Uutiset

Yleinen

Tehojätkä urakoimassa

Tehojätkä

Arto Tuomella on omaa metsää, jossa hän on tehnyt metsänhoitotyöt itse. ”Aikaa raivaustyöhön tuntui menevän kohtuuttoman paljon ja mietin, että jokin ratkaisu tämän koneellistamiseen olisi syytä keksiä. Kuulin Usewoodin kehittävän tätä laitetta ja urakoivan sillä käytännön kokemuksien saamiseksi. Aluksi ajatus olikin, että he olisivat tulleet raivaamaan yhden rästitaimikon, mutta pitkän matkan takia he ehdottivat, että vuokraisin koneen ja tekisin työn itse.”

”Niin he toivat prototyyppikoneen minulle viikoksi vuokralle viime kesäkuussa. Pari päivää meni oppimiseen ja sitten työ alkoi sujua. Tämän viikon aikana syntyi päätös oman laitteen hankkimisesta. Olin todella tyytyväinen prototyypillä saamaani jälkeen. Prototyyppi oli vielä bensiinimoottorilla, kun tässä ensimmäisessä sarjatuotantokoneessa on 20 hevosvoimainen Kubota-diesel ja alustakin on tässä nyt kehittyneempi versio.”

Ensimmäinen urakoitsija

Tuomi on urakoinut Tehojätkällään syyskuusta lähtien jatkuvasti. ”Keskimäärin päivässä tulee hehtaarista puoleentoista valmista. Tällaisessa kohteessa kuin tässä, jossa lähtevän rungon koko on varsin suurta, päivätulos jää alle hehtaarin. Palstat ovat keskimäärin noin hehtaarin luokkaa, joten usein viivyn paikassa päivän, joka on tavallisesti 12 tunnin mittainen. Tämä ei ole ollenkaan ongelma nopeasti liikkuvan kevyen kuljetuskaluston ja nopean lastauksen ja purun ansiosta.”

”Työtä on ollut hyvin ja nytkin on jonossa 50 hehtaaria työmaita. Puskaradion kautta on tullut paljon työmaita eikä työn jäljen epäilijöitä ole ollut”, sanoo Tuomi. Tuomen Risu ja Raivaus Ky on solminut myös yhteistyö- ja urakointisopimuksen Metsäliitto-konserniin kuuluvan Metsämannut Oy:n kanssa, jolla on hoidossaan yli 330 000 hehtaaria metsätalousmaata.

Keveys on valttia

Tehojätkä painaa 1800 kg. Sen kaikki kahdeksan pyörää vetävät hyrdraulisesti siten, että jokaisella telipyöräparilla on hydraulimoottori, jolta voima välittyy pyörille ketjuvedolla. Ajonopeus ja -suunta säädetään jalkapolkimella, muut toiminnot ohjataan kahvoilla.

Pintapaine on samaa luokkaa kuin ihmisellä ja jokapyörävedon ansiosta maastoon ei juuri jälkiä pyöristä jää. Esimerkiksi vanhalla ajouralla, jota myöten Tuomi oli koneen aamulla ajanut palstalle, sai tarkasti katsella mistä pyörä oli mennyt – saappaiden jäljet erottuivat paremmin. Normaalista kannosta kone menee helposti yli ja hankalammassa paikassa voi puomilla keventää sopivasti.

Nosturi on Farman tuote, mutta muutettu tähän käyttötarkoitukseen sopivaksi. Esimerkiksi puslat ovat vaihdettu nailonisiksi tärinän vähentämiseksi. Ulottuvuutta on neljä metriä puolellensa, eli ajouraleveys on kahdeksan metriä. Tukijaloilla saadaan ulottuvuutta ja tukevuutta sivulle työskennellessä. Koko aikaa tukijalkoja ei tarvita. ”Se menee jo niin automaattisesti, että ei oikein huomaakaan koska tukijalka menee alas”, toteaa Tuomi.

Puomin päässä on UW40-raivainpää, joka on Usewoodin omaa tuotantoa. Rakenne on varsin yksinkertainen: hydraulimoottori pyörittää kulutusteräksestä valmistettua terää. Terää voidaan pyörittää molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan terässä on sahahammastus ja se suunta soveltuu kookkaiden runkojen katkaisemiseen sahaamalla. Toiseen suuntaan terä on suora ja tällä pieni risukko leikkautuu kerrasta poikki. Kulutusteräksinen terä ei ole herkkä kiviosumillekaan.

Pientä myös hiilijalanjälki

Koneen teho on rajattu 20 hevosvoimaan, jotta kone luokitellaan pienkonestandardin mukaan. Tämä taas antaa mahdollisuuksia tehdä yksinkertaisen rakenteen. Pieni teho toki rajoittaa tiettyjä asioita. Esimerkiksi työvalaistus on toteutettu led-valoilla, joita koneessa on kahdeksan kappaletta. ”Tehoa nämä eivät ota edes niin paljoa kuin yksi H3-halogeenipolttimolla varustettu työvalo. Valoa on kuitenkin hyvin ja esimerkiksi puulajit erottaa tässä valossa hyvin. Yksi työvalo on puomissa, mikä valaisee työkohteen hyvin”, selittää Tuomi.

Toisaalta Tehojätkä ei paljoa polttoainetta kuluta – polttoöljyä kuluu noin litra tunnissa. Koneen 30 litran tankki kestää hyvin parin päivän urakoinnin.

Tietotekniikka ei määrää kaikkea

Tehojätkän rakenne on yksinkertainen, joten siinä on vain vähän mahdollisia rikkoutuvia osia. Järjestelmistä on suunniteltu myös mahdollisimman paljon toisistaan riippumattomat. Esimerkiksi tietokone ei vaikuta ajoon, joten sen mahdolliset ongelmat eivät estä ajoa.

Tietokoneen ohjelmisto on Usewoodin omaa suunnittelua ja tuotantoa ja sen käyttö tapahtuu kahvojen näppäimillä. Tietokoneen avulla voidaan säätää esimerkiksi myös hydrauliikan paineita ja lukea vikakoodeja, joten ongelmatapauksissa ei tarvitse liittää tietokonetta tai erillistä lukulaitetta koneeseen. Tietokoneesta saadaan myös työajan seuranta. Vielä tarkempi seuranta saadaan, kun koneeseen yhdistetään GPS-paikannus.

Tuomi käy etukäteen arvioimassa urakkakohteet kannettavan GPS-laitteen avulla. Pinta-alan ja puuston perusteella hän määrittää kohteesta urakkatarjouksen – tuntitöihin hän ei ole lähtenyt. Tuomi on suunnitellut myös GPS-laitteen hankkimista kiinteästi koneeseen, josta olisi etua esimerkiksi pimeällä rajojen seurannassa ja työn raportoinnissa. Nyt hän käyttää kannettavaa GPS-laitetta myös raivaustyössä.

Sään armoilla

Sää ei ole este. ”Pukeutumiseen toki pitää kiinnittää huomiota ja sateella tarvitaan sadeasua. Katto, lämmitettävät kahvat ja öljynjäähdyttimen puhaltimen puhallussuunnan kääntäminen istuinta kohti pitävät kuitenkin työolosuhteen parempana kuin vallan taivasalla. Talveksi on tulossa vielä lasit eteen ja taakse sekä sivuille puolikkaat, jolloin näkyvyys säilyy, mutta hytissä pysyy kuivempana. Kesäksi nämä lasit otetaan pois.

Talvivarustukseksi koneeseen tulee myös telat. ”Valitsin terästelat, sillä Usewoodilla ovat saaneet niistä parhaat käyttökokemukset. Mahdollista olisi myös käyttää kumiteloja, mutta niitä käytettäessä pitäisi vaihtaa myös pyörät, mikä lisäisi asennustyötä ja itseni tuntien valitsin senkin takia terästelat”, sanoo Tuomi.

Tuote kehittyy

Koska Tuomen kone on ensimmäinen Usewoodin ulkopuolisella urakoitsijalla käytössä oleva kone, on tuotteen edelleen kehittämisen kannalta tärkeää saada käyttökokemuksia tehtaalle. ”Olen viikoittain yhteydessä tehtaalle ja annan palautetta. Tästä on molemminpuolista hyötyä”, toteaa Tuomi. Uusia ominaisuuksia koneeseen tuleekin jatkuvasti. Esimerkiksi lisälaitepuolelta kantokäsittely- ja vesakontorjuntalaitteistot esiteltiin KoneAgria-näyttelyssä lokakuussa.

Tällä kohteella poistettavan puun määrä varsinkin ojanreunassa, jossa Tuomi käyntihetkellä työskenteli, olisi ollut niin suuri, että se olisi soveltunut hyvin energiapuukohteeksikin. Tehojätkään on saatavana myös UW200-energiakoura ja sen hankinta onkin Tuomella seuraavana listalla. Karsiva UW200-energiakoura tarvitsee vain 10 kW hydraulitehoa. Sen syöttö tapahtuu rullilla ja katkaisu giljotiiniveitsellä. ”Energiapuukohteita on tarjolla kovasti. Kouran avulla voi palvelutarjontaa kasvattaa mukavasti. Koneen näyttö toimii tässä kohdassa myös mittalaiteena.”

Kustannustehokasta ja kannattavaa

”Kannattavuutta on laskettu usean ammattilaisen kanssa ja kaikki näyttävät hyvää kannattavuutta. Laskelmissa käyttöasteeksi on laskettu yhdeksän kuukautta vuodessa eikä koneen kuoletusaika ole montaa vuotta. Ja toki näissä on laskettu, että saan leipäni tästä työstä. Investointi on suhteellisen pieni, sillä alle 100 000 eurolla saa koneen työvarustuksessa sekä kuljettamiseen tarvittavan trailerin ja auton, kaikki uusia. Pelkän koneen hinta on reilu 50 000 euroa.”

”Jos itselleen ei laske palkkaa, niin raivaussaha on toki ylivoimainen, mutta nykyisin isännät eivät ehdi itse metsään raivaamaan. Ostotyönä raivaussaha-mies -yhdistelmä on paljon kalliimpi kuin Tehojätkä. Sahamieheen verrattuna tällä pystyy tekemään paljon pidempää päivää. Tähän on syynä valot, joiden avulla päivää voi jatkaa periaatteessa kuinka pitkäksi tahansa. Toisaalta tässä ei mies väsy, joten samaa työtahtia pystyy pitämään yllä päivästä toiseen.”

Kuljettajan löytäminen tällaiselle avohyttiselle koneelle lienee työlästä ainakaan metsäkoneammattilaisten suunnalta. Mahdollisesti suurempi potentiaali sopivista ammattilaisista löytynee metsureista, joilla on valmiiksi silmää taimikonhoidon toteuttamiseen. Kohtuullisen kustannuspuolensa ansiosta tässä voisi nähdä tulevaisuuden järeän raivaussahan.

”Varmasti epäilijöitäkin riittää, mutta kiinnostuneita on ollut paljon. Veikkaan, että moni haluaa ensin katsoa vuoden kuinka tässä pärjään ja sitten vasta päättää hankinnastaan”, arvelee Tuomi.

www.risuraivaus.fi

www.usewood.fi

Juha Kuusjärvi

Lue seuraavaksi