Täsmäviljelyä Trimblen kanssa

Kun jaettu- ja täsmälannoitus perustuvat satokartoitukseen päästään lähellä kasvien edellyttämää ravinneoptimia. Tämä vähentää hukkalannoitusta ja samalla säästää kustannuksia. Järjestelmän sisäänajo kestää kuitenkin usean vuoden, jotta satokartoitus saadaan realisoitua kokonaisuudessaan ravinteiden jakoon. Kai Kolehmainen aloitti Maatila Kolehmainen Oy:n pelloilla seurannan viime vuonna Trimblen järjestelmän kanssa.

Maanviljelys on kautta aikojen perustunut aktiiviseen maan tasaamiseen ja mahdollisimman vakioituihin olosuhteisiin, jotta saadaan sato kasvamaan tasalaatuisena ja sato korjattua talteen tasaisesti kypsyneenä. Sillä tavoin on ihmiskunta saatu ruokittua ja nyt yhä suurempi osa ihmisistä on voinut keskittyä muuhunkin kuin ruuan aktiiviseen hakemiseen ja tuottamiseen. Kun olosuhteita halutaan vielä enemmän vakioida, otetaan käyttöön täsmäviljelyn uusimmat menetelmät eli tarkka signaali taivaalta sekä jaettu ja tarpeeseen perustuva lannoitus. Tällöin ollaan liikkeellä kasvin tarpeista ja niistä olosuhteista, mitkä kulloinkin satokautena on.

Kolehmaisen maatilalla Trimnetin tuumantarkkaa RTK-korjaussignaalia satelliiteista käytetään kahdessa traktorissa, joilla hoidetaan kylvötyötä. Satokartoitus toimii pienemmälläkin tarkkuudella.

Perunan istutuksessa käytettävään 516 Fendtiin on jo tehtaalla sisäänrakennettuna automaattiohjaukseen laitteet. Istutettavat perunarivit halutaan suoraan juuri oikealla rivivälillä, jotta kasvukauden hoitotyöt ja korjuu voidaan hoitaa samoja suoria rivejä pitkin. Valtrassa on autopilot rakenneltu jälkiasennuksena. Myös viljakasvit kylvetään automaattiohjauksella, jotta rivivälit eivät heitä eikä lannoitetta jaeta tuplasti, muttei myöskään jätetä jotain paikkaa lannoittamatta. Tarkkaa signaalia käytetään myös lannoitteen levityksissä ja kasvinsuojelussa. Muut työt hoidetaan paikkatietoon perustuen +-30 sentin tarkkuudella, joka käytännössä on ollut +- 10 senttiä.

Kolehmaisella on käytössään Claas Tucano 430 kuuden metrin pöydällä. Kauran röyhyt tarttuvat hieman laonnostokelaan. Kai on ohjaamossa ja velipoika Juha siivoaa pöytää. Siirrossa on käytössä Metakan kolmiakselisella alustalla oleva koukkulavavaunu, siihen muutama lava sekä puolenkymmentä pienempää perävaunua. Kuljetuksia pellolta mutta myös puintia hoitaa Juha, jonka päätyö on metsässä. Myös Kain vaimo, Riitta-Maria ja Kain isä Kari hoitavat tarvittaessa siirtoajoa. Töiden tekemisen kannalta on hyvä, kun on muitakin, jotka osaavat työt. Ruiskutukset ovat oikeastaan ainoa työ, jotka hoidan yksin, Kai kertoo.

Haastava syksy

Syksyn korjuukausi oli alkuun repaleinen. Kahden ensimmäisen viikon aikana puintipäiviä oli ollut neljä. Muulloin kasvusto oli saanut tuttua sadetta. Ensimmäiset kolme puintipäivää puitiin rehuohraa. Nyt kaluston puhdistukseen jälkeen vaihdettiin siemenkauraan. Ennen perunannoston alkua pitäisi saada korjattua mielellään suurempi osa viljahehtaareista. Tämän jälkeen voitaisiin keskittyä perunannostoon 35 hehtaarilta. Loput viljat ehditään normaalisti puimaan perunannoston lomassa.

Maapohjat Siikajoella ovat pääasiassa hietaa tai multa- ja turvemaata. Kuivanakin vuonna vettä on kasveille riittävästi. Märkänä vuonna alavalla maalla vesi ei liiku riittävän nopeasti, vaikka salaojahuuhtelutkin olisi tehty. Hiesumaalle notkopaikkoihin, joissa vesi on seisonut ja kasvusto heikkoa, jää puimurista syvät urat.

– Päätyösuuntaa olen puinnin ajolinjoissa noudattanut, jotta pellon syysmuokkaaminen olisi jotenkin mahdollista. Ristikkäiset jäljet pellossa ovat hankalia. Pellon pinnan pitää toki kuivua huomattavasti, että syysmuokkaus voidaan tehdä, Kai toteaa.

Täsmästä hyöty tuotantoon

– Oikeastaan havahduin tähän ravinneongelmaan pari vuotta sitten, kun kasvukausi oli myöhässä kylmän alkukesän takia ja käytössä ei ollut jaettu lannoitus. Meillä viljellään ruoka ja ruokateollisuusperunaa ja perunasato kiloissa oli suuri, mutta tärkkelyspitoisuudet jäivät joillakin lajikkeilla alhaisiksi. Selitys oli kosteasta ja lämpimästä maasta vapautunut typpi, joka ylläpiti perunan kasvua pitkälle syksyyn, Kai muistelee.

Jaettu- ja täsmälannoitus tulivat käyttöön 2015 keväällä. Satokartoituksen aloittaminen vain viivästyi käytännössä vuodella laitteisto-ongelmien vuoksi. Viime kaudelta ei siis ollut mitään yhteenvetämistä ja nyt yritetään uudelleen. Täsmälannoitusta viljoilla toki päästiin tekemään jo viimevuonna Greenseekerin eli lannoitteenlevityksen yhteydessä tehtävän lehtivihreäpitoisuusmittauksen kanssa.

– Nyt kun kokemuksia haetaan, niin teimme jaetussa lannoituksessa muutamia koeluonteisia lannoituseroja levityksen yhteydessä. Joissain paikoissa paransimme huonoa kasvustoa enemmän ja toisella kohtaa samalla lohkolla taas panostettiin luontaisesti kasvaviin paikkoihin enemmän. Lisäksi jollekin alueelle ajettiin tasavahva lisälannoitus. Sadonkorjuun jälkeen syksyn mittaan, kun verrataan lannoitus- ja satokarttoja rinnakkain, voidaan sitten tehdä johtopäätöksiä, missä onnistuttiin, Kai toteaa.

Ohrasta ja kaurasta on siementavaran raakaerien toimitussopimus K-maatalouden kanssa. Siementuottajan etu on, jos saadaan täsmäviljelyllä tasattua siemenerien laatua ja sitä kautta parannettua itävyyttä ja kasvatettua jyväkokoa. Toisaalta hyötykasvien suosimisella voidaan vähentää myös rikkakasviongelmaa, kun hyötykasvustosta saadaan tasaisen vankka.

– Jaettu lannoitus on meillä viljoillakin ollut käytössä jo pari vuotta. Kun se voidaan tehdä paikkatietoon perustuen rakeisena Kvernelandin Exacta -levittimellä, on lopputulos parempi kuin ilman paikkatietoa. Lannoitteita jaetaan myös nestemäisenä Hardin 24-metrisellä puomilla varustetulla puhallinkone-Commanderilla, jossa automatiikka ohjaa puomiston suuttimia seitsemässä lohkossa, Kai kertoo. Nesteenä jaettava lannoite saadaan aina tarkemmin oikeaan paikkaan, kun määräerot ovat minimaaliset eri kohdissa puomia.

Puimurin näytöltä voi seurata satotasoa, jos puinneiltaan ehtii. Näyttö on hieman kuljettajalla sivussa, jotta aktiivinen seuranta olisi mahdollista. Satotason vaihtelut johtuvat kosteina vuosina etenkin pellon märkyydestä, jolloin osa kasvustosta on kärsinyt seisovasta vedestä.

Tietoa pellolta kaivataan

Lohkopohjat ovat nyt tallennettu suurimmaksi osaksi Trimblen järjestelmään ja sitä mukaan tallennus etenee, kun viljelykierrossa lohkot siirtyvät viherlannoitusnurmilta perunalle. 35 perunahehtaarin viljelykierto onnistuu vuokramaineen 330 hehtaarin kokonaispinta-alalla hyvin.

Ajolinjaopastuksen jälkeen ensimmäinen jatkoajatus oli täsmälannoituksesta perunapuolella ja siitä edelleen viljapuolelle. Yksi haaste on kuitenkin tiedon kerääminen pellolta täsmälannoituksen tueksi, kun nostokoneissa perunapuolella ei mittareita juuri ole.

– Yksi mittarin paikka olisi toki punnitus käsivalintatasolla, mutta se saa vielä odottaa. Tietoa kerätään tällä hetkellä puinnissa, kun siihen on asennettu satomittari ja kosteusanturi, Kai toteaa.

Claasin can-väylästä Claasin antureilla ei Trimblen järjestelmään satotietoa viime vuonna saatu kerättyä, joten Claasiin oli asennettava Trimblen anturointi tilalle. Kun Claasin järjestelmä ei ole kiinni, tietoa ei nyt toimiteta puimurin omalle Cebis-näytölle, Kai harmittelee järjestelmien yhteensopimattomuutta kun ensimmäinen vuosi meni hieman ohi.

Satotasossa on olevinaan tasalaatuisillakin mailla merkittäviä vaihteluita. Merkittävä osa vaihteluista on peräisin vesitaloudesta.  

Puinti on tänä syksynä takunnut etenkin Pohjanmaalla. Runsaat sateet ja märkä maa ovat aiheuttaneet pelloilla pehmeyttä. Kuvassa ollaan tukevasti pellon pinnalla.