Ruokinta ratkaisee pitkälti kotieläintalouden kannattavuuden

Kotieläintilalla pääsääntöisesti naisväki on ”kiinnostunut” karjasta ja sen hoidosta. Miehiä sen sijaan kiinnostavat enemmän peltotyöt, koneet ja niiden kanssa työn teko. Pitäisikö miesten osallistua kuitenkin entistä enemmän myös kotieläinhoitotöihin? Tällöin konetyöt ulkoistetaan eli ostetaan peltotöistä lannoitus, lietteenlevitys ja nurmikorjuu, viljapuolella kylvö, kasvinsuojelu ja korjuu ja varastointi urakoitsijalta.

Lietteenlevitys ei ole niin tarkkaan aikaan sidottua kuin rehun korjuu, joten sen työn osto urakoitsijalta on monelle kotieläintilalle helpompi kuin rehunkorjuun osto.
Lietteenlevityksen osto urakoitsijalta on tällä hetkellä kaikista helpoimmin toteutettavissa, kun ammattitason kalustoa on hankittu kiihtyvällä tahdilla. Myös lietteen kuljetukseen on valmiina toimivaa kalustoa, jolloin levitinyksikkö saadaan pidettyä pellolla levittämässä ja edullisempi kalusto hoitaa kuljetuksen. Erillisellä kuljetus- ja levityskalustolla paranee myös hygienia lietteenlevityksessä, kun levityskaluston multaisilla renkailla ei tarvitse tulla tielle ja päinvastoin.

Parempaa logistiikkaa

– Lietelogistiikan on meillä hoitanut urakoitsija, joka on saanut kyllä kaiken lietteen hyötykäyttöön,  joka on säiliöön tullut, Jukka kehuu. Aikoinaan, kun lietettä levitettiin omalla lietekalustolla määrällisesti vähemmän, niin aikaa kului viikkotolkulla navettatöiden lomassa.

Nyt kun lietteen kuljetus etäämmälle tehdään rekalla ja liete sijoitetaan maahan, ovat satotasotkin kasvaneet. Toisena vuonna kun lietteen sijoitus oli aloitettu, huomaa satotason eron niihin paikkoihin, johon lietettä ei ole pellolla levitetty. Ilman ammattitason kalustoa olisimme lietteen kanssa pulassa, Jukka pohtii.

Kaikki mitä kotieläintilalla rehuna korjataan ja siirretään edelleen ruokintapöydälle aiheuttaa kone- ja työkustannuksia. Jos korjataan huonolaatuista rehua, se aiheuttaa lähes poikkeuksetta saman kustannuksen kuin hyvälaatuinenkin. Kun korjuuta tehdään, kannattaa siis panostaa nimenomaan hyvälaatuisen rehun korjuun onnistumiseen.

Jos huonolaatuinen rehu sitten siirretään eteenpäin ruokintapöydälle, se jää pöydälle herkästi pyörimään. Karja pöyhii sen tavoittamattomiin etsiessään maittavaa rehua kasasta. Hyvälaatuinen rehu sen sijaan kelpaa syötäväksi pöyhimättäkin. Kun rehua ei tarvitse työntää moneen kertaan takaisin karjan eteen, vähenee työmääräkin.

Jos rehua jää syömättä pöydälle ja se siivotaan pois tai karja polkee sen jalkoihinsa, rehu siirtyy lantajärjestelmään. Samainen rehumäärä kuormittaa nyt lantajärjestelmää ja aiheuttaa siellä kustannuksia itse asiassa yhtä paljon kuin hyvälaatuinen rehukin. Tuotantovaikutus vain on jäänyt tulematta, vaikka kustannuksia on kertynyt.

Kotieläinten ruokinta hyvälaatuisilla kotoperäisillä rehuilla on kotieläintilalliselle varmin tapa saada kotieläintuotanto kannattamaan. Kun kotoiset rehut ovat kunnossa, ovat edulliset rehuyksiköt jo käytössä. Ostorehujakin tarvitaan, mutta kun kotoista rehua tuotetaan, niitä kannattaa ottaa viljeltäviltä hehtaareilta mahdollisimman paljon ja hyvälaatuisena.
Etenkin nautakarjapuolella nurmisäilörehun laadusta on syytä pitää tarkkaa huolta.

Rehumassat, joita käsitellään, ovat valtavia. Kun massaa käsitellään, kannattaa pitää huolta, että ensisijaisesti käsitellään laadukasta rehua.
Pellon tasaisuuteen kannattaa kiinnittää entistä enemmän huolta, koska tasapintaiselta pellolla saadaan usein myös tasalaatuisin sato, eikä rehunkorjuussa tarvitse hidastella sen takia, että pellon pinta olisi epätasainen.

Maan oikea pH, lannan ravinteiden mahdollisimmin tarkka hyödyntäminen ja lannan sijoittaminen nurmeen, antavat ravinteiden hyödyntämisessä parhaan vasteen. Kun ravinteet levitetään tarkasti peltoon välttäen levittämättömiä paikkoja ja tuplalevitystä, on myös seuraavien korjuukertojen sato mahdollisimman tasalaatuinen.

Tavoitteena on nurmen tiheä kasvusto, jota uudistetaan uudella siemenellä säännöllisesti. Tämä vähentää rikkakasvien mahdollisuuksia ja jos rikkakasveja esiintyy, niiden ruiskuttamisesta huolehditaan.

Karjan terveys kuntoon

Kun karjaa jalostetaan ja hoidetaan, on tärkeää ylläpitää myös karjan hyvinvointia. Terve karja vähentää eläinlääkärikäyntejä ja eläinlääkärikäynneistä säästyvät eurot näkyvät nopeasti parantuneena tuottona tai päinvastoin, jos eläinlääkäriä tarvitaan usein kasvavat myös kustannukset sitä mukaa.

Jotta karja pysyy terveenä, on tärkeää huolehtia etenkin sorkkaterveydestä. Mitä pitävämpi on alusta, sitä paremmin eläimet pysyvät pystyssä ja sitä rauhallisemmin eläimet liikkuvat. Karjan hoito ensipäivistä lähtien on tärkeää ja nuorikarja ei missään tapauksessa saisi olla navetan vetoisimmassa paikkaa. Usein niin vain on, että kun helppohoitoiset lehmäpaikat ovat täynnä, nuorikarja sijoitetaan ovelle, johon on jäänyt tilaa.

Navetassa nuorella karjalle pitäisi olla ehdottomasti vedoton paikka, joka voidaan järjestää vaikka liikuteltavilla sermeillä. Normaalisti sermit ovat kiinni, mutta kun vasikoita hoidetaan, avataan sermejä sopivasti. Tällöin nuorikarja pysyy terveempänä.

Iglut antavat suojaa

– Vasikoille tarkoitetuista ulkoigluista ovat kotieläintalouden ammattilaisetkin montaa mieltä, ja se on hieman hämmentävää. Ainakin meillä, jos vasikat saavat valita, ne tulevat pääsääntöisesti mieluummin yleensä navettaan. Jos eläin sitten tekee tällaisen valinnan, se lienee eläimen mielestä parempi vaihtoehto, Jukka pohtii. Varmaan niillä on joku syy tulla navettaa, vaikka ruokaa on molemmissa paikoissa yhtäläisesti tarjolla.

Konteista vasikoille majoitustilat

Iglut ovat yksi mahdollisuus, jolla saadaan etenkin vasikat pysymään vedottomassa ja hieman lämpimämmässä paikassa myös navetan sisällä.
Kun iglu ostettuna kuitenkin maksaa muutaman satasen, igluja voidaan tehdä 1000 litran nestekontista, jotka on leikattu sopivasti auki ja iglun pohjalla on vaikka turvelevypatja, jolla pidetään olosuhteet vasikalla mukavana.

Vasikan hygienia on paras mahdollinen, kun iglun pohja tyhjennetään kippaamalla kompostiin ja uuden vasikan kanssa aloitetaan puhtaalta alustalta.

Seoksen teko työllistää

– Kun aikoinaan tehtiin päätöstä rakenneratkaisuista, päädyimme leveään laatikkomalliseen pöytään, joka on kaikista helpoin pitää puhtaana. Edelleenkin olisin kuitenkin ottamassa leveämmän pöydän, jotta suurilla rehumäärillä, seosrehuvaunun rengas ei polkisi toisella kierroksella ollenkaan pöydälle pudotettua rehua. Sen voisi välttää, kun pöytä olisi noin 40 senttiä leveämpi, 5,3-metrinen. Tällöin pöydälle voisi tehdä isompaa satsia apetta kerralla, Jukka perustelee.

Kun seos tehdään nyt halkaisemalla pyöröpaali Tanco -paalipurkaimella, voidaan satsista tehdä normaalisti yhden paalin verran isompi. Halkaistu paali hajoaa nopeammin ja tällöin paalin purkaminen seosrehuvaunussa nopeutuu. Kun vaunullisessa on enemmän rehua, vähenee työ kokonaisuutena.

Kolme vaunullista

Kun seosrehua tehdään, puretaan valmis kuorma pöydälle. Kun paalien käsittely on aloitettu, tehdään samalla toinen ja kolmas vaunullinen rehua. Toinen kuorma tehdään valmiiksi, jotta se voidaan levittää pöydälle saman tien valmiiksi. Kun vaunullisia tehdään kaksi tai yleensä kolme kerralla, voidaan kuormaintraktoria käyttää muissa töissä päivän mittaan ja periaatteessa seosrehuvaunun edessä oleva traktorikin voidaan ottaa muihin töihin, kunhan traktori vain saadaan levittämään valmiiksi sekoitettu rehu ruokintapöydälle.

Seosten etukäteen teosta on hyötyä aina, mutta etenkin kiireaikoina, kun kaksi vaunullista levitetään pöydälle ja seuraavan vuorokauden vaunullinen on jo valmiina.
Kun rehua tehdään etukäteen, halutaan varmistaa myös maittavuus valmiiksi tehdyille vaunullisille. Rehun lämpeneminen ja ruokinnallisen arvon laskeminen vältetään noin kahdeksi vuorokaudeksi normaalilämpötiloissa.

Tällöin voidaan hyödyntää vaunun kapasiteettia myös valmiin rehun varastoinnissa riittävän pitkään ja vaunu on täyttöpöytänä. Etenkin kun karjatiloilla ei työvoimaa ja kalustoa ole ylimäärin, töiden teko – kerralla enemmän -periaatteella helpottaa kiireitä.

Maittavuus tärkeää

– Rehu säilyy 42 tuntia viileissä olosuhteissa, kun Schaumasil TMR G:tä on sekoitettuna appeen sekaan. Viime kesänä kun oli erityisen kuumaa, oli puolitoista vuorokautta maksimi, Jukka kertoo.

Rehutonniin sekoitetaan Schaumasilia 3–4 litraa hieman olosuhteiden mukaan. Glykolipohjainen neste otetaan 1000 litran kontista ja kaadetaan seosrehuvaunuun sekoituksen aikana. Neste tuoksuu miellyttävälle. Kontti säilytetään talvellakin ulkona, koska aine ei glykolipohjaisena jäädy.
– Schaumasilin erityinen plussa on se, että rehu pysyy maittavana ja raikkaana. Pöydältä jää syömättä seosrehuvaunussakin varastoidusta rehusta vain ”kivet ja kannot”, Jukka toteaa.

Hyvälaatuiset komponentit

– Huonolaatuisia komponentteja ei pystytä korvaamaan millään lisäaineilla, vaan ruokinnassa pitää käyttää kunnon tavaraa. Olen aikoinaan käyttänyt muurahaishappopitoista lisäainetta, jolla estettiin rehun lämpeneminen, mutta sen kanssa oli ongelmia. Jos taas rehuun lisätään seoksen tekovaiheessa muurahaishappoa, on ongelmana maittavuuden heikkeneminen, lehmät eivät syö kunnolla, eivätkä sitten lypsäkään, Jukka vakuuttaa.

– Schaumasilin rehuyksikköarvo on kaksi ja sillä saadaan tilaa maittavuuden lisäksi kotoiselle rehulle. Tässä on markkinoiden isoin propionihappopitoisuus, ja se taas parantaa rehun säilyvyyttä, Jukka kehuu.

Vasikoille juoma-automaatti

– Tämä on mielestämme hyvin toimiva juoma-automaatti, kun laitteessa on myös automaattisesti toimiva pesuri, esittelee Jukka Veijo Uusitalon myymää Holm&Laue juoma-automaattia.
– Jos vertaa tällä laitteella saavutettua työnsäästöä johonkin aikaisempaan, niin tätä voisi verrata lypsykoneen automaattipesuun, Jukka muistelee.
– Kun meilläkin vasikoita syntyy usein, vaatii vasikoiden juottaminen oman aikansa. Kun poikimisia oli syyskuun ja lokakuun aikana vajaa 40, helpottaa automaatti työrutiineita. Kun juotto on automatisoitu, vuodessa vähenee noin 330 työtuntia vasikoiden juottamisesta, vaikka vasikoita juotetaankin viikko käsin ja opetetaan vasikat juoma-automaattiin. Se on kuitenkin vuodessa kahden kuukauden työntekijän työaika, Jukka vertaa.

Kun juoma-automaatilla päästään oikeaan tasalämpöiseen juomaan juottopisteessä ja säädeltyyn, mutta samalla riittävään ruokintatiheyteen, vasikat kasvavat nopeasti. Vasikan kaulassa on transponderilla varustettu panta, jolla vasikat tunnistetaan. Vasikan vireyttä ja juomista seurataan tietokoneella.

– Meillä on nyt esimerkiksi ohjelmoitu 1,2 litran kerta-annos vasikalle, tauot ja sitten maksimimäärä vaikka puolivuorokausittain tai vuorokausittain. Laite estää toisen juoman varastamisen.

4 litraa lisää päivässä

– Me olemme mukana hankkeessa, jossa tavoitteena on nostaa maitomäärää lehmää kohti 4 litraa päivässä. Erilaisia ruokintakoemalleja pohditaan jatkuvasti, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Kustannusvaikutus saattaa olla minimaalinen, mutta 4 litraa päivässä lisää maitoa on merkittävä taloudellisesti.

www.konefarmi.fi
www.karkiagri.fi
www.eurotrading.fi
Holm & Laue, Veijo Uusitalo, 0500-228 009