RMH tekee seosrehun

Seppo Pentti

Seosrehuruokinta on toimiva vaihtelevissa olosuhteissa. Seosrehuvaunujen kätevyys on perusteena niiden valinnalle. Joustavuus on tärkeää, kun käytössä on vanhojakin rakennuksia. Alajärvellä lypsykarjatilaa vaimonsa Tiinan kanssa pitävä Ville Kari on päätynyt seosrehuvaunua valitessaan RMH:n pystyruuvimalliin.

Karjatilaa voidaan hoitaa monella tavalla. Karin tilalla puoliso Tiina Peltonen on tilan ulkopuolisissa töissä Osuuskunta Maitosuomessa vastuullisuusprojektissa. Tiina osallistuu toki myös navettatöihin. Ville osallistuu myös päivittäin itse tilan töihin, mutta tekee urakointitöitä myös tilan ulkopuolella. Sesonkeina työtä tehdään vuorotta. Rehut tehdään yhdessä yhteistyötilan kanssa. Tilalla on kaksi palkattua oma-aloitteista työntekijää, jolloin arkirutiinit sujuvat, vaikkei isäntäväki olisikaan paikalla.

Karin tila on ollut luomussa peltopuolella jo vuonna 1995. Vuonna 1998 siirtyi myös eläinpuoli luomuun.

-Luomutuotannon ylimääräiset paperityöt lisäävät toimistotyökuormaa melkoisesti, Ville pohtii.

Sukupolvenvaihdos tehtiin 1999. Karin tilalla työtä on paljon. Turhaan touhuamiseen ei aikaa haluta käyttää kotieläinten hoidossa. Nautakarjaa on lypsyssä 2010 valmistuneessa pihatossa yksi robotillinen eli noin 60. Kuivikepihatossa kasvavat 3-12 kuukautiset vasikat, tämän lisäksi vanhassa navetassa on hiehoja ja ummessa olevia. Sonnivasikat kasvatetaan itse teuraspainoon saakka. Ensimmäinen kylmäpihatto valmistui vuonna 2000 ja vuonna 2005 valmistui isompi kylmäpihatto, jonka toisessa päässä on kylmä konehalli.

Rehua jaetaan nyt neljään rakennukseen ja kriittisin mitoiltaan on vanha navetta, missä ovat hiehot. Korkeutta sisällä on 287 senttiä, mikä rajoitti laitakorkeutta vaunuhankinnassa.

-Jouduimme vaihtamaan alkuperäisten renkaiden tilalle matalammat renkaat, jotta vaunun kanssa sopi sisään, Ville kertoo. Vaihtotarve oli toki etukäteen tiedossa, kun vaunua SR Harvestingilta hankittiin

Karin tilalle RMH-seosrehuvaunu on toimitettu lokakuussa. Vaunu lastataan kurottajalla, millä päästään riittävän korkealle laidan yli. Kurottajaan on tulossa uusi Pronarin kombikauha, mutta vielä siitä puuttui adapteri. Seokseen laitetaan esikuivattua nurmirehua, littuviljaa, rypsirouhetta, härkäpapua, kivennäisiä ja hieman suolaa. Tavoitteena on nopea sekoitus ilman muusaamista, jolloin komponentit vain saadaan homogeeniseksi massaksi. Sekoitusta ei tarvita kuin sen aikaa, kun vaunua lastataan ja ajetaan pöydälle. Seosrehua tilalla on syötetty vuodesta 2002

Esikuivattua kahdella noukinvaunulla

Esikuivattu säilörehu niitetään niittolaitteella, mikä on takana nostolaitteissa. Traktoria ajetaan taakseajolaitteilla. Valtran T203 etukuormaimen kanssa on toimiva peli, mutta yhtään liikaa painoa ei edessä ole käännöksissä. Karhot noukitaan toisen tilan kanssa yhteisinä hankituilla noukinvaunuilla. Tällä kaudella käytössä olivat 2014 ja 2009 hankitut Strautmannin vaunut. Rehu on siis jo silputtua, joten seosrehun sekoitus käy nopeasti.

-Meillä on toki paalirehuakin syötössä. Paaleja ei halkaista ennen sekoitusta, joten niiden kanssa menee enemmän aikaa, Ville toteaa.

Ville Kari vasemmalla ja oikealla Jyrki Puoliväli, joka tekee Karin tilalla konetöitä. Jyrki hoitaa neljänä päivänä viikossa ruokintatyön.

Kun vaunun hankintaa suunniteltiin, niin kriteereinä olivat varmatoimivuus ja sopivuus omaan käyttöön. Varaosia on myös SR Harvestingin hyllyssä. Vaikka jonkun vaunun ehkä olisi halvemmallakin saanut, painoivat halutut ominaisuudet vaakakupissa enemmän. Seosrehu on ollut käytössä jo vuodesta 2002, joten kokemusta menetelmästä toki on. Edellinen vaunu oli vaakaruuvimallinen, mikä teki rehusta herkästi hienojakoista eli hienonnusta oli ehkä liikaa. Pystyruuvimalli ei juurikaan murskaa kortta vaan ainoastaan repii ja sekoittaa komponentit.

-Meillä on käytössä yleensä hyvää esikuivattua säilörehua, joka saadaan kimppakoneilla korjattua oikeaan aikaan. Viime kesä oli toki haasteellinen, vaikka yhteistyötilan, Pennalan Samin kanssa korjuun ajoitus on eri. Omasta säilörehusta yritetään tehdä mahdollisimman hyvälaatuista. Murskeviljaa sekoitetaan seokseen rypsirouheen ja härkäpavun kanssa. Seokseen lisätään myös kivennäiset ja hieman suolaa, Ville kertoo. Seokset suunnitellaan rehuanalyysien tuloksien kanssa ammattilaisen tekemänä.

Valkuaistäydennys saadaan härkäpavulla ja rypsirouheella, mitä on sopimusviljelyssä Etelä-Suomessa yhteistyötiloilla.

- Seoksia tehdään päivässä yleensä yksi tai kaksi. Vaunun 20 kuution tilavuus on käytännössä kokonaan käytössä lypsäville menevässä kuormassa.

Appeen purku on molemmille puolille samalla kuljettimella, jonka pyörimissuunta vain käännetään ohjaamosta. Ohjaimet ovat omassa boxissaan kuljettajan vieressä. Seosrehuvaunun edestä ei traktoria oteta käytännössä koskaan pois, jollei jompikumpi ole huollossa.

-Komponenttien lastaukseen käytetään kurottajaa, mikä on lastaukseen aivan paras laite. Jos kurottaja on huollossa, traktorilla ja etukuormaajallakin lastaus onnistuu, mutta vaikeaa se on, kun nostokorkeus ei oikein riitä, Ville toteaa.

Selkeä näyttö kertoo lastausvaiheessa määrän, mikä kuormaan on lastattu. Purkuvaiheessa näyttö käännetään ohjaamon päin, jolloin kuorman tyhjenemistä voidaan seurata ja samalla hoitaa jako esimerkiksi eri rakennusten välillä.

Sopivia ominaisuuksia

RMH:n vaunut valmistetaan Israelissa, ja tehtaalla on kokemusta tehdä myös räätälöintejä. Käytännössä kaikkiin vaunuihin laitetaan nykyään vaaka-anturit ja näyttö, jolloin voidaan tarkasti seurata seoksen tekoa. Resepti Karin tilalla näpytellään näyttöön. Toteutuneet seokset jäävät muistiin. Seosrehuvaunussa on kätevä myös muuttaa seosta vähitellen, jos halutaan tehdä muutosta mahdollisten täydennysrehujen tai korjuusatojen vaihteessa.

Seosrehuruokinnan yksi etu on. että määrää on myös kätevä säätää vähitellen satseja tehdessä, jos ruokintapöydälle jää hieman liikaa seosta tai kaikki on syöty ennen seuraavaa ruokintakerta. Talvella pöydällä oleva valmis seos ei pilaannu nopeasti, mutta kesällä pitää olla tarkempi.

Ohjaamossa näkyy peruutettaessa kuva koneen takaa. Näytön alla on seosrehuvaunun ohjaimet.

-Vanhaan vaunuun verrattuna ohjautuva teli on kätevä, kun vaunun liikkeet ovat ennakoitavissa käännöksissä. Aiempi vaunu oli yksiakselinen, ja perä saattoi heittää liukkaalla käännöksessä yllättävästi, Ville toteaa.

Uudemmissa rakennuksissa on leveät ovet, mutta vanhoissa rakennuksissa tiukimmassa paikassa tilaa ei jää kuin 5 senttiä yläpuolelle. Toki tälläkin vaunulla liikuttaessa pitää olla ainakin aurattu piha, kun pihassa on hieman kaltevuuttakin.

Kamera on kiinnitetty vaunun taakse, kun yhdestä pihatosta pitää ruokintapöydältä peruuttaa pois. Kuvassa näkyy, miten ohjautuva taka-akseli pitää koneen kaarteessakin oikeassa linjassa eikä perä heitä yllättäen. Taka-akseli kääntö pitää muistaa lukita, kun vaunun kanssa lähdetään peruuttamaan ja mielellään peruutetaan suoraan.

-Uusi seosrehuvaunu on kätevä, Ville toteaa. Mielessä nyt kävi toki ajettavakin, jolloin kurottajaa ei olisi tarvittu vaununsyöttöön. Hinta kuitenkin suojeli ajettavalta, kun ruokittavia olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän, Ville pohtii.

Kalusto monikäytössä

Ville tekee traktoreilla myös metsätöitä. Valtran T-sarjalaisessa on kuormain tupessa ja koneella tehdään jonkin verran haketustöitä sekä levitellään kuivikkeet kuivikepihatoihin. Isomman puutavarakuormaajan kanssa hoidetaan myös kiinteän lannan lastaus. Lastaus Pronarin lantavaunuun on kätevä tehdä kuormaajalla, missä on iso koura. Kuormaajalastaus vie aikaa 3-4 minuuttia, eikä kasan ympäristöä sotketa kuten etukuormainlastauksissa. Kun työn voi tehdä yhden kuljettajan ja koneen yhdistelmällä, eivät kustannukset kasva turhaan. Toisella, pienemmällä traktorilla, missä on myös kuormaaja tupessa, käytetään hakkuutyössä. Kyseisellä kuormaajalla hoidetaan myös mullinavetan kuivitukset. Kuivituksessa käytetään olkipahnaa.

Hakkuutyöstä laskutetaan tuntihintaa, kun kohteet vaihtelevat huomattavasti. Yleensä ajon tekee joku muu.

Aikoinaan tein kohtalaisen paljon myös haketusta, kun hoidossamme on Lehtimäen Energiaosuuskunnan kahden megawatin lämpölaitos kuntakeskuksessa. Hakkurin edessä on ollut T-sarjan Valtra tuppisovitteisen kuormaimen kanssa. Nyt lämpölaitoksen haketus hoidetaan pääosin toisin, mutta polttotavaran hankinta työllistää edelleen omista ja muiden metsistä, kuitupuun teon lisäksi, Ville kertoo.

-Metsätyöt tarjoavat itselle sopivaa vaihtelua tilan töihin. Navetallahan meillä on töissä yksi vakituinen työntekijä ja toinen tekee konetöitä, kuten seosrehun neljänä päivänä viikossa. Itse hoidan ruokinnassa yleensä lauantai-maanantai välisen ajan.

Pronarin vaunulla ajetaan myös maanparannusaineet peltoon.

Pihatossa, missä on lypsykarja, ruokintakäytävä on läpiajettava ja koneen ympärillä tilaa on riittävästi. Tässä seosrehun levitys on helppo tehdä.

Talvella vaunun ruuvien päälle jäävä reilu parisataa kiloa rehua ei haittaa. Kesällä nekin saadaan tyhjäksi käyttämällä nopeaa perää ulosotossa. Vastateriä ei vaunussa tarvita, kun rehu on silputtua.

Rehua jaetaan molemmin puolin. Sen verran seosrehuvaunua ehkä parannellaan, että turvakytkin olisi molemmin puolin konetta. Turvavarusteet kuten suojat pitää olla paikalla, mutta aina saattaa tulla myös yllätyksiä, jolloin kone pitäisi saada pysähtymään nopeasti.Oman tilan asuin- ja talousrakennuksia lämmitetään hakkeella. Lämpökeskuksesta on rakennettu kanaalia kahteen asuinrakennukseen. Jos ei muuten aikaa saa kulumaan, niin pieniä entisöintihankkeita voi pitää vireillä lämpöisessä hallissa. Ville on itse entisöinyt taannoin tilan vanhan navettatraktorin Valmet 602:sen lähes tehdaskuntoiseksi ja pihan museossa on useita entisöityjä traktoreita. -Lähinnä tuo entisöinti on vanhan polven ajankulua, Ville toteaa.

Uuden Pronarin kouran asennus kurottajaan on sovitteita vaille valmis.

Ville Karin haketustyöstä on tehty Urakointi Uutisiin aikoinaan juttu. Katso juttu linkistä