Urautumiseen ei ole syytä

Seppo Pentti

Autolla tiellä liikkuessa pääsee perille joko uran pohjaa tai uran vieressä. Uran vieressä ajettaessa pitää toki ”satunnaisesti” ajaa uran yli. Molemmat vaihtoehdot vievät samaan määränpäähän. Valitettavan moni vain ajaa edelleen uran pohjalla.

Perusteena uran sivussa ajamiseen olen löytänyt monta; tie sileämpi, rengasmelu alhaisempi, renkaat kuluvat vähemmän, vesisateella urassa on vaarallista ajaa, harjalla sen sijaan vettä on vähemmän. Jos asiaa pohtii laajemmin, urapaikkaukset vähenevät, jos tie kuluu tasaisemmin. Jos ei tarvitse tehdä urapaikkausta, säästyy taas yhteiskunnan rahaa. 

Uran sivussa kannattaa ainakin yrittää ajaa. Jos kaarre on oikealle, siirtyy autolla uran vasemmalle puolelle. Vasemmalle kääntyvässä kaarteessa taas siirrytään urasta oikealle. Omalla kaistalla pitää toki pysyä ja varoa etenkin kevyttä liikennettä pimeällä. Tieliikennelaki edellyttää kuljettamaan ajoneuvoa niin lähellä reunaviivaa, kuin se on turvallista tehdä. Onko uran pohjalla kuitenkaan turvallista ajaa? Mielestäni ei.

Työt tehdyksi

Tärkeintä on, että työt tulevat tehtyä. Vaihtoehtoja siihen, miten työt saadaan tehtyä, on paljon. Kalustoa töiden tekemiseen on riittävästi, mutta ongelmana on vain useimmiten kaluston tehokas käyttö.

Jos tarkastellaam maataloustyötä perinteisellä menetelmällä, yksi tila ja yhdet koneet –malliin, uran pohjalla ajamiseen, se on kuluttavaa. Uusia menetelmiä päästään koettamaan harvemmin, kun on ”sitouduttu” hankittuun omaan kalustoon. 

Uran pohjalta voi siirtyä ajamaan uran sivussa. Tällöin haetaan uusia vaihtoehtoja eikä omaan kalustoon sitoutuu vähemmän pääomia. Urakointi on vaihtoehto, ja sitä paitsi taloudellinen vaihtoehto.

Menetelmävalintoja

Urakointi tarjoaa vaihtoehtoja saada työt tehdyksi toisella tavalla. Tällöin asiakas voi vaihtaa periaatteessa vaikka työmenetelmää joka kerta, kun työ tehdään uuden kerran. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka viime vuonna lietelannat olisi levitetty letkulevittimellä, tänä vuonna voidaan käyttääkin urakoitsijaa, jolla on laahavannas- tai kiekkolevitin. Samoin kylvötöissä voidaan perinteisen kylvötyön ohella, käyttää jollain lohkoilla suorakylvöurakoitsijaa. Tällöin voidaan myös verrata juuri omilla pelloilla eri suorakylvökoneiden toimintaa, nurmenkorjuumenetelmien toimivuutta ja niiden vaikutusta rehun laatuun.

Kokeilusta saadut kokemukset eivät maksa kuin urakoitsijan laskuttaman työn hinnan ja sillä hinnalla työ tulee tehdyksi. Omaan kalustoon kun ei ole vielä sidottu lainkaan pääomia. Samalla pääsee katsomaan, onnistuuko esimerkiksi suorakylvöurakoitsija, niin kuin pitäisi ja uakoitsijahan haluaa onnistua.

Urakoitsijan tehtävä on tarjoa jatkuvuutta järkiperusteilla. Urakoitsijan tehtävä on toki vakuuttaa asiakkaalleen, että juuri hänen tarjoamansa menetelmä sopii asiakkaalle parhaiten. Tällöin urakoitsija joutuu pistämään myös parastaan peliin joka kerta, kun hän on töissä asiakkaalla.

Kokonaispalvelua asiakkaalle

Yhä useampi asiakas haluaa ostaa kokonaispalvelua. Tämä tarkoittaa sitä, että urakoitsijan pitää rakentaa muiden urakoitsijoiden kanssa verkosto, jossa jeesataan muita. Töitä tehdään toki rahaa vastaan. Tällöin asiakkaalle voidaan tarjota kokonaisuutta, joka on koottu toimivaksi paketiksi. Paketin osana ovat eri urakoitsijoiden tekemät työt, joista asiakkaalle toimitetaan yksi tai useampi lasku.

Kannattaa kuitenkin koittaa kaikkia vaihtoehtoja, miten työt saa tehdyksi. Itse töiden urakointi ja urakointitöiden osto pitää myös mieltää kannattavaksi. Moni työ voidaan ostaa urakoitsijalta tehtynä, mutta markkina ei vielä kaikilla alueilla toimi. Halukkaita urakoitsijoita ei ole riittävästi, mutta myös asiakkaiden pitäisi olla aktiivisia.