Puut metsästä

Kun nyt saatiin hallintopuolelta osittain energia-asioita uuteen vireeseen, niin seuraavaksi herää kysymys, miten metsästä haetaan tulevaisuudessa puut. Puut pitää kuitenkin tavalla tai toisella saada tuotua tien varteen kasalle. Entistä suurempia haasteita tulee harvennuskohteissa, jotka edellyttävät jäätynyttä maata ennen korjuuta. Paikoitellen niitä on siirretty parikin vuotta eteenpäin, kun sopivaa korjuukeliä ei tule.

Metsäpuolen isot tekijät metsäyhtiöt käyttävät pystykaupoissa omia sopimusyrittäjiään ja kalusto niissä on pääasiassa isoa. Päätehakkuut hoidetaan yleensä ajallaan, eikä niihin ole traktorikalustolla asiaa. Työn tuottavuus ei missään olosuhteissa ole traktorikalustolla samaa luokkaa mitä harvesteri-ajokone-päätehakkuuketjulla. Traktorilla tehtävät kohteet ovat aikaisemmin.

Päätehakkuut Suomessa tehdään talousmetsissä jotakuinkin ajallaan ja niiden hakkuuta rajoittaa lähinnä tiestöongelmat tai se, että kunnon tietä ei metsään mene. Tällöin joudutaan valitsemaan sopiva korjuuaika. Kovien metsämaiden korjuussa ei ole vastaisuudessakaan ongelmaa, mutta päätehakkuu, jossa on ajettu akseleita, myöden ei näytä hyvältä. Päätehakkuun jälkeisillä muokkaustöillä ja ojien perkauksilla saadaan vesi poistumaan paremmin ja seuraavat hoitotyöt onnistuvat jälleen yleensä kantavammalla pohjalla. Jos pohjamaa on pehmeää, ei veden ohjaus pois toki maasta kantavaa tee.

Raivaussaha tärkein

Raivaussaha on metsänomistajan tuottavin moottoroitu työväline. Sen käyttö toki edellyttää käyttäjää, mutta omatoimimetsänomistaja toki saa työt tehtyä itsekin. Raivaussahalla siivotaan päätehakkuuta odottavat alueet riittävän ajoissa, jolloin sulkeutunut puusto ei anna valoa ja kantovesoittuminen pysyy aisoissa. Päätehakkuuta tekevän motokuskin on helpompi ottaa tukki mahdollisimman lyhyeen kantoon, kun raippoja ei ole estämässä näkyvyyttä kannolle.

Raivaussahalla saadaan pelastettua uudistettujen alojen taimet, jolloin halutut puut pääsevät muusta puustosta, vatukosta ja ruohosta edelle ja halutusta puustosta tulee valtakasvusto. Luonnonvalinta ei ole tässä tapauksessa paras. Raivaussahalla saadaan myös hoidettua parimetrisestä taimikosta ylimääräiset puut pois, jolloin taimikko varttuu ilman turhaa varjostusta. Nuorena nopeasti kasvavat lehtipuut varjostavat kasvukaudella mäntyä ja kuusta ja piiskaavat niitä tuulella.

Pari vuotta ennen harvennuksia raivaussahan kanssa olisi jälleen hyvä vierailla metsässä ja ottaa pois harvennusta haittaava risukko. Kun joutava puutavaraa on kaadettu maahan, pysyvät myös harvennuksessa tallaamisesta aiheutuvat korjuuvauriot pienempänä. Onhan jäävän puuston juuriston suojana raippaa, joka pehmentää kulkua maastossa.

Traktorikalusto harvennuksille

Erilaiset harvennusmotot ovat yksi kiinnostava yksityiskohta, jolla alkaa olla kysyntää. Isot harvesterit ovat suunniteltu päätehakkuille ja niiden kustannusrakenne käyttötuntia kohti edellyttää runsaasti läpimeneviä motteja tunnissa. Harvennus on sillä kalustolla hieman kustannustehotonta, jos hehtaarilta otetaan 35-50 kuutiota. Oikeampi paikka isolle koneelle on kuitenkin hoitotyöt ensimmäisen harvennuksen jälkeen.

Kun isojen motojen kanssa hoidetaan päätehakkuun sijaan ensiharvennuksia, perusteena on ajourien saaminen myöhempiä harvennuksia silmälläpitäen heti oikeaan paikkaan noin 20 metrin välein. Isojen koneiden kannalta oikea paikka on kuitenkin traktorikalustolle monesti liian leveä ja ajouria tulee metsään taajempaan. Kun ensiharvennuksessa tavoitteena on jättää esimerkiksi kuusikkoon noin 1000 puuta hehtaarille, harvennuksen teettäminen ei ole isolla koneella ei ole erityisen taloudellista, kun poistaa pitäisi nimenomaan huono, pieni ja hitaasti kasvanut puusto. Tällöin tilaa annetaan järeytyvälle ja hyvälaatuiselle puustolle.

Paljon on kirjoitettu nykykorjuukoneiden ketteryydestä, joka on toki parantunut. Samoin on kirjoitettu pintapaineiden pienuudesta tai ainakin tarpeesta niiden pienentämiseen. Kaivukoneellakin joku kokeili vetää tela-alustaista vaunua metsässä perässään. Kokeiluja on siis ollut, mutta pehmeiden maiden ongelmat harvennuksilla eivät oikein parane kuin kalustoa keventämällä, teloja leventämällä ja pidentämällä tai kuormakokoa pienentämällä. Nämä rajoitukset siis siinä tapauksessa, jollei sopivia pakkastalvia tule.

Pitää muistaa, etteivät tehokkaita korjuuketjuja ole kuitenkaan riittävästi saatavilla kuusikoiden harvennuksiin talvisin, kun on paras aika tehdä niitä. Isot korjuukoneet ovat pääsääntöisesti tekemässä päätehakkuita, joissa ne ovat toki parhaimmillaan muutenkin.

Kronos esitteli Metkossa 10 metrin puomilla olevan kuormaimen. Jotta kuormain kestää rasitukset, pitää rakenteiden olla kunnossa.

Ammattikäytössä traktoriin kuormain kytketään poikkeuksetta tuppisovitteella, jolloin kuormain ja traktori ovat yhtä. Jaken tuppisovitteet on esimerkiksi mallikohtaisesti räätälöityjä. Tuppisovitteen lisäksi varustetaan traktori yleensä muillakin rankkoja metsäolosuhteita parantavilla varusteilla, kuten pohjapanssarilla, takasuojalla ja lisähydraulipumpulla.

Viides pyörä on Nisulan esittelemä ratkaisu, joka parantaa traktorin vakautta kaltevassa maastossa.

Maataloustraktoriin kuormain on perinteisesti kiinnitetty traktorin nostolaitteisiin, metsäperävaunun aisalle tai tuppeen. Kuormaimen ergonominen käyttö edellyttää mielellään tasaista traktorin lattiaa, kääntyvää istuinta ja mielellään taakseajolaitetta. Muutamia sovellutuksia on toki kuormaimen kiinnityksistä etunostolaitteisiin, mikä parantaa toki ergonomiaa. Traktorin etupää ei kuitenkaan kestä samalla tavoin kuormaimen aiheuttamaa rasitusta. Ongelmaksi etukiinnityksessä jää perävaunun lastaaminen.

Traktoripohjainen kalusto sopii harvennuksille etenkin paikkoihin, jossa maasto ei ole aivan mahdoton, esimerkiksi kivisyyden vuoksi. Toisaalta kevyt traktorikalusto sopii pehmeäpohjaiselle harvennukselle, kun perävaunu varustetaan vedolla ja teloilla. Aiemmin perävaunut olivat mekaanisella vedolla varustettuja, mutta nyt saatavilla on myös hydrauliikalla toimivia vetoja perävaunuihin. Hydrauliveto voidaan kytkeä tarvittaessa päälle, mutta se ei aiheuta vastusta vapaana ollessaan.

Monin paikoin harvennuksilla käytetään traktoria ajamalla sitä taakseajolaitteilla metsäperävaunu ”perässä” eli edessä. Tällöin korjattava puusto otetaan edestä pois samalla kun yhdistelmällä ajetaan taaksepäin. Kun puuta tulee sopivasti ja käytössä on kuormaaja riittävän pitkällä puomilla, metsässä ei tarvitse seikkailla toista kertaa samaa uraa hakemassa puuta. Tämä menetelmä edellyttää toki hyvää maastoa.

Suuri osa harvennuksista traktorikalustolla tehdään erillisinä hakkuuna ja ajona. Traktoreiden omamassa on vuosien varrella kasvanut ja tarjolla on erilaisia apuvälineitä vakauteen, etuakseliston hydraulista jäykistystä, viidettä pyörää ja taakseajolaitteita, joilla voidaan huomattavasti parantaa traktorin ominaisuuksia metsätöissä.

Tasainen lattia, kääntyvä istuin ja taakseajolaiteet antavat mahdollisuuden ergonomiseen metsänhoitoon traktorikalustolla. Sähköisesti esiohjatut venttiilit vähentävät tavaraa ohjaamossa. Samalla tulee mahdollisuus säätää ohjaimia kätevästi kuljettajan mieltymysten mukaan. Tehtävä työ ja työn ja korjatun puun hinnoittelu ratkaisevat sen tarvitaanko pituusmittalaite vai kuutioiva mittalaite. Paljon traktorilla kaadetaan puuta ilman mittalaitteita.​

Kuormainten ulottuvuus

Kuormantunteva hydrauliikka on parantanut polttoainetaloutta ja ergonomiaa metsä-, mutta myös muissa töissä. Etenkin metsätöissä, kun hydrauliikan tarve ohjaa moottorin kierroksia ja kierroksia moottorissa ei tarvita jatkuvasti paljoa, kuormantuntevan hydrauliikan merkitys korostuu. Hydrauliikan lisäpumppu vähentää myös nostaa moottorin kierroksia, kun tarvittava litratuotto saavutetaan alhaisemmillakin kierroksilla.

Traktorit peruskoneena ovat tulleet järeämmiksi mutta huojuntaa kuormainkäytössä ei voi estää. Samaan aikaan traktorin omapainojen kasvaessa ovat kasvaneet myös kuormaimet. Nyt ollaan parhaimmillaan kymmenessä metrissä. Pitkä puomi lisää traktorin huojuntaa, kun taakkaa liikutellaan etäällä. Huojuntaa voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi viidennellä pyörällä, nesteillä renkaissa ja etuakselin hydraulisella jäykistyksellä.

Telat metsässä jatkuvalla vedolla ehkäisevät turhaa liukastelemista. Kuvassa Keslan mekaanisella vedolla varustettu metsäperävaunu.

Nisulan N5-harvennusmoto edustaa uutta ajattelua. Miksi tehdä harvennuksia turhan järeällä kalustolla, kun tuntikustannus tehokkaalla pienemmällä kalustolla on kohtuullinen saannon kuitenkaan kärsimättä. Työkone on syytä valita työkohteen mukaan.

Ohjaimet ovat tärkeä osa kuormaimen ergonomiaa. Monivipuohjaimillakin töitä tekee vielä moni, mutta hydraulisesti ja sähköisesti esiohjatut tuovat työhön luontevuutta. Yhdistelmän purkaminen ja kasaaminen käy esiohjatuissa kätevästi. Kuvassa vaihtoehto tikuille ja kepeille Rotec Engineeringiltä, jolloin kuljettajan ranteet saavat olla koko ajan luonnollisessa asennossa.