Uutuus Suomessa – Arcusin paalinkerääjät

Melliläläisillä Kalevi ja Anja Kuuselalla on pitkä kokemus paaleista. Pikkupaaleja tilalla on tehty vuodesta 1974. Olkea ja heinää on pyöröpaalattu jo noin kymmenen vuotta ja kanttipaaleja on tehty kaksi vuotta. Paalien koneelliseen keräämiseen haluttiin panostaa, koska työvoima ei muuten riitä paalien kanssa pelaamiseen. Omassa käytössä koneellista keruuta edellyttävät erityisesti heinäpaalit. Paaleihin pakataan latokuivattava heinä ja paalin pitää kestää koneellinen käsittely.

Paalausmäärät ovat viimevuosina kasvaneet, kun suorakylvettävien peltojen olkea halutaan kerättäväksi pois. Olki kun haittaa seuraavana vuonna orastumista. Ruokohelven paalaus on myös merkittävää.

Kalevi hankki Arcusinin paalinkeräysvaunun pikkupaaleille ja itse asiassa toisenkin kanttipaaleille omaan käyttöönsä. Samalla Kalevi päätyi maahantuojaksi kyseiselle laitteelle. Artikkelin kuvat ovat ”kuivaharjoituksista” ennen korjuukauden alkua.

Paalattu markkinakelpoista

Markkinakelpoista heinää voidaan tuottaa monilla tavoin. Vaikka kuivaheinän osuus esimerkiksi hevostilojen heinästä on vähentynyt säilöheinän osuuden kasvaessa, on kuivaheinälläkin vielä vankkumattomia kannattajia. Kuivaheinän ongelmana ovat korjuuriskit, koskäytka niiton jälkeen edellytetään muutamia kuivia päiviä, jotta heinä ehtii kuivua.

Toinen, riskittömämpi vaihtoehto on latokuivaus. Kun heinä korjataan pellolta hieman kosteana, vaikka kerran pöyhittynä, saadaan heinän mukana säilymään vielä ravitsemuksellisesti arvokkaat lehdet. Jos heinä kuivatetaan pellolla loppuun saakka, on vaarana, että kuivuessaan haurastuvat lehdet varisevat maahan, eikä niitä saada mukaan satoon. Yksikin niiton jälkeinen sadekuuro vaikuttaa merkittävästi kuivaheinän kuivumisen tasaisuuteen ja sitä myötä korjattavan heinän laatuun. Paalattu sato on markkinakelpoisinta. On tarkoituksenmukaista tuottaa markkinakelpoista ja jopa ylivuotista rehua varastoon. Paalaaminen sopii siihen etenkin, kun rehu pakataan kunnolla muoviin tai se kuivataan.

Paalinkeräys haasteena

Pikkupaalit ovat edelleen haluttuja monilla hevostiloilla. Niitä halutaan käyttää etenkin paikoissa, joissa on hieman epäkäytännölliset ja ahtaat tilat painavampien, isojen paalien käsittelyyn. Mutta pikkupaalit sopivat myös käytettäväksi silloin, kun paalien siirto ruokintaan tehdään käsin. Ruokintaa käsin tehdään monesti hevostalleilla, jossa ruokinnasta huolehtivat osittain nuoret.

Suorakaiteenmuotoiset paalit ovat käteviä varastoida, mutta ne pitää myös kerätä pellolta. Pikkupaalien keräämiseen on vuosien saatossa ollut monenlaisia vaihtoehtoja paalirataa paalaimesta perävaunuun ja paalin heittäjää, mutta niissä kaikissa on ollut ongelmia. Paalit voidaan kerätä pellolla myös suoraan lavoille, kuten Kuuselalla tehdään. Tällöin purku varastoon tai kuivuriin voidaan tehdä nopeammin, kun paaleja voidaan siirtää lava kerrallaan. Edelleenkin merkittävä osa pikkupaaleista kerätään käsin. Kaikkia vanhoja koneellisia paalinkeräys vaihtoehtojakin käytetään vielä, mutta mikään niistä ei ole laajemmin yleistynyt markkinoilla.

Pikkupaalien kerääminen työllistää ja aiheuttaa ”rakkoja käsiin”. Myös paaleista irtoava pöly aiheuttaa monille ongelmia. Talkooväkeä ei pikkupaalinheittelyyn oikein tahdo enää saada, jollei talkoista ole tavalla tai toisella muodostunut perinne. Ammattimaisessa toiminnassa palkkatyövoimalla paalien keräily käsin ei ainakaan oikein lyö leiville.

Paalinkeräysvaunu pikkupaaleille – Arcusin Multipack B14

Laitteen toiminta

Arcusin -paalinkeräysvaunu on töissä periaatteessa täysin automaattinen, traktoriin kiinnitettävä työkone. Paalin kulkua seurataan antureilla ja silmillä, jotta kone tietää, missä paali on. Ohjaamoon sijoitettavassa ohjauspaneelissa näkyy LED-valo, missä kohtaa paali on liikkeellä. Kun paali liikkuu koneessa, automatiikka käynnistää toiminnot, joilla paalia kuljetetaan oikeaan paikkaan.

Paalinkeräysvaunun paalinkuljetus toimii hydrauliikalla ja laitteessa on oma, itsenäinen hydrauliikkajärjestelmänsä, joka on koottu laadukkaista komponenteista.

Laitetta voidaan ohjata joko ohjaamosta ohjauspaneelista tai huollon yhteydessä laitteen kyljessä olevista hydrauliikkaventtiileistä. Ulkoista hydrauliikkaa ei tarvita kuin paalin noukkimen nostamiseen ja siinäkin on käytössä vain yksitoiminen venttiili. Paalinke - räysvaunua voidaan siis käyttää myös vanhemmilla traktoreilla, kun voimaa tarvitaan laitteen vetämisen lisäksi vain keräyslaitteen hydraulipumpun pyörittämiseen voimanulosottoakselilla ja 12 voltin jännite laitteen ohjaukseen.

Säädöt kuntoon

Ennen vaunun käyttöönottoa se pitää säätää siten, että säädöt sopivat kerättäville paaleille. Paalien pitäisi olla tasakokoisia ja jämäköitä. Jos paalin naruista nostaa ja paali on taittumassa kahtia, niitä ei kannata yrittää laitteeseen syöttää. Paalivaunu kuitenkin pystyy käsittelemään sellaisia, hieman löysiä paaleja, jotka on tarkoitus latokuivata.

Vaunua ajetaan paaliriviä eteenpäin ja paalinoukin sieppaa paalin mukaansa. Tämän jälkeen paali nostetaan ketjuradalla pystyyn ja kaadetaan kyljelleen. Kyljellään oleva paali syötetään eteenpäin pakkaajalle, joka siirtää paalin pinon alimmaiseksi lappeelleen. Paalit kasataan kaksi rinnan.

Sidotaan nippuun

Kun alatasolla on kaksi paalia rinnan, ne nostetaan hydraulisesti ylöspäin ja kiristetään kyljistä, jotta pinon alle tehdään tila seuraaville paaleille. Näin kerääminen jatkuu noin 10 sekunnin välein kunnes seitsemän kerrosta paaleja on päällekkäin. Paalipinoa voidaan myös madaltaa viiteen paaliin.

Kun paalit ovat pinossa, ne sidotaan kolmella tai neljällä narulla nipuksi. Kolmea lankaa käytetään alle metrin paaleissa. Koneeseen sopii pituudeltaan enintään 1,2 metrin pikkupaalit.

Nippu pellolla

Valmis, niputettu paalipino lasketaan pellolle hydraulisesti aukeavan perälaudan avulla. Keräystä ei tarvitse pysäyttää edes siksi ajaksi, kun paalinippua tehdään. Kone on siis jatkuvatoiminen.

Paalinippu voidaan siirtää eteenpäin koneellisesti vaikka pienkuormaimella tai etukuormaimella. Paalinippuavoidaan haluttaessa kuivata latokuivurissa tai se voidaan muovittaa. Nippuja voidaan myös pinota päällekkäin, mikä vähentää varastotilantarvetta.

Kanttipaalit Autostackilla läjään

Kanttipaalien keräily on aina koneellista. Kanttipaalien kerääminen pienkuormaimella tai traktorin etukuormaimella ensin perävaunuun pellolla ja sitten kuorman purku varastointipaikalla edellyttää kuitenkin toimiakseen vähintään kahden henkilön työpanosta. Kanttipaalien keräystyö sujuu toki huomattavasti nopeammin kuin pikkupaalien kerääminen.

Kanttipaaleja eivät kaikki heinäasiakkaat voi käyttää. Niiden käyttö sopivasti koneellistettuna on kuitenkin mahdollista monissa tapauksissa.

Autostack - kanttipaaleille

Autostack -kanttipaalinkeräysvaunu on rakennettu pitkälti samoilla komponenteilla kuin pikkupaalien keräinkin. Laitteiden ohjauslogiikka ja hydrauliikka ovat monelta osin lähes yhtenevät. Autostack -keräysvaunu on kuitenkin rakenteeltaan vankempi, kun kuorma on raskaampi. Vaunu on varustettu jarrullisella telillä, jota voidaan käyttää hydrauli- ja ilmatoimisilla jarruilla.

Kuuselan hankkima vaunu on tyypiltään FS 54.63, Saatavilla on myös pidempi FS 63.72 -malli. Seuraavassa lyhyesti kerrottuna, miten kanttipaalien käsittely Autostackilla toimii.

Nivelöity pöytä

Noukittu paali nostetaan pöydälle ja sitä liikutetaan ketjulla eteenpäin. Noukittu paali käännetään poikittain kulkusuuntaan pöydällä, joka on nivelöity. Kun paali on poikittain, se siirretään vaakasuorassa eteenpäin kerääjän rungon päälle lavalle, johon sopii kaksi paalia rinnakkain. Kun toinen paali on noukittu ja paalit ovat rinnakkain pöydällä, paalit nostetaan haarukoilla pystyyn. Kyljellään pystyssä olevaa paalipinoa tuetaan sivusta ja takana on haarukat.

Kun paalikuormassa on haluttu määrä paaleja, kuorma nostetaan pystyyn kipattavalla lavalla. Nyt vedetään ”pinon alla” olevat haarukat pois ja nostetaan pino pystyyn. Kun pino on pystyasennossa, hellitetään ote päältä ja sivusta. Pino jää pystyyn ja voidaan aloittaa seuraavan paalipinon kerääminen.

www.pollenpaali.fi ja www.arcusin.com