Tempo PV18H – paalikuormat nopeasti ja turvallisesti

Sarvanan tila sijaitsee Ruovedellä Muroleen kanavan lähistöllä, jossa pellot ovat suhteellisen pieninä palstoina ja maasto mäkistä. Sukutilan historia on varsin kunnioitettava, sillä omistus on siirtynyt katkeamattomana ketjuna isältä pojalle vuodesta 1562. Nykyinen isäntä Kalle Sarvana on isännöinyt tilaa vaimonsa Katariinan kanssa vuodesta 2005.

”Karjaa tilalla ei ollut pariinkymmeneen vuoteen, vaan se toimi viljatilana. Kun vaimoni kanssa aloimme pitää tilaa, hankimme emolehmiä ja niitä varten olemme tehneet isoja investointeja, kuten molemmat navetat ja kalustoa on uusittu tähän toimintaan sopivaksi”, kertoo Sarvana.

Sarvanan tilalla on angus-emolehmäkarja, joka on luonnonmukaisessa tuotannossa. ”Talvivahvuus meillä on noin 120 päätä ja vajaa 80 poikii, joten kesällä yksilöitä on parisensataa. Olemme myyneet teuraat pitkälti suoraan omalta tilalta, jolloin välittäjille ei tarvitse antaa osuutta ja hinta on meille parempi. Teurastamolta lihat tulevat ruholajitelmina, jotka sitten myymme ihmisille. Meillä on ensin ostajat ja eläin lähtee sitten vasta teurastamolle, jolloin liha on takuulla tuoretta. Kysyntää tälle tuntuu olevan niin, että olemme miettineet kasvattamoa omille sonnivasikoille.”

Paalit kaukaa

Sarvanan lähipellot ovat kaikki laitumella, joten talviajan rehu on kaikki tuotava kauempaa. ”Tässä lähialueella on useimmilla tiloilla nuori jatkaja, mikä tekee pelloista haluttuja. Siitä syystä muut peltomme ovat varsin kaukana. Rehut on ajettava kaukaa, matkaa on vähintään 10 kilometriä ja pisimmillään paalien luo kertyy 35 kilometriä. Päivittäin menee nyt kuusi paalia, joten kuljettamista on paljon.”

Paaliajon tehostamiseksi Sarvanat hankkivat viime joulukuussa Agri-Kymi Oy:n maahantuoman Tempo PV18H -paalivaunun. Tämä malli on malliston suurin ja ainoa, jossa on hydraulisesti liikkuvat laidat.

Kaikki Tempo-paalivaunut on tehty nopeaan ajoon suurilla kuormilla. Nopeuden kasvaessa rasitukset perävaunun rakenteisiin kasvavat toisessa potenssissa. Mitoitukset on tehty siten, että vaunu kestää nämä rasitukset, mutta omapaino jää kuitenkin kohtuulliseksi. Hiipivä teli keventää telin etupyöriä käännöksissä, mikä helpottaa käännöksiä.

Hydrauliset laidat

Kiinnostavin innovaatio PV18H-vaunussa on hydraulisesti toimivat laidat. Perävaunun molemmissa päissä on hydrauliset hissit, joiden avulla saadaan laitojen sivutangot asettumaan oikealle kohdalle paalikerroksiin. Säätöä tarvitaan erikokoisten paalien takia ja vaikka paalit olisivat samalla koneella tehtyjä, muuttuu niiden koko enemmän tai vähemmän materiaalista riippuen.

Koska molemmat sivulaidat saadaan laskettua alas, käy lastaaminen kummalta puolelta tahansa. Lastauskorkeus on 1,2 metriä, mikä on varsin kohtuullinen. Lastaamisessa ei tarvitse olla erityisen tarkkana leveyssuunnan kanssa, sillä laidat painavat paalit kiinni toisiinsa ja kuorman kokoon. Sarvana on huomannut, että tarkkana pitää olla oikeastaan vain hissien hydraulisylinterien suhteen, sillä niihin paalipihti osuu helposti kuormatessa. ”Siihen voisi kyllä kehittää jonkin suojauksen”, vinkkaa Sarvana valmistajalle.

Kun kuorma on lastattu, nostetaan laidat ylös ja samalla kuorma tulee kiinnitetyksi. Hydrauliikan lukkoventtiilit pitävät laidat tiukasti paikoillaan koko kuljetuksen ajan. ”Lupasivat, että laidat saa puristaa kiinni niin lujaa kuin menee. Laitatangot taipuvat melkoisen paljon tässä touhussa, mutta materiaali niissä on jotakin jousiterästä, sillä ne kyllä palautuvat aina aivan suoriksi. Taipuisuus on etu muun muassa silloin, kun kuorma ei ole täysi. Silloin tangot taipuvat taaimmaisten paalien taakse ja kuorma pysyy jälleen hyvin nipussa.”

”On oikeastaan ihme, että tällaista laitaratkaisua ei ole aikaisemmin keksitty. Paalien sitominen liinoilla vei helposti saman ajan lisää kuin itse paalien kuormaamisessa menee. Nyt sitomiseen ei mene juurikaan aikaa ja kuormat ovat varmasti turvallisesti kiinnitetty.”

Kuormakapasiteettia reilusti

Nyt Sarvanalla kulkee kerralla 28 paalia, kun vanhaan laidattomaan kärryyn sopi 15 paalia. ”Tehokkuus on nyt aivan toista luokkaa, kun paaleja tulee kerralla lähes tuplamäärä. Nyt veturin paino on rajoittava tekijä, sillä isoissa mäissä talvikelillä pito kerta kaikkiaan loppuu. Kun paali on oikein tiukka ja märkä, niin sen paino nousee lähelle tonnia ja kokonaispaino karkaa helposti korkeaksi. Meillä täällä on aika paljon jyrkkiä mäkiä ja paaleja on haettava kelillä kuin kelillä. Usein purankin kuormaa tuonne kanavalle ja ajan tämän loppumatkan pienemmillä kuormilla.”

”Hydraulinen veto voisi olla hyvä ja melko helposti toteutettavakin varuste tähän vaunuun”, suunnittelee Sarvana. ”Siitä olisi apua paitsi jyrkissä mäissä, myös usein pellolta lähdettäessä.”

Jarrut perävaunussa on etummaisissa pyörissä. ”Tämä on hyvä, sillä tällöin takimmaiset pyörät pitävät sivusuunnassa vaikka etummaiset pyörät lukkiutuisivat jarrutuksessa. Näin vaunu pysyy paremmin hallinnassa erityisesti talviaikaan.”

Vetoaisa on jousitettu kumivaimennuksella. ”Vaunu kulkee kuorman kanssa oikein nätisti, mutta tyhjänä se hieman nypyttää, ei kuitenkaan erityisen häiritsevissä määrin.

Rehu-urakointia

Sarvana urakoi rehuntekoa yhdessä naapuritilan isännän kanssa. ”Naapuri on kyllä täällä kymmenen kilometrin päässä. Teemme Hietalahden Kalle-Pekan kanssa yhteistyönä paalauksen ja karhotuksen. Viime vuonna teimme vajaat 10 000 paalia. Yhteensä molemmilla tiloilla käytetään noin 3 000 paalia, loput olemme urakoineet muille.”

Miehet liikkuvat varsin laajalla alueella, Pohjaslahdelta Hämeenkyröön ja Ylöjärvelle. ”Yleensä isännät niittävät itse ja me tulemme sitten paalaamaan. Toimimme siten, että isännät pyytävät luvan kaataa, jotta saamme sovittua aikataulumme. Tämä toimii normaalina kesänä hyvin, mutta huonoina tahtoo tulla soittoja, että nyt heinä on maassa. Silloin tulee helposti paljon ympäripyöreitä päiviä. Onneksi suurin osa näistä rehuista menee emoille, sillä lypsykarjan kanssa korjuuajankohta on paljon tarkempi kuin näillä.”

Paalausta riittää kesäkuun puoliväliltä syyskuulle. ”Jotain paalataan koko ajan, naisväen mielestä liikaakin”, tietää Sarvana.

www.agrikymi.fi

Juha Kuusjärvi