. Toissa vuonna esimerkiksi yksi osakas oli kuukauden sairaana. Future ja lomittajat hoitivat tilan työt sinä aikana, huolimatta siitä, että yrittäjä oli poissa pelistä, Marko kehuu.

Nyt ei ole kesälläkään mahdotonta lähteä viikoksi tai kahdeksi lomalle, kun navettaan vaan hoitaa lomittajan. Peltotyöt tulevat kyllä tehtyä, kunhan kaikesta on sovittu etukäteen.

Ota kone käyttöön kuljettajalla tai ilman

Futuren listoilla on koneita ja kuljettajia, joita osakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä tarpeen mukaan. Konetta voi ajaa itse tai useimmiten koneet liikkuvat kuljettajan kanssa.
– Ostan työn tehtynä hieman kuten urakoitsijalta, mutta kone onkin osittain oma ja työntekijäkin minun töissä. Tässä pysyvyys ja sitoutuminen on vahvaa, Marko kehuu.
– En kuitenkaan ole velvollinen käyttämään vain Futuren palveluita, vaan myös muita urakoitsijoita käy täällä Futuren osakkailla töissä. Kasvinsuojeluruiskutukset ja viljan puinti esimerkiksi ostetaan muilta urakoitsijoilta, Marko selventää.

Vastuulliset työntekijät

– Me kun olemme osuuskuntana sitoutuneet työntekijöihimme, niin töistä myös otetaan vastuuta. Joni esimerkiksi hoitaa vallan kevättöiden aikatauluttamisen ja kun homma on yhden ajojärjestelijän näpeissä, ei muiden tarvitse kuin osallistua töihin, Marko esittelee.
– Ei meillä kellään olisi tällaista kalustoa tai näin hyvää työvoimaresurssia käytettävissä, Marko kehuu.

Työt tehdään siinä järjestyksessä, kuin eri maalajit ja kasvit edellyttävät ja tietyn alueen pellot yritetään hoitaa kerralla. Tällöin turhaa kulkemista vältetään ja työ joutuu.
– Kun maataloussesonkia on kuitenkin vain kasvukaudella, mutta työntekijät on haluttu pitää töissä ympäri vuoden, teemme myös lumen­aurauksia ja hiekoituksia kunnalle, yksityisille ja tiehoitokunnille, Marko jatkaa.

Muutos yhtiömuodossa

– Alun perin Future oli koneyhtymä vaikka heti alusta pitäen oli mielessä, jotta pitäisikö sen olla jotain muuta, Marko muistelee. Viimeisen nykäyksen yhtiömuodon muutokseen antoi verottaja, joka edellytti juridista yksikköä.

– Olimmehan toki harjoittaneet liiketoimintaa jo pitkään, mutta asia oli kyllä verottajalle selvä, kun haimme aikoinaan ennakkoratkaisua. Toiminta oli myös vuosien varrella laajentunut merkittävästi, kun töitä tehtiin myös muille kuin osakkaille ja meillä oli palkattua työvoimaa, Marko kertaa.

– Kyllähän tässä herkästi olisivat lopulta menneet puurot ja vellit sekaisin. Tärkeää kuitenkin meille kaikille alusta saakka oli, että työstä ja kalustosta maksettiin markkinahinta. Työllä ja kalustolla on aina hinta ja arvo. Ja mehän ostamme koko ajan toisen työpanosta ja osittain kalustoa käyttöömme, Marko muistuttaa.

Resurssia käytössä

Meillä on joka tapauksessa ollut Futuren kautta koko ajan vähintään yksi vakituinen työntekijä, joka tekee karjanhoitotöitä ja konetöitä. Nyt työntekijöitä on kaksi.
Futurella oli tähän vuoteen saakka neljä leasing-sopimuksella olevaa liikennetraktoria ja paljon maataloustyökoneita mutta myös kiinteistönhoitokalustoa. Traktorit vaihtuivat noin viiden vuoden välein ja kun leasing aiheutti noin 6000 euron kuukausikustannuksen, tasoitti talvityöt kummasti myös tuota kustannusta. Talvitöillä haettiin selkeästi myös traktoreille lisää ansaintatunteja. Yhteensä Futuren osakkaille ja ulkopuolisille urakoidaan noin 4000 tuntia pääosin konetyötä.

– Muutimme kuitenkin hieman suunnitelmia, kun 1000 tuntia vuodessa leasing-traktoreihin oli liian vähän. Nyt uudet kolme traktoria ostettiin osuuskunnalle, jotta saimme vahvistettua tasetta, Marko kertoo. Leasing oli kuitenkin vieläkin kilpailukykyinen, jos ei olisi ollut omasta takaa esittää vakuutta. Nyt meillä kuitenkin olivat jo vakuudet kunnossa.

Etu- ja mattoperätaka niittokoneella niitetään noin 500 hehtaarin ala omia ja rahtia lisäksi ja se vaihdetaan myös muutaman vuoden välein.
– Emme kuitenkaan myy töitämme alihinnoiteltuna itsellemme emmekä muille, Marko puolustaa. ja jatkaa, että vaikka osuuskunta tuottaa hyötyä jäsenilleen, ei tarkoitus ole hämärtää taloudellista ajattelua. Suunnilleen samaan hintaan ostamme traktorityötä ulkopuolisiltakin.

Rehunkorjuuta toisella porukalla

– Maitokartanon rehut korjataan urakoitsijan ajosilppurilla. Vaikka itse käytän Futuren niittoa, hoidan silti rehunkorjuun paalaamalla. Pyöröpaa­lain taas on kimpassa kahden muun maatilan kanssa. Paa­laa­mistyön taas tekee isännän lisäksi osittain palkkakuljettajat. Kimppapaalaajalla urakoidaan myös muiden asiakkaiden paalausta, Markku erittelee.

– Olki- ja rehunpaalausta on niin paljon kuin ehtii tekemään ja urakointi tuo sen verran lisää tuloja, että paalain voidaan vaihtaa uuteen useammin ja pysytään teknologian kehityksessä mukana, Marko huomaa.

– Futuren avulla päästään konepuolella ja ylipäätään peltopuolella niin alhaisiin kustannuksiin, ettei niitä oikein uskalla julkisesti esitellä. Meidän tilalla esimerkiksi traktorityötunteja kertyy vuodessa noin 40 lypsylehmän ja 50 hehtaarin tilalla vain 550–850 ja tuo on vain osa traktorin kokonaistuntimäärästä, Marko esittää.
Me harjoitamme kuitenkin liiketoimintaa ja Futuren avulla saamme käyttöömme kalustoa ja työvoimaa, käytännössä työn tehdyksi oikeaan aikaan. Futuren kanssa harjoitetaan kaupallista toimintaa, jossa hyödyn keräävät Futuren omistajat ja asiakkaat. Urakoinnilla muille kuin Futuren osakkaille saadaan käyttöastetta vielä sopivasti nostettua.

Hyvät työntekijät

Maksamme työntekijöille kohtuullista palkkaa ja siitä tulee jo kulua. Jos töitä kerran tehdään, niin silloin pitää panostaa myös kalustoon, että työaikana saadaan mahdollisimman paljon aikaiseksi. Laatutyö näkyy sitten maitotilissä.

– Työntekijöitä on toki monesti vaikea saada, jos haetaan vain kausityöntekijöitä. Meillä on kuitenkin ollut onneakin, kun olemme saaneet hyvät työntekijät, Marko kiittelee.
– Meillä on ollut se periaate, että otamme töihin kaverit ympärivuotiseksi. Meidän tehtävä on silloin järjestää töitä myös talveksi, Marko vakuuttaa.

Kun työntekijät ovat vakituisia, ei tarvita enää työnjohtoa niin paljon. Työnjohto ostetaan Maitokartanolta ja työnjohto on järjestetty siten, että kerran viikossa on palaveri maanantaina, jos sitä tarvitaan. Taukotuvan seinällä on työvuorolista, josta selviää mitä töitä on varattuna, ja missä on vielä tilaa.

– Melkeinpä pojat kuitenkin osaavat jo itsekin hommat hoitaa järjestykseen, jos ei mitään isompaa uutta ole, Marko täsmentää. Jos ei mitään muuta ole tarjolla, niin sitten huolletaan koneita.

Futuren koneilla tuntitöitä

Future laskuttaa asiakkailtaan pääsääntöisesti tuntihintaa. Tuntihinta on määritelty työn mukaan. Kaikille selvä tuntihinta palkitsee sitä, joka on laittanut nurkkansa ja peltonsa kuntoon ja työ saadaan nopeasti tehtyä. Tämä on tehty selväksi kaikille asiakkaille, kuten hänellekin, jonka pellonreunassa ollut piikkilanka kietoutui tiukasti niitto koneeseen. Tuntitaksa juoksi koko ajan vaikka varsinainen niittotyö ei edennytkään

– Vaikka työt tiloille ja asiakkaille saadaan tehty suht´ edullisesti, ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan ole tietääkseni kellekään jäänyt ylimäärin, Marko nauraa. Kalustoa vain on uusittu säännöllisesti, jotta se on toimintavarmempaa ja työt saadaan tehtyä oikeaa aikaan laadukkaasti.

Tilitoimisto hoitaa rahat

Rahan kierto on urakoitsijoilla hidasta, kun jotkut laskuttavat vaikka kaksi tai neljäkin kertaa vuodessa. Urakoitsija harjoittaa silloin pankkitoimintaa, mikä ei pitäisi olla urakoitsijan toimialaa.

– Toissa vuonna Futuren laskutus ulkoistettiin kokonaan. Nyt laskutustiedot lähetetään kännykällä eteenpäin. Työn tehnyt valitsee vain kännykän ohjelmasta asiakkaan, työvaiheet, hinnat ja mahdollisen selitteen ja kuittaa. Laskutus on kahden viikon välein, jolloin raha kiertää nopeasti, eikä kukaan asiakas pääse unohtamaan, mitä töitä on tehty ja mitä on laskutettu.

Hyödyt kaikille osakkailla

– Tässä niin kuin muussakin yhteistyössä pitää saada itselle hyötyä. Sekin pitää hyväksyä, että kaverit hyötyvät. Joskus kaveri saattavat hyötyä enemmän, mutta se ei ole kuitenkaan minulta pois, Marko muistuttaa. Ja meillä on sellainen periaate, että kaikki pitää mennä oikeudenmukaisesti ja kaiken pitää kestää päivänvalo myös urakoinnissa.

Monestihan olemme käyneet puhumassa Futuresta ja siitä miten Future toimii. Useimmat eivät välttämättä oikein usko, että tämä meillä oikeasti toimii hyvin. Tämä systeemi toimii näin meillä, mutta toisenlaisissa olosuhteissa samanlainen järjestelmä ei välttämättä toimisikaan, Marko muistuttaa. Moni pitää tätä ehkä köyhien puuhasteluna, mutta mielestämme tämä on fiksua riskien hallintaa jokaisen osakkaan kannalta.

Olemme mielestämme myös uskottava kumppani ja yhteistyö muiden urakoitsijoiden kanssa pelaa molemmin puolin. Tarvittaessa koneita saadaan ketjuun lisää, jos on tarve tai joku kone särkyy, tilalla on nopeasti toinen, korvaava kone.

Katseet eteenpäin

– Pitäähän aina katsella eteenpäin ja tuo bioenergia meitä ainakin hieman kiinnostaa, koska sillä voisi osaltaan lisätä sesonkien ulkopuolisen ajan töitä. Sopivaa tapaa ja kohdetta vain pitää miettiä, kun Futuren osakkaiden tilat ovat hajallaan.

Reisjärven ”future” on osaltaan Osuuskunta Koneasema Futuren käsissä

Reisjärvellä koneyhteistyön luonne on mielestäni ymmärretty pitkälle oikein. Kyseessä on tarkoituksenmukainen yhteistyön rakentelu, jossa ollaan ennakkoluulottomampia kuin yrittäjät yleensä. Kyse on tietenkin pitkälti siitä, miten yhteis­työn edut havaitaan.

Reisjärvellä Osuuskunta Koneasema Futuren ympärille on nivoutunut monia muita yhteistyökuvioita, joissa rahaa on investoitu yhteiseen kalustoon, mutta myös työtä käytetään tarpeen mukaan.

Tärkeää on huomata, tiedostaa myös yhteistyön mahdolliset haitat. Niitä nimittäin tulee myös yhteistyön myötä. Jos yhteistyöstä on hyötyä, sitä jatketaan yrittäjille sopivassa muodossa.

Kyse on tietenkin siitä, miten yrittäjät löytävät toisensa ja millaisia yhteistyökuvioita kunkin tarpeiden pohjalta rakennetaan. Toisaalta kun jonkun kanssa on saatu joku yhteistyökuvio rakennettua ja turhat ennakkoluulot on saatu ravisteltua taakse, voidaan siirtyä seuraavalle tasolle.

Marko Saartoala oli aikoinaan töissä PMI – Kehitys OY:n hankkeissa, jossa tarkoituksena oli hankkeen avulla rakennella yhteistyötä yrittäjien välillä.

– Olihan minulla jo etukäteen tietoa yhteistyön eduista, mutta kun laskelmia yrittäjille tehtiin, siinä alkoi itää vaihtoehdot, miten yritystoimintaa ylläpidetään kannattavasti. Kannattavuuteen kuuluu tehdä työt turhia kustannuksia vältellen. Turhat kustannukset ovat rahan syytämistä sellaiseen, minkä saa tehtyä ilman niitä kustannuksiakin.