Suomi ei metropolipolitiikalla nouse

Valtioneuvosto tavoittelee biotalouteen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä sekä Suomesta biotalouden mallimaata. Keskittävä metropolipolitiikka lyö korville tätä tavoitetta. Jos metropolipolitiikka pelastaisi Suomen talouden, se olisi jo tapahtunut, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen iltamissa perjantaina 1.8.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää Suomen Kuvalehdessä (30/2014), että tulevaisuus on metropolien, eikä kaikkia alueita kannata kehittää. Tämä on ristiriidassa valtioneuvoston tavoitteen kanssa tehdä biotaloudesta uusi kasvun moottori.

– Suomen tulevaisuus on koko valtakunnan tasapainoisessa kehittämisessä, painotti Tiirola.

Biotalouden kehittämistä uhkaavat maaseudun tyhjeneminen ja keskittämistä tukeva politiikka. Raaka-aineet biotaloudelle ovat maaseudulla ja tuotantolaitokset ympäri Suomea. Metsäsektori muodostaa biotalouden perustan. Metsänomistajista yhä useampi asuu etäällä metsätilasta.

– Mistä löydetään työntekijät pitämään metsät tuottavina, jos koulutus keskitetään metropoleihin? kyseli Tiirola.

Tulevat eduskuntavaalit huomioiden Tiirola kertoi metsänomistajien odottavan puolueiden kantoja biotalouden perusteista.

– Valtion pitää toimillaan luoda edellytykset metsäteollisuuteen suunniteltujen suurinvestointien toteuttamiseksi, vaati Tiirola.

Puurakentamisen ja bioenergian edistäminen ovat merkittävä osa biotalouteen siirtymistä. On paradoksaalista, että juuri metropolialueilla näiden tavoitteet ovat kauimpana. Isojen kasvukeskusten kaavoituspolitiikka vaikeuttaa omakotirakentamista. Omakotirakentaminen on puolittunut vuoden 2005 tasosta. Yhdeksän kymmenestä omakotitalosta rakennetaan puusta – kerrostaloista vain muutama prosentti.

Suomen tieverkoston korjausvelaksi arvioidaan 2 miljardia euroa. Alempiasteinen tieverkko rapautuu vahdilla. Silloille joudutaan yhä useammin asettamaan painorajoituksia. Biotalous vaatii ympärivuotisen puukuljetuksen.

– Miten puu kulkee tehtaille, jos liikennepolitiikan panokset suunnataan pelkästään metropoleihin?  Puun käytön kasvu miljoonilla moteilla vaatii liikennepolitiikkaa panostamaan koko maahan, huomauttaa Tiirola.

– Biotalous edellyttää hajautettua yhdyskuntarakennetta, joka palvelee tasa-arvoisesti yrityksiä ja kansalaisia. Jos yhteisiä panoksia satsataan yhä voimakkaammin vain metropoleihin, ei biotalous voi nousta kansantalouden tukipilariksi, varoitti Tiirola lopuksi.

TP