Verkostoitumalla suurempiin urakoihin

Liikenneviraston ja ELY:jen tieurakoissa Koneyrittäjät ovat olleet huolissaan urakoiden suuresta koosta. Koneyrittäjät ovat kyseenalaistaneet suuret urakkakoot ja tarjoajille asetetut referenssivaatimukset. Kannanottoihin liittyen erään ELY-keskuksen johtaja myöntää heiltä puuttuvan tilaajaosaamista ja tästä syystä he eivät voi kilpailuttaa urakoita pienempinä kokonaisuuksina. ELY-keskus kertoo pääsevänsä helpommalla, kun kokonaisurakan ottaa suuryritys, joka sitten pilkkoo sen pienempiin osiin ja kilpailuttaa aliurakoitsijat. Pienempienkin urakoiden kilpailutuksissa on ollut tilanteita, joissa tarjoavilta yrityksiltä edellytetään urakankokoon nähden epärealistisia yrityksenliikevaihto vaatimuksia.

Ratkaisuna verkostoituminen

Verkostoituminen muiden yritysten kanssa voi olla ratkaisu silloin kun asiakas edellyttää entistä suurempien kokonaisuuksien hallintaa tai urakkakoot ovat niin suuria, etteivät omat resurssit yksin riitä vastaamaan tarpeeseen. Verkostoituminen on kätevä vaihtoehto, kun yritystoimintaa halutaan kasvattaa ja kehittää uusille toimialoille

Halu verkostomaiseen toimintaan on viime vuosina lisääntynyt. Koneyrittäjät ovat kehittäneet toimintamalleja ja apuvälineitä verkostoyhtiöiden perustamisen avuksi.

Paikallisten koneyrittäjien kannattaakin perustaa työyhteenliittymä ja jos oma osaaminen ei riitä, palkata sille työmaapäällikkö, jonka tehtävänä on työmaan toimivuudesta huolehtiminen. Tällöin hekin voivat saavuttaa pääurakoitsija-aseman.

Työyhteenliittymäsopimus

Koneyrittäjät tekivät vuosi sitten maarakennustoimialalle soveltuvan sopimuspohjan, jota voi käyttää joko työyhteenliittymän tai yhteisen tiettyä urakkaa varten perustettavan osakeyhtiön perustamiseen. Yhteistyösopimuksen tavoite on antaa jäsenyrittäjille mahdollisuus tehdä tarjous urakoihin, joihin yksin ei olisi resurssien vuoksi mahdollista tarjota.

Sopimuksessa määritellään yhteenliittymän johtoryhmä, sen toimihenkilöt ja kuka edustaa työyhteenliittymää ulospäin. Siinä määritetään myös osakkaiden osuudet yhteenliittymässä ja on huomioitu myös mahdollisuus sisäisille kiistoille, sekä miten sopimuksesta voi tarvittaessa poistua tai tulla poistetuksi. 

Yhteenliittymässä tieto joka on saatu sopimuksen aikana saavutetun yhteistyön tuloksena, luokitellaan yrityssalaisuudeksi. Tämän tiedon tulee säilyä vain yhteenliittymän käytössä, eikä sitä saa hyödyntää sen ulkopuolella osakkaan omassa yritystoiminnassa niin kauan, kun sopimus on voimassa.

Yhteistyösopimuksessa määritellään vastuut urakanaikaiselle suunnittelulle, rakennustyön työnjohdolle ja omalle valvonnalle. Myös urakkasopimukseen mahdollisesti liittyvä takuuaikainen taloudellinen korvausvastuu on mahdollista määritellä. Yhteenliittymä perustetaan aina yhtä tiettyä rakennushanketta varten.

Työyhteenliittymän perustamisessa on tärkeintä miettiä mitä kaikkea uutta se tuo päivittäiseen tekemiseen. Suurin muutos on ehkä siinä, että työyhteenliittymän muodostuessa aiemmin aliurakoineet yritykset siirtyvät pääurakoitsijoiksi, joiden velvoitteet saattavat yllättää. Tämän vuoksi sopimusmallin liitteisiin on kerätty sellaisia pääurakoitsijan velvoitteita, jotka kannattaa käydä huolella lävitse.

Koneyrittäjien jäsenille mallisopimuksien käyttö on maksutonta ja ne löytyvät liiton verkkosivuilta sähköisessä muodossa. Työyhteenliittymäsopimusmallin ja sen liitteiden täyttäminen on helppoa. Malliin on merkitty kohdat, jotka pitää vähintään täyttää. Tärkeintä on kuitenkin se, että yrittäjät käyvät lävitse oman tilanteensa ja muokkaavat sopimusta tarpeiden mukaan. Koneyrittäjillä myös muita mallisopimuksia yritysten yhteiseen urakointiin

Tarjouksiin vastatessa ja sopimuksia tehtäessä joudutaan monesti haukkaamaan isompi pala kuin mihin yksin pysytään ja verkostoituminen on tapa kasvaa. Isommat urakat edellyttävät monesti usean yrityksen osallistumista tekemiseen. Työyhteenliittymä virallisessa muodossaan perustuu sopimukseen. Toisaalta pääurakoitsija ja aliurakoitsijat ovat myös toimiva järjestely, mutta tilaajalle se ei välttämättä riitä. 

Energiatoimialalle on laadittu osakassopimus energian tuottamiseen tarvittavien polttoaineiden ostoon, keruuseen ja jalostamiseen, kuljetukseen ja varastointiin, sekä tuotannon edistämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyön keinoin.

Osakeyhtiön perustamissopimus tehdään yhtiön perustamisesta, osakkeiden merkitsemisestä, hinnasta ja maksuajasta sekä hallituksen kokoonpanosta ja tilintarkastajista sekä muista yhtiön perustamiseen, toimintaan ja kehittämiseen liittyvistä seikoista. Koneyrittäjillä myös on joka toimialalle omia valmiita urakointisopimuslomakkeita.