Suokoneen MeriCrusher kunnossapitoon

Seppo Pentti

Kun maatilalla halutaan helpottaa peltotäitä, oikaistaan peltojen kulmia ja täytetään ojia. Tällöin lohkoista saadaan suurempia ja työsuunnat voidaan valita uudelleen. Oma murskausjyrsin madaltaa kynnystä aloittaa kunnostustyö. Mäntsälään/Orimattilaan hankittiin murskausjyrsin Suokoneelta kimppakoneeksi, jotta investointi ei olisi aivan kohtuuton vuosittaiseen käyttöön.

Mäntsäläläinen Kalle Vuori ja Esko Lehmuskorpi Orimattilasta hankkivat yhteiseksi koneeksi Suokoneen murskausjyrsimen. Aivan hetken mielijohteesta investointia ei tehty eikä investointipäätös viime vuonna ajoittunut huonoon hetkeen. Kone toimitettiin talvella ja töitä päästiin aloittamaan sopivaan aikaan. Kasvukauden kuivuus on vaikuttanut merkittävästi orastuvuuteen ja kasvukauden satoon, mutta jyrsimistä se on helpottanut.

-Takana on reilu vajaa 200 tuntia ajoa ja tuntuma alkaa jo löytyä. Talvella kokeilimme tätä kotona pihassa myös polanteen poistossa. Siinä saa olla tarkkana, ettei terät painu liian syvälle ja lähde pinta pihasta samalla kerralla, Kalle toteaa.

-Isäni on aikoinaan ostanut maata ja raivannut peltoa. Sen aikaisilla välineillä on raivattu ne paikat, mistä peltoa on tullut helposti ja monet kulmat ovat jääneet oikaisematta. Konekanta maataloudessakin aikoinaan oli pienempää, jolloin kulmien kiertely ei erikoisemmin haitannut, Kalle pohtii.

Peltoa on hankittu vuosien varrella lisää ja kulmia oikaistu. Nyt viljelyksessä on reilu 350 hehtaaria ja edelleen jossain ahtaat kulmat hidastavat työtä. Toisaalta pienillä lohkoilla ajetaan turhaan päällekkäin, kun työkoneleveydet eivät mene lohkoon tasan. 30-metrisellä kasvinsuojeluruiskulla puomin hallinta on haasteellista pikkulohkoilla ja siksi pellon muotoja halutaan korjata.

-Tavoitteena konekalustolla on tehdä työ oikeaan aikaan tehokkaasti ja sitten tehdä muuta. Tunteja koneisiin ei haluta kerätä, jollei työ sitä edellytä, Kalle muistuttaa. Tuntien kerääminen maataloudessa on haaskaamista ja kustannuksien keräämistä, jos ne eivät tuota mitään, Kalle jatkaa. Siksi peltoa hankitaan läheltä eikä kaukaa ja hankittuja peltoja kunnostetaan. Kunnostustöillä helpotetaan seuraavien vuosien töitä.

Kunnostusjyrsimellä saadaan murskattua kannikko, joka on poistettu oikaistavasta kulmasta. Sama matala kynnys on kaivaa reunaojan maat kuormaan puskineen ja juurakkoineen ja jyrsiä kaikki palasiksi uudessa sijoituspaikassa, joka yleensä on kostea notko tai putkitetun ojan täyttö. Tällöin peltojen reunat pysyvät kunnossa ja kaivetulle maalle löytyy uusi ja toimiva sijoituspaikka. Maakuorman siirrolla saadaan tällöin kahta paikkaa kuntoon

-Jos tilaisin nämä työt jonkun tekemänä, pitäisi urakoitavaa olla mielellään useammaksi päiväksi ja työ suunnitella ja sopia etukäteen. Nyt kun meillä on kimppakone, töitä voidaan tehdä sopivana hetkenä muiden töiden lomassa, kun keli on otollinen, Kalle pohtii.

Meillä ei olla raivattu erillisiä peltolohkoja, vaan perusparannettu vähitellen aina vanhan pellon viereen, jolloin vuosien varrella työtä on helpotettu melkoisesti. Samoin kun putkitetaan keskeltä peltoa kulkeva oja, saadaan isompia peruslohkoja, joita voi sitten taas jakaa kasvulohkoiksi osittain maalajien mukaan. Maalajit Mäntsälässä vaihtelevat nopeastikin, jolloin esimerkiksi kylvömuokkauksessa joissain paikoissa riittää kerta-ajo. Toisaalla taas hierotaan muutama kerta.

-Jos helposti muokkautuvasta kohdasta joudutaan kuitenkin lohkon pienuuden tai muodon vuoksi ajamaan läpi, syntyy turha kustannus ja jopa haitta, Kalle perustelee.

- Tunnustan, että ajattelen ja teen ehkä hieman eri tavalla kuin monet muut, jotka mielessään haalivat vain hehtaareita, Kalle jatkaa.

Tekniikka haltuun

Kimppakoneeksi hankittiin Suokoneen mallistosta järeämpään kalustoon sopiva MeriCrusher MJH-STX 311-raivausjyrsin, jonka varusteena on seula. Työleveyttä laitteella on kolme metriä ja rummun halkaisija on 60 senttiä. Seulan silmät ovat kuusikulmaisia ja kun seula on käännetty paikoilleen, pakotetaan murskattava materiaali seulasta läpi.

Murskainta Kallella pyöritetään 933 Vario Fendtillä. Traktori on tehtaan jäljiltä, mutta murskainta traktori pyörittää sujuvasti.

-Ainahan tehoa saisi olla enemmän, mutta pitää se sulakekin olla siinä vaiheessa kunnossa, Kalle pohtii.

-Kun murskausjyrsimellä jyrsitään neitseellistä metsäpohjaa, liikutaan koneella taaksepäin ja rumpu on alhaalla. Tällöin traktori liikkuu tasaisella, kerran jyrsityllä pohjalla. Ajonopeus on muutama kilometri tunnissa. Jos kantoja ei ole tai ne ovat pieniä, nopeus ei juurikaan muutu, kertoo Jouni Karjalainen Suokoneelta. Kun kohdataan isompi kanto, liikkuu traktori ja viistetään ensin kantoa samalla jyrsien. Kun kone lakkaa nousemasta, rumpu on kannon päällä. Tällöin pidetään traktori paikoillaan ja annetaan jyrsimen rouskuttaa kanto niin syvään kuin koneella vain päästään.

-Jyrsintä ei painateta, vaan jyrsimen annetaan omalla painollaan syödä puumassa alta. Teräkartta on suunniteltu sellaiseksi, että kantoa syödään tasaisesti. Jos traktori alkaa hyppiä, pitää paikkaa hieman vaihtaa. Raju liike koneessa tai jyrsimen kallistuminen ei yleensä edesauta työn etenemistä.

-Kantojen paikat kannattaa ensimmäisellä kerralla jyrsiä mahdollisimman tarkkaan, jolloin niistä on toisella ajokerralla vähemmän huolta, Jouni kertoo. Samalla saadaan tasoitettua heti pintamuotoja, kun irtonaista jyrsittyä massaa saadaan käyttöön.

Kyseisessä murskausjyrsimessä on seula. Ensimmäisellä ajokerralla ajetaan ilman seulaa, jolloin kiinteä tavara saadaan vähemmällä voimalla murskaksi. Päätavoitteena ei ole ensimmäisellä kerralla saada kuin kannot ja hakkuutähteeksi jääneet oksat palasiksi, jonka jälkeen maasto tasoittuu.

Kalle ajaa yleensä saman tien kerran ajetun etuperin takaisin, jolloin murskattua reunaa on helpompi seurata traktorin oikealla puolella. Kun murskaus tehdään nyt hydraulisesti käytettävän seulan kanssa, toisen ajokerran jälkeen maa on muokkauskelpoista.

-Käytännössähän tasaamme pinnan ja mahdollisesti ajetaan vielä kerta seulan kanssa, mutta jotta kevään kylvöt saadaan valmiiksi, kolmas murskauskerta jää nyt väliin, Kalle kertoo.

Kun seula on käytössä, tavara rummusta ei pääse purkautumaan helpointa tietä ja rummun täyttöastetta pitää kuunnella. Tavaraa seulasta pitää tulla läpi sopiva määrä ja siihen vaikuttaa merkittävästi ajonopeus. Aika nopeasti muutokset koneen äänessä oppii kuulemaan ja kun laitteen suojaukset ovat kunnossa, ei vahinkoja pääse tapahtumaan.

-Maakivet ovat suurin syy, miksi teriä katkeaa, jos ne ovat katketakseen. Konetta on syytä nostaa, jos murskausjyrsin alkaa hyppimään kiven päällä. Silloin terät ovat kovilla, Jouni Suokoneelta toteaa.

Työ etenee tasaisen varmasti. Kun ajonopeus pidetään sopivan pienenä, ehtii tavara murskaantua, eikä kierrokset laske turhaan. Ajonopeus valitaan sen mukaan, miten paljon murskattavaa tavaraa on ja miten raskasta maa on, Jouni kertoo. Kun optimaaliselta kuuluva ääni muuttuu, pitäisi kuljettajan reagoida nopeasti, koska optimi on pienestä kiinni.

-Työkoneeksi tämä on harvinaisen valmis tuote ja kohtalaisen yksinkertainen käyttää, Kalle päättää. Jouni jatkaa siihen, jotta kun Suokoneen viennin osuus on tällä hetkellä 80-90 % hujakkeilla tuotannosta, ei ole varaa toimittaa toimimattomia koneita maailmalle.

Järki on parasta pitää kaikissa hommissa päässä, kuten tässä murskauksessakin, jotta saa koneet kestämään. Varsinkin ensimmäisellä ajokerralla pitää olla tarkkana. Kivet pitäisi muistaa tai saada ensimmäisellä kerralla paikannettua muistiin. Joku paikkatietopalvelu saisi olla traktorissa, jolloin kivet esimerkiksi voisi merkata GPS:llä ja tieto ei hukkuisi vuosien varrella. Fendtin automatiikalla jyrsimen hallinta on kätevää. Toisaalta kuljettajan pitää olla myös hereillä ja valmis reagoimaan.

Isä on aikoinaan rakentanut systeemit alusta saakka kuntoon, joten tilanpitoa oli helppo jatkaa, Kalle kertoo. Kalle jatkaa, että edelleenkin isä tekee hommia enemmän toki vanhemmalla kalustolla, mikä on tutumpaa. Tästä kulmassa, kun tehtiin pieni päätehakkuu, niin kannot saatiin myytyä energiaksi. Metsän tekemistä pelloksi, jolloin työstä ja kuljetuksesta ei tarvinnut maksaa. Kantojen murskaaminen on aina hitaampaa kuin sellaisen paikan murskaaminen, mistä kanto on kaivukoneella nostettu. Jääneet kannot pitää saada ensivaiheessa murskattua pohjiin saakka. Ensimmäisellä kerralla ajetaan ilman verkkoa, jolloin liikkuva tavara ei jää ahdistamaan. Kun vastaan tulee isompi kanto, ajetaan kanto pari kertaa läpi, jolloin joka kerta viistetään kannosta kerros. Kun kannosta tulee mujua, pitää jyrsintä painaa vielä

Vastarinteestä, taustalla näkyvästä kulmasta on nostettu kannot kaivukoneella ja pohja on jyrsitty pelloksi. Lohkojen välissä oleva oja putkitetaan ja ojalinja täytetään nykyisen pellon tasalle reunaojamailla. Kuiva maa läpäisee seulan hyvin. Etulevy on rakennettu aikoinaan talvitöihin vastapainoksi isolla u-auralle. Etunostolaitteisiin kiinnitetyllä 50-millisellä peltilevyllä voi pukata vaikka pientä kiveä syrjään pellolta, eikä levy mene mutkalle. Levyn on valmistanut aikoinaan kärköläläinen Virosen Korjaamo Oy.

Murskauskeli oli kuvauspäivänä tämän kevään ja alkukesän tapaan kuiva, mikä helpottaa murskaustyötä. Etenkin kostealla ja märällä kelillä seulan käyttö on joskus haastavaa. Jos maa on kosteaa, murskataan ensin kerta ilman seulaa ja tämän jälkeen maan annetaan kuivua ennen seulalla ajoa. Märissä ja tahmaisissa paikoissa kone alkaa seulan kanssa tukkia herkemmin. Kuivissa olosuhteissa seulan kanssa murskaus voidaan tehdä heti.

Kun ajonopeus pidetään sopivan pienenä, ehtii tavara murskaantua, eikä kierrokset laske turhaan. Ajonopeus valitaan sen mukaan, miten paljon murskattavaa tavaraa on ja miten raskasta maa on. Kun optimaaliselta kuuluva ääni muuttuu, pitäisi kuljettajan reagoida nopeasti, koska optimi on pienestä kiinni. Kuvassa Jouni Karjalainen Suokoneelta, Kalle Vuori ja Mikko Vanhanen Suokoneen vientimyynnistä.