Varilan TR-270 -lumilinko siellä missä on ”oikeasti” lunta

Rovaniemen kupeessa Kivitaipaleella toimiva J&J Rantonen Ky on veljeksien Jorma ja Jari Rantosen yritys, joka urakoi muun muassa lumenaurausta. Linkoushommia Jorma Rantonen on tehnyt 80-luvulta lähtien ja linkoja on ollut monenlaisia ja useita merkkejä. Viimeisin hankinta on perholaisen J. Varila Steel Oy:n valmistama TR-270 -lumilinko.

J. Varila Steel Oy:n päätuotteita ovat traktorikäyttöiset lumilingot, joita on kahta erilaista tyyppiä. TR-lingot ovat V-mallisia ja sopivat siten sekä pieniin että isompiinkin töihin mallista riippuen. Kunto-lumilingot puolestaan on tarkoitettu pääasiassa urakointikäyttöön.

J&J Rantosen joulukuussa hankkima TR-270 -lumilinko on työleveydeltään 2,7 metriä, kuten tyyppimerkinnästä voi päätellä. Lingon kuuppa on iso ja auraussiiven korkeus 920 mm, joten sillä on helppo esimerkiksi kasata lunta. Halkaisijaltaan 900 mm oleva TR-270 AV -roottori koostuu kuudesta keskipakosyöttölavasta ja neljästä heittolavasta. Lapojen oikea muotoilu takaa tehokkaan linkouksen niin pakkas- kuin nuoskalumessakin. Laparakenne puolustaa paikkaansa myös Rantosten käytössä, koska he auraavat paljon metsäautoteitä ja jättenkäsittelylaitoksen teitä sekä piha-alueita. Irtonaiset lavat eivät ole millänsäkään pienistä kivistä, risuista tai naruista ym. sellaisesta, kun ruuvilinko on melko usein jumissa ja sinne kuulumattomia esineitä on hankala irrottaa. Myös polanteen poisto onnistuu järeällä TR-270:llä tietyssä määrin lingon 1 000 kg:n omapainon ja auraussiiven alaosaan asennettujen käännettävien hammasterien ansiosta. “Metsäautoteitä lingottaessa emäterä voisi olla hieman vahvempaa materiaalia, koska siellä saattaa olla esimerkiksi kantoja”, toteaa Jorma Rantonen. Hydraulitoimisten sulkuluukkujen myötä esimerkiksi piha-alueita lingottaessa lumisuihku on helppo ja nopea muuttaa ohjaamosta käsin ajotilanteen mukaan. Toinen hyvä puoli TR-270:ssä on erityisesti pihojen aurauksessa se, että loppukasa on pieni.

Voimanlähteenä Rantosilla oli juttua tehdessä Valtran X120, jossa on tehoa reilut 120 hevosvoimaa. Toisena linkoustraktorina heillä on Valtran T180 Sigma, jonka teho on 180 hevosvoimaa. Jorma Rantosen mielestä Valtra X120 on minimikone tämän lingon eteen, jos lumitöitä aikoo tosissaan urakoida vaikka valmistaja ilmoittaakin tehontarpeeksi 100 hevosvoimaa. Ulosottoakselin pyörintänopeudeksi suositellaan 540 r/min, mutta Rantoset ovat käyttäneet 1 000 r/min, jolloin lingon ääni on hiljaisempi ja lumi lentää kauemmaksi. Varilan TR-270 -lumilinko oli ollut käytössä Rantosilla vasta reilut 40 tuntia, mutta kokemukset olivat hyvät.

 

J&J Rantonen Ky tekee koneurakointia Rovaniemen ympäristössä kahdella traktorilla, kahdella kaivukoneella ja kahdella kuorma-autolla. Talvisin auraus- ja hiekoitushommia tehdään Napapiirin Residuum Oy:lle, YIT:lle, metsäyhtiöille ja kaupungille sekä yksityisille. Kesällä työt keskittyvät kaivu- ja maansiirtotöihin sekä tienvarsien niittoihin. Sivuhommana Rantoset tekevät metallinkierrätystä Napapiirin Residuum Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen yhteydessä.

 

J. Varila Steel Oy on vuonna 1999 perustettu metallialan perheyritys. Yritys toimii Keski-Pohjanmaalla Perhossa ja sen päätuotteena ovat traktorikäyttöiset lumilingot, jotka ovat tarkoitetut niin yksityiskäyttöön kuin urakoitsijoille. Lisäksi yritys tekee alihankintatöinä esimerkiksi maatalouskoneita, hallien metallirakenteita ja voimalaitosten huoltotasoja sekä kaiteita. Linkoja kehitetään koko ajan ja uusissa malleissa heittolapojen saranointia on muutettu. Nyt saranointi on lähempänä akselia. Syöttölapoja on kahdeksan kappaletta.

J. Varila Steel Oy työllistää 6-8 metallialan ammattilaista ja tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden metallialan yritysten kanssa.

 

www.varilasteel.com

www.turunkonekeskus.fi

www.lakkapaa.com

 

Tekniset tiedot:

 

Työleveys 2 700 mm

Auraussiiven korkeus 920 mm

Kulutusterät 20x100

Roottorin halkaisija 900 mm

Keskiterä 16x110

Laakeri edessä 70 mm

Laakeri takana 80 mm

Ura-akseli 1 3/8”

Tehontarve 74 kW (100 hv)

Paino 1 000 kg

 

Miika Nyrö