Pekka ja Jarkko Herajärvi rakensivat itse telajyrsinkoneen

Torniolainen P&J Herajärvi Oy urakoi pellonjyrsintää pääasiassa Lapin läänissä, mutta myös jonkin verran Ruotsin sekä Oulun läänin puolella. Joulukuussa 2008 perustetun yrityksen osakkaat ovat Pekka Herajärvi ja hänen poikansa Jarkko Herajärvi. Aikaisemmin he toimivat vuosia omilla toiminimillä, mutta toiminnan laajentuessa perustivat yhdessä uuden yrityksen. Isän käyttökokemuksella ja pojan metallipuolen teknisillä tiedoilla ja taidoilla he ovat rakentaneet oman telajyrsinkoneen lähes alusta loppuun.

Pekka Herajärvi aloitti pellon jyrsintätyöt traktorilla ja Suokoneen valmistamalla jyrsimellä vuonna 2003, kun maatilalta hävitettiin karja pois. Tilalle piti löytää uusi tulonlähde ja se oli jyrsintä, jota Pekka teki traktorilla seitsemänä kesänä. Traktorillakin jyrsintä onnistuu ja tehoa saadaan riittävästi lastuttamalla, mutta traktorin voimansiirto on kovilla. Myös renkaiden pintapaine tulee usein traktorin ongelmaksi pehmeillä alueilla liikuttaessa.

Viime vuonna Herajärvet päättivät toteuttaa 2008 loppuvuodesta syntyneen ajatuksensa ammattikäyttöön soveltuvasta telajyrsinkoneesta, jonka he suunnittelivat ja rakensivat muutaman yhteistyökumppanin avustuksella. Tämän uuden tehokkaan jyrsinkoneen ansiosta Herajärvet laajentavat toiminta-alueensa koko Suomen kattavaksi, kunhan jyrsittävää pinta-alaa on riittävästi.

 

Vaatimuksia hyvälle jyrsinkoneelle

Jyrsinkoneen piti olla tela-alustainen, jotta pintapaine saataisiin riittävän pieneksi ja siten turvattaisiin eteneminen pehmeässä ja epätasaisessa maastossa sekä riittävän järeä ja kestävä.

Myös tehoa piti olla riittävästi, jotta työteho saataisiin paremmaksi, sillä kantojen jyrsintä on kovaa työtä. Siksi Herajärven koneen voimanlähteeksi valittiin 650-hevosvoimainen Caterpillarin C18 –moottori. Kolmas rakennuskriteeri oli työergonomia, mikä sekin on tärkeä pitkällä tähtäimellä, koska työpäivät saattavat hyvien säiden aikana olla pitkiä.

 

Jyrsinkone mallia Herajärvi

Koneen pohjaksi Herajärvet hankkivat ison rinnekoneen rovaniemeläisen Arctic Freetec Oy:n Petteri Ollilan välityksellä Ranskasta. Tästä koneesta otettiin käyttöön yläosa sekä tiettyjä hydrauliikkakomponentteja alavaunusta. Muuten koko järeä alavaunu on rakennettu uudestaan Jarkko Herajärven teknisellä osaamisella. Telastot on rakennettu myös täysin alusta pitäen. Rautaiset pyörät on päällystetty polyuretaanipinnoitteella ja perusketjun tilalla on kumiremmit, joihin on kiinnitetty teräksiset 1000 mm leveät telalaput, joilla saadaan telojen pinta-alaksi noin 9 neliötä. Telastojen isot telit ovat erilliset, minkä ansiosta kone ottaa epätasaisuudet hyvin ja liikkuu tasaisesti. Ajomoottorit on vaihdettu tehokkaampiin, joiden maksimi ajonopeus on noin 10 km/h, kun rinnekoneissa nopeus on yli 20 km/h luokkaa. Normaalisti jyrsintänopeus on kuitenkin noin 1-5 km/h.

Herajärvi on alusta asti käyttänyt Suokone Oy:n valmistamia jyrsimiä, jotka ovat toimineet hyvin. Luottamus koneisiin on hyvä ja varaosapalvelut pelaavat – siksi tämä uusikin jyrsin on Suokoneen pienemmistä malleista suurennettu versio, jossa roottorin halkaisija on 600 mm ja leveys on 3510 mm ja kokonaisleveys 3900 mm. Myös roottorin seinämät ovat vahvemmat. Tällainen tappiteräjyrsin käy kaikille maa-aineksille ja tässä versiossa teriä on 148 kappaletta. Koska jyrsin vaatii voimaa, on voimansiirto jyrsimelle toteutettu mekaanisesti. Normaalisti jyrsintäsyvyys on 50–300 mm, mutta kaksitoimisen nostolaitteen ansiosta tällä koneella voidaan painaa siten, että jyrsintäsyvyydeksi saadaan 400 mm. Lisäksi jyrsin pyörii telastoa vastaan, jolloin se on tehokkaampi. Painoa jyrsimellä on noin 3,45 tonnia ja koko koneella 22 tonnia. Jyrsimisen jälkeen Herajärven koneeseen vaihdetaan Suokoneen valmistama kuusimetrinen Meri RT-6.0 T-ruuvitasaaja, jota käytetään soiden raivaukseen, turvetuotantokenttien syyskunnostuksiin sekä uusien maatalouspeltojen raivaukseen.

Normaalisti kaksi jyrsintä kertaa riittää hyvään lopputulokseen. Ensin pelto jyrsitään, sitten kaivetaan ojat, jonka jälkeen puut ruuvataan tasausruuvilla keskikarholle ja jyrsitään toinen kerta. Poikkeuksena ovat salaojitettavat pellot, joita ei ajeta ruuvilla.

Pellonjyrsintää on mukavasti, koska uusia peltoja halutaan tilakeskuksien läheisyyteen, pinta-aloja on kasvatettava, jotta viljelyllä pärjää ja peltojen hinnat ovat nousussa.

Muitakin käyttökohteita Herajärvet ovat jyrsimelle kehitelleet. Sillä voi tehdä kesäisin kelkka- ja latureittien vuosikunnostuksia joko jyrsimällä tai vesakkomurskaimella. Myös sähkölinjojen pohjien siistiminen käy hyvin jyrsinkoneeseen asennetulla vesakkomurskaimella.

 

P&J Herajärvi Oy on monessa mukana

Pellon jyrsintätöiden lisäksi P&J Herajärvi Oy on toiminut Torniossa noin vuoden verran Agrimarketin sopimushuoltopisteenä John Deere –traktoreiden ja maatalouskoneiden osalta. Lisäksi heille tuli K-maatalouden sopimushuoltopiste maatalouskoneiden osalta reilu kuukausi sitten. Samoissa tiloissa tehdään myös erilaisia koneistushommia, kuten jyrsintää ja sorvausta sekä hitsauksia niitä tarvitseville.

Huollon puolella toimii Jarkon lisäksi yksi huoltomies. Kesäaikaan Pekka hoitaa pellon jyrsintää toisen työntekijän kanssa. Talvisin yrityksen kolme latutampparia hoitavat Tornion kaupungin valaistuja latuja, joita on 8-10 kohdetta sekä Simon kunnan alueella 3 kohdetta. Moottorikelkkareittejä Herajärvi ajaa sekä Kemin että Tornion kaupungeille.

 
www.herajarvi.fi
 
Miika Nyrö