Uutiset

Yleinen

Putketonta salaojaa ja maat sopivasti viljelykuntoon

Aikoinaan sarkaojia täytettiin risuilla, ja päälle laitettiin maata, jotta saatiin isompia tuotantoaloja. Kivisalaojiakin oli käytössä. Tämän jälkeen tehtiin lautaojia. Seuraavana kehityskaaressa oli tiiliputki ja muoviputki. Kaikkia salaojia on vielä käytössä enemmän tai vähemmän toimivina. Mielenkiintoinen vaihtoehto etenkin täydennysojitukseen on Jyry salaoja-aura, jonka avulla voidaan tarvittaessa palata salaojituksen ”juurille”, kun ojaan ei laitetakaan putkea vaan vaikka haketta tai sepeliä.

– Vesi osaa kyllä mennä maan alle ja alamäkeen pois pellolta, jos vedelle vain järjestetään siihen jonkinlainen mahdollisuus, toteaa Pekka Muittari Saarijärveltä. Pekka painottaa, että tavoitteena on tehdä salaojaa nimenomaan hienostelematta ja mahdollisimman edullisesti.
Pekka hankki kuusi vuotta sitten Jyry-salaoja-auran, kun oli innostunut Krausen kylvökoneiden maahantuojan Aarre Anttilan takapihalla näkemästään hinattavasta myyräojituslaitteesta.

– Myyräojitus on toimiva menetelmä kivettömillä mailla, mutta aurauslaite saadaan toimimaan kyllä Saarijärven osittain kivisilläkin mailla, Pekka lupaa.
Kimppakoneella kymmenkunta omistajaa
– Meidän seudulla on paljon yhteiskoneita. Hankin tämän koneen ensin itselleni ja sitten kysyin jälkeenpäin, ketkä haluavat kimppaan hankkimaan osuuden tästä, Pekka kertoo. Niin Jyryssä on kymmenkunta osakasta, jotka käyttävät sitä tarpeen mukaan.

Ojitustekniikkaa

– Kun ojauraa vedetään normaalilla maataloustraktorilla, vetoteho riittää, mutta pito ei välttämättä riitä haluttuun syvyyteen kerralla. Tällaisina märkinä syksyinä, ojien teko vaatii pinnan kuivumisen tai jäätymisen. Nyt syksyllä ojitimme vasta, kun pinta oli jo jäätynyt, Pekka esittelee. Ensimmäisellä kerralla ajettiin pinta rikki. Toisella auraa vedettiin syvemmällä ja monesti vasta kolmannella ajokerralla aura upotettiin haluttuun syvyyteen ja täytettiin sepelin kanssa koko uran korkeuteen maan pintaan saakka.

Joustavasti ojitusta

Pekka on ojittanut Jyryllä joustavasti, kuten kaikki Jyryn osakkaat. Joskus käytetään putkea ja käytössä on suodatinkankaan käärintälaite, jolloin ojitus onnistuu vaikka yksinään. Joskus käytetään putken ympärillä soraa.
– Aikoinaan, kun sahasimme puita, teimme salaojaa seulotulla hakkeella, jolloin  suppilossa oli hydraulikäyttöinen ruuvi, jotta hake ei holvaisi suppilossa. Hakkeen holvaamista estäisi myös täry. Joskus taas ajetaan pelkkiä uria peltoon, Pekka luettelee. Vaihtoehtona on myös hybridiojitus, jossa vaikka kaivukoneella tehdään putkitettua kokoojaojaa ja Jyryllä imuojaa ilman putkea valmiista lähdöistä.

– On minun pellolla toki salaojaa tehty salaojaporukallakin ja virallisella suunnitelmalla, mutta tällä ojan teko on kiinni vain siitä, että ottaa koneen traktorin perään ja ”laskee sen kulkiessaan maahan”. Parin tunnin ojitusreissulla saadaan ojitettua helposti hehtaari maata ja porukkaa on vaihtelevasti paikalla sen mukaan, mitä ojaan halutaan laittaa. Välttämättä ojaa ei kerralla tehdä kuin pari sataa metriä kerralla. Jos jossain on märkä paikka ja kun vaiva ei ole iso, työ tulee tehtyä, Pekka vakuuttaa.
– Ei siinä silloin suurempia suunnitelmia tai karttoja ojitukseen tarvita, Pekka kuittaa.

Täydennysojitusta GPS:n avulla

– Meillä oli tänä vuonna tällainen täydennysojituslohko, jossa uusia ojia ajettiin vanhojen putkitettujen ojien väliin. Kun kesä oli haasteellinen, näkyivät vanhojen salaojien paikat nurmessa selvästi ja tallensimme ne kesällä läpiajamalla Trimblen ajouraopastimeen pohjatiedoksi. Siinä olivat meidän valmistelevat tekniset maastotyöt. Nyt ojitusvaiheessa seuraamme aikaisempia jälkiä, mutta ajammekin niiden välistä, jolloin salaojaväli puolittuu ja pelto saadaan todennäköisesti kuivatettua, Pekka kertoo.

Vuokramaille edullinen

Etenkin vuokramaille, joissa on lyhyt sopimus, edullinen salaojitus on toimiva. Pellot halutaan kuitenkin viljellä isompina, järkevinä lohkoina ja veden vaivaamat alueet saadaan nopeasti kuntoon ilman odotteluja. Ojaa saadaan aikaiseksi 300–600 metriä tunnissa.
– Jos vuokrasopimus jatkuu, voidaan pellolle ajaa lisää ojia, jos niitä tarvitaan vaikka vanhojen ojien väliin tai osittain ristiin vanhan sarkaojituksen kanssa. Jos ojalinjat jossain vaiheessa leik­kaavat, siitä ei ole haittaa, päinvastoin. Eikä putkettomassa ojituksessa ole erityistä haittaa pohjan epätasaisuudesta. Jos jossain vaiheessa aura hieman nousee, se laskee taas kiven takana. Vesi kyllä osaa hakea reittinsä vaikka pienen padon takaa.
– Joskus Saarijärvellä on ojitettu märemmissäkin olosuhteissa ja silloin traktoria on vedetty telakaivukoneella. Voimaa oli silloin särkemään heppoisesti tehdyn oja-auran, mutta hienosti Jyry senkin kesti, Pekka muistelee.

Hyvät kokemukset

Aikoinaan viereiselle lohkolle tehty hakeojan pohja oli edelleen märkä, joten tavalla tai toisella sinne oli mennyt vettä ja luultavasti se menee siitä eteenpäinkin. Ei salaojituksen teko siis mitään rakettitiedettä ole.
– Vaikka tässä omia töitäni kehunkin, voisin sanoa myös, jos olisin tässä ojituksessa mielestäni epäonnistunut, Pekka päättää.

www.tapiopirttinen.fi
www.konekesko.fi
www.geotrim.fi

Lue seuraavaksi