Räätälöity Valtra N123 HiTech 5 veneseuran palveluksessa

Traktori on tunnetusti monipuolinen työkalu, mutta harvassa lienevät traktorit, jotka täysipäiväisesti laskevat ja nostavat veneitä. Kotkan Moottoriveneseuran Valtra N123 HiTech 5 on räätälöity tähän työhön sopivaksi. Veneitä ajetaan kahden kuljettajan voimin.
Metsolan venesatama on yksi Kotkan noin kymmenestä venesatamasta. Veneily on ylipäätään Kotkassa iso juttu. Pelkästään Kotkan Moottoriveneseurassa on noin 1000 jäsentä, pursiseurasta ja rekisteröitymättömistä veneilijöistä puhumattakaan. Niinpä veneiden laskuissa, nostoissa ja kuljetuksissa riittää työtä kahdelle kuljettajalle ja yhdelle traktorille.

–   Meillä on noin tuhat jäsentä ja heillä noin 500 venettä, mutta telakoimme paljon muidenkin veneitä. Maksu tosin on jäsenille halvempi kuin ei-jäsenille. Siirroissa käytetään kahta hydraulista traileria, joista toinen voi ottaa kyytiin yli 10-metrisiä veneitä ja toinen alle 10-metrisiä, kertoo Kotkan Moottoriveneseuran puheenjohtaja Ari Tirkkonen.

 Seuralla on ollut oma venekärry jo vuodesta 1962 alkaen. Ensimmäinen oma traktori oli vuonna 1988 hankittu neliveto-Belarus. Se vaihtui vuonna 2002 Valtran 6000-sarjan HiTechiin. Se puolestaan vaihtui keväällä 2015 uuteen N123 HiTech 5:een.

–    Tutustuimme muihinkin merkkeihin ja loppusuoralle pääsivät New Holland ja Valtra. Kuljettajat koeajoivat kummankin ja päätyivät yksimielisesti Valtraan, kertoo Tirkkonen.

 Traktorin toisen kuljettajan Ari Jaakkolan mukaan traktorilta vaaditaan tiettyjä erityisominaisuuksia.

–   Turbiinikytkin on aivan pakollinen, sillä kärry ei saa nykäistä vesillelaskun tai noston aikana. Ketteryys on toinen puoli, sillä monesti veneitä ajetaan ihmisten pihoille ja siellä on todella ahtaita paikkoja. Kolmas hyvä puoli ovat Valtran ajo-ominaisuudet tiellä. Tämä traktorihan ei käy koskaan pellolla, vaan sillä ajetaan kaduilla, teillä, satamissa ja pihoilla, kertoo Jaakkola.

Erikoistyö vaatii erikoisvarustelun

Traktori on varusteltu työhön sopivaksi Unlimited-studiossa ja myöhemmin Kouvolan Valtra-huollossa. Katolla on näkyvät majakat, takana led-työvalot, jotka eivät heijastu syksypimeällä vedestä, alla on Nokian TRI2 -palapintarenkaat, laajakulmapeilit parantavat näkyvyyttä ja ohjaamossa hydrauliikan ohjauskahvat on muutettu työhön paremmin sopiviksi. Kärryä ei vedetä traktorin normaalilla vetokoukulla, vaan nostolaitteeseen asennetulla lisäkoukulla, joka mahdollistaa tiukemmat käännökset.

–   90 prosenttia ajoista ajetaan seuran kärryillä, mutta etenkin purjeveneitä siirretään omistajien omilla kärryillä. Asiakkaiden kärryjen kunto on aina vähän arvoitus. Tyypillisesti venetraileria käytetään kahdesti vuodessa: keväällä ja syksyllä. Merivedessä kastamisen jälkeen se seisoo puoli vuotta eikä suolainen vesi tee hyvää esimerkiksi pyöränlaakereille. Siksi asiakkaan kärryä käytettäessä myös vastuu kärryn kunnosta on asiakkaalla, kertoo Jaakkola.

Veneitä kuljetetaan kahdessa vuorossa 

Moottoriveneseuralla on kaksi kuljettajaa. Nosto- ja laskupalvelu pelaa siis myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin sille yleensä onkin eniten tarvetta.

–  Kausi alkaa heti, kun jostain rannasta lähtevät jäät ja jatkuu siihen, kun jäät tulevat. Vilkkainta vesillelasku on huhtikuun puolesta välistä vappuun ja nosto syyskuun puolesta välistä lokakuun loppuun. Tosin viime ja toissa talvena viimeiset veneet nostettiin vasta tammikuussa. Helmikuussa onkin sitten kesäloma, naurahtaa Jaakkola.

Usein venettä tarvitsee kuljettaa vain pari sataa metriä rannasta seuran talvisäilytyskentälle, kuten Metsolan satamassa. Omiin pihoihin veneitä ajetaan yleensä Kotkan, Haminan ja Pyhtään seuduilla. Myös yllättävän moni Helsingin seudulla asuva pitää venettään Kotkassa sekä laiturissa että talvisäilytyksessä.

–  Traktorissa on neljänkympin vaihdelaatikko. Kuorman kanssa ei voi ajaa niinkään kovaa ja tyhjänäkin harvoin, sillä yleensä liikutaan kaupunkialueella. Etukuormainta vähän harkittiin. Kuormaimelle olisi varmaan välillä käyttöä, mutta toisaalta se olisi tiellä ahtailla pihoilla, eli päätyössä. Nyt tässä traktorissa on teho, paino ja ketteryys hyvässä paketissa.

Veneet kasvavat ja niiden runkojen muoto muuttuu. Seura on harkinnut myös uuden, isomman trailerin hankkimista. Traktorilla pärjätään kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. Neljässä kuukaudessa tunteja on tullut 370 ja entisessä traktorissa oli 13 vuoden käytön jälkeen 9500 tuntia. Traktorin käyttö näyttäisi kasvavan vuosi vuodelta.