Soratonta salaojitusta aurakoneella

Savon Salaoja Oy:n Hannu Kolehmainen oli salaojaporukkansa kanssa ojittamassa Suonenjoen Airakselassa Päivi ja Markku Ropposen turvetuotannosta poistettua suoaluetta. Työmaalla oli apuna hänen oma poika Jukka ja luokkakaverinsa Jorma Aallon kanssa. Uusia salaojamiehiä tarvitaan tulevaisuudessakin ja salaojituksen niksit on hyvä oppia työmaalla. Kaivukoneen puikoissa oli Vesa Myöhänen.

Ojitusala oli vanha turvesuo, jolta oli kuorittu 50 hehtaarilta bioenergiaa, turvetta suunniteltuun syvyyteen ja kyseinen pelto oli siirtynyt maanviljelykäyttöön. Salaojitus piti kuitenkin laittaa kuntoon, jotta pellosta tulisi helppohoitoinen. Tällä kertaa ojitettiin noin 25 hehtaaria. Tavallisuudesta poikkeavaa oli, että salaojitus tehtiin pääosiltaan ilman soraa.
Savon Salaoja Oy:stä kertova artikkeli julkaistiin taannoin 2/2007 Urakointi Uutisissa. Tällöin ojituskohteena oli uudismaa, jossa salaojan ympärillä suodatusaineena käytettiin soraa.

Toimiva salaojitus ei aina vaadi putken ympärysaineeksi alueittain kallista salaojasoraa, vaan putken suojauksessa ja suodatuksessa voidaan käyttää tarkoitukseen suunniteltua suojakangasta.

– Soran käyttö on tavallista, mutta yhä useampi työmaa hoidetaan ilman soraa, kertoo Hannu. Meillä molemmissa aurakoneissa on soraperä, joten soran käyttökin toki onnistuu.
Sora, kuljetus ja sen käyttö maksavat. Viljelys- ja alempiasteisten tieverkostojen rasitukset, sekä peltojen tiivistyminen sorahuollossa aiheuttavat myös kustannuksia. Vaakakupissa on monta tekijää, jotka ovat osaltaan vähentämässä soran käyttöä.

Toimivaa ojaa edullisesti

– Meidän tavoitteena on kehittää ja tarjota asiakkaille menetelmiä, joilla saadaan haluttu tulos, peruskuivattu maa aikaiseksi mahdollisimman edullisesti, Hannu muotoilee. Salaojituksen kustannusta voidaan alentaa lopputuloksen kärsimättä tietyillä maalajeille esimerkiksi käyttämällä soran sijaan suodatinkangasta.

Etenkin läpäisevillä maalajeilla saadaan erinomainen kuivatustulos pienemmillä kustannuksilla käyttämällä suodatinkangasta soran sijaan. Kun käytetään suodatinkangasta, on mahdollista tehdä jopa lähtökohtaista ojatiheyttä tiheämpi ojitus alemmalla hehtaarikustannuksella.

– Kun käytetään suodatinkangasta, ojittavan asiakkaan ei tarvitse tilata ja maksaa sorasta. Joskus se pitäisi toimittaa huonokulkuisten teiden taakse. Meille kustannuksista taas jää pois sorastusvaunun käyttö, Hannu laskee. Sorastus vielä hidastaa ojitusta, kun vaunun pitää käydä täyttämässä säännöllisesti säiliö pellon laidassa. Nopeasti ajateltuna pienistä asioista kertyy paljon kustannusta ja ne tulevat viimekädessä ojittajan maksettaviksi

Pehmeää maata

Ojitustyömaalla, Suonenjoella, vierailua edeltävänä päivänä oli satanut vettä. Teloilla liikkuvaa aurakonetta kosteus ei liiemmälti haitannut.
Pientä ongelmaa liikkumisessa on, kun ylitetään vanhoja sarkaojia. Ojan penkat ovat pehmeitä ja silloin painava telavetoinen ojituskonekin saattaa kaivaa itsensä upoksiin. Tätä ongelmaa on etenkin soilla, joissa on kiviä ja puunrunkoja maan alla. Nuo rungot eivät ole vahvoja, mutta ne saattavat pysäyttää auran kulun.

Ojitustyömaa on vaihtelevaa maastoa. 150 metrin imuojamatkalla on vähän kaikenlaista pohjamaata. Osa on aivan liejua, toisessa päässä taas vastassa ovat kivet ja nouseva kallio. Kun pohjamaa tiukkenee imuojaa edetessä, se lisää myös auran vastusta.
– Tällaisilla pehmeillä alueilla, joissa maalaji kuitenkin vaihtuu nopeasti, ja ojan toisessa päässä on jo vastassa kalliota ja irtokiviä, soran käyttö on tarpeellista, Hannu esittelee.

Kaivukone mukana

Tähän on ensin tehty kokoojaoja pitkittäin pellon ”notkoon”, jonne pelto viettää molemmin puolin. Kokooja­ojassa kaato on aivan minimissään, mutta imuojissa kaatoa on runsaasti.
– Nyt ajamme imuojat poikittain ja imuojien korkeus on laskettu siten, että nyt liittäminen kokoojaan tehdään putken päältä, Hannu kertoo.

– Kun pohjamaa on kivistä, työmaalla imuojat aurataan ensin auki ilman putkea ja sitten vasta aurataan putken kanssa. Jos putken reittiä ei aukaistaisi etukäteen, kaivukone olisi koko ajan liitostöissä. Jos imuoja on 150 metriä tai lyhyempi, on kaivukoneen kuljettajalla jo kiire pysyä samassa tahdissa, Hannu esittelee

Jos pohjamaassa olisi vain satunnaisesti kiviä, olisi ehkä nopeampaa ajaa ilman esiaurausta. Kun kiviä tulee vastaan lähes joka toisella imuojalla, on nopeampi esiaurata ja hakea putkelle sopiva reitti etukäteen. Kun imuojan putkelle aurataan toisella kerralla samaan paikkaan ura, tehdään se kuitenkin noin 2 senttiä syvempään.

– Tällä työmaalla esiauraus on kuitenkin joutuisaa, kun kivet eivät ole yleensä aivan peräkkäin ja harvoin täytyy hakea kahta kertaa useammin uutta linjaa. Esiauraus vähentää hieman tuota jännitystä tässä työssä, Hannu nauraa.
Jos pohjamaa olisi kauttaaltaan liettymätöntä, voisi yhdessä vuorossa ajaa esiauraten ojanpaikat läpi. Kun liettymisvaara kuitenkin on, ajetaan jokainen imuoja ensin esiauraten ja heti perään putken kanssa.

Ojitusta ilman soraa

Savon Salaojalla oli kangaspäällysteinen putkitus käytössä ensimmäistä kertaa jo yhdeksänkymmentä luvulla ja kokemukset siitä olivat hyviä. Kookoskankaalla esipäällystetyillä putkilla on Suomessa ojitettu jo kauemmin.

Kankaankiedontaan on rakennettu laite, joka on kuljettajan näkyvillä. Rullalta purkaantuva kangas asettuu putken ympärille putken purkautuessa kerältä. Kangas sidotaan putken ympärille langalla, jonka teline pyörii kehällä putken ja kankaan kulkiessa eteenpäin. Kun putki on maassa ja maata päällä, pysyy kangas jo paikallaan.

– Kun putken ympärillä käytetään kangasta, ei työmaalla enää tarvita sorastusvaunua eikä asiakkaan tarvitse hankkia soraa. Tällaiselle alueella soran tuonti olisi muutenkin tarpeetonta, kun pohjamaa on karkeaa. Käyttökelpoista soraa ei edes ole ihan lähellä ja sen tuonti kuitenkin maksaa sitä enemmän, mitä pidemmältä sitä kuljetetaan, Hannu kertaa.

– Kyllähän tämä soraton ojitus näkyy alhaisempana kustannuksena asiakkaalle. Toisaalta nyt voitaisiin vaikka tihentää ojaväliä, kun ojametrin asennus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa enää suuri kustannus, kun koneet ja tarvikkeet ovat paikalla. Teemme töitä metrihinnalla, joka vain on alhaisempi ilman soraa, Hannu esittelee. Nyt salaojitetaan hieman reilu metrin syvyyteen.

Kerralla enemmän

– Paljon kalliimmaksi asiakkaalle tulee tilata myöhemmin samalle tai vaikka viereiselle pellolle muutaman sadan metrin ojitus, kuin että tekisimme kaiken samalla kertaa. Tätä kannattaa miettiä, kun salaojaporukka tulee paikalle, että ojitetaan sitten mahdollisimman paljon kerralla, Hannu muistuttaa. Kaluston siirtoon kuluu kuitenkin helposti puoli päivää.

– Etenkin näitä myöhemmin asiakkaan mieleen tulleita ojituksia tehdään ilman etukäteissuunnitteluakin. Sekin meidän laitteilla kyllä onnistuu. Meillä on kuitenkin koekäytössä koneessa GPS-pohjainen karttaohjelma, jolloin dokumentit saadaan tarvittaessa tulostettua sieltäkin, Hannu jatkaa

– Meidän tehtävämme on yleensä hoitaa työmaalle myös putket. Putket toimitetaan työmaalle yleensä suoraan tehtaalta ja ylijäämäputket viedään pois omaan varastoon odottamaan seuraavaa työmaata, Hannu selittää.

www.savonsalaoja.fi