Voiko suorakylvää ilman glyfosaattia

Useiden vuosikymmenien aikana on ollut itsestään selvyys, että syksyn perusmuokkaus on tehty kyntäen. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Ajansäästön ja polttoainekustannusten vähentämiseksi on monilla tiloilla luovuttu kynnöstä. Nyt peltoja paljon kevyt muokataan tai jätetään kokonaan muokkaamatta. Kevätviljojen suorakylvössä on alusta lähtien käytetty syysitoisten siemenrikkakasvien ja juolavehnän torjuntaan glyfosaattia. Kahdessa vuodessa glyfosaatin ainekustannus on kuitenkin kaksinkertaistunut. Voitaisiinko suorakylvössä luopua glyfosaatista ja samalla säästää aikaa ja kustannuksia?

Syyskyntö vähentää merkittävästi kasvintuhoojaongelmia. Huolellinen kyntö siipikuorimia käyttäen on tehokas tapa torjua syysitoisia rikkakasveja, ja aura kurittaa myös juuririkkakasveja. Puintitähteiden kääntäminen mullan alle ehkäisee tautipaineitakin. Syyskynnöstä luopuminen on antanut talvehtiville siemenrikkakasveille (mm. saunakukka, linnunkaali, matara, punapeippi) ja monille juuririkkakasveille hyvät kasvuolot. Viime vuosien yhä pidemmät ja lämpöisemmät syksyt ovat vielä vauhdittaneet rikkakasvien kasvuvoimaa. Suorakylvön myötä on pelloille ilmestynyt myös uusia rikkalajeja, kuten ruiskaunokki, hevonhierakka ja monia heinälajeja.

Glyfosaatti taimettuneille

Suorakylvössä glyfosaattikäsittely voidaan tehdä ennen kylvöä tai kylvön jälkeen. Nykyisin pääsääntöisesti käsittely tehdään 2-3 päivää ennen kylvöä. Glyfosaatti tappaa kaikki taimettuneet rikkakasvit ja nujertaa kasvuun lähteneet juolavehnän lehdet.

Kylvön jälkeen taimettuu uusia siemenrikkakasveja, ja mahdollinen juolavehnä juuristonsa voimin alkaa kasvattaa uusia lehtiä. Kevätitoiset siemenrikkakasvit on torjuttu toisella ruiskutuskerralla viljan pensomisvaiheessa. Jos pellon juolavehnän määrä ei ole kovin suuri, tiheä viljakasvusto aika hyvin pitää juolavehnää kurissa.

Kustannuksia ja hyötyjä

Glyfosaatin käyttöä aina suorakylvössä ennen kevätkylvöjä on viime vuosina puoltanut vielä yli 10 vuoden ajan tapahtunut glyfosaatin hinnan alentuminen. Alimmillaan toissa vuonna glyfosaattikustannus suorakylvössä oli vain ”tavallisen” rikkakasvitorjunnan luokkaa.

Nyt glyfosaatin ainekustannus on parissa vuodessa kaksinkertaistunut. Kun ruiskutustyölläkin on kustannuksensa, kannattaa uudessa kustannustilanteessa laskelmoida, voitaisiinko tietyissä tilanteissa kokonaan luopua kahden ruiskutuksen ohjelmasta.

Kevätviljoilla suorakylvössä rikkakasvitorjunta voidaan hyvin tehdä ilman glyfosaattia niillä pelloilla, missä ei esiinny juolavehnää tai muita heinämäisiä rikkakasveja, eikä saunakukkaa tai voikukkaa esiinny erityisen runsaasti.

Yhteen torjuntakäsittelyyn tehokas tankkiseos

Kun valitaan yhden kerran ruiskutusohjelma - siis ilman glyfosaattia - pitää rikkakasviaineina olla tuotteet, jotka varmasti tehoavat syysitoisiin rikkoihin ja vielä silloinkin, kun ne ovat kasvaneet kookkaiksi.

Esimerkiksi Ally ST50 on tehokas saunakukan tappaja, jolla tuhoutuvat nuppuasteella olevat puolimetriset saunakukat. Ally tehoaa erinomaisesti myös mm. syysitoisiin linnunkaaliin ja peippiin. Allyn ongelma on matara, johon valmiste ei tehoa. Kun seoskummaniksi valitaan Primus, saadaan teho varmistettua mataraan sekä myös suorakylvössä lisääntyvään ruiskaunokkiin. Tällä seoksella saadaan pysäytettyä myös ohdakkeen ja valvatin kasvu. Seokseen pitää lisätä SitoPlus-kiinnite.

Vähemmän ruiskutuskertoja

Yhdellä kevätviljojen rikkakasvitorjuntaruiskutuksella syntyy säästöjä vähintään reilut 10 euroa, mutta sitä voi tulla jopa 25 euroa, glyfosaatin käyttömäärästä riippuen.

Ruiskutustyökustannuksena on laskettu 16 euroa/ha, joten kahdessa ruiskutuksessa syntyy työkustannuksia 32 euroa hehtaarille. Lisähyötyä yhdestä käsittelystä syntyy myös siitä, ettei kiireisenä kylvöaikana tarvitse miettiä ruiskutuksia vaan ne voi siirtää myöhempään ajankohtaan. Lisätietoja enemmän saat uudesta suorakylväjän rikkatorjuntaesitteestä, jonka voit tilata osoitteesta: farmit.net/berner.

Lasse Matikainen, Berner Oy