Nurmen uudistamista ilman kyntöä Forigo-nurmijyrsimellä

Vaasan kupeessa Mustasaaressa toimiva BT-Agro Oy Ab on aloittanut italialaisen Forigo-nurmijyrsimen maahantuonnin ja jälleenmyynnin. Ensimmäinen laite saatiin maahan jo viime syksynä ja kenttätestit tehtiin suomalaisella pellolla lupaavin tuloksin. Tänä vuonna BT-Agro panostaa rajusti uuden tuotteen esittelyyn ja tutuksi tekemiseen osallistumalla alan messuille ja järjestämällä työnäytöksiä ympäri Suomen.

Vuonna 2003 toimintansa aloittaneen BT-Agron markki-
nointijohtaja Boris Lindgård oli jo vuosia tehnyt myyntityötä Ekotjänst Lindgårdin nimissä yrittäjänä. Ekotjänstin toiminta kuten myös BT-Agron toiminta perustuu pitkälti neuvontaan ja menetelmiin miten työt saadaan tehtyä tehokkaammin ja monipuolisemmin.

Aikoinaan luomuviljelyn lisääntyessä Boris oli perehtynyt alaan ja toimi neuvojana. Sitä kautta on kasvanut into ja panostus luomutoiminnan kehittämiseen nykyaikaisten erikoiskoneiden avulla.
BT-Agro maahantuo ja jälleenmyy tänä päivänä koneita ja laitteita nurmenhoitoon, maanmuokkaukseen ja luomuviljelyyn. Koneita tuodaan useista eri Euroopan maista. Nurmenhoitokoneita Itävallasta, Saksasta, Tšekeistä, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta ja Englannista. Luomukoneita tuodaan myös edellä mainituista maista ja tarjolla on lisäksi kotimaisia ja ruotsalaisia laitteita luomuviljelyyn.

Kuva: BT-Agron Boris Lindgård (vas.) ja Maunu Salo uskovat uuden Forigo-nurmijyrsimen nopeuttavan nurmen uudista-
mista ja lisäävän satoa sekä parantavan säilö-
rehun laatua.

Maidon tie on pitkä pellolta pöytään. Sen voidaan katsoa alkavan nurmelta, mistä se moninaisten vaiheiden jälkeen päätyy kuluttajan jääkaappiin. Nurmen tuottavuuden tehostaminen on hyvin lähellä Boriksen sydäntä ja hän onkin perehtynyt alaan hieman rautaa syvemmältä.

Laitteiden tuntemuksen lisäksi hän on tutkinut nurmen kasvuun ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. ”Kun tuntee nurmen kasvun edellytykset, on helppo valita sopivat laitteet muokkaukseen ja kunnossapitoon. Meiltä löytyy kattava valikoima välineitä juuri tällaiseen täsmätoimintaan”, toteaa Boris.

BT-Agrolla on suurin valikoima koneita tarjolla juuri nurmenhoitoon. Keväiseen elvytykseen löytyy nurmiharoja itävaltalaiselta Einböckeltä. Niihin voidaan liittää myös erikokoisia kylvökoneita. Toki muitakin Einböcken laitteita on saatavilla. Boris sanoo myyneensä jo yli 500 kappaletta nurmiharoja ja laskee käyttäjiäkin olevan lähes 2500, kun mukaan lasketaan vuokraus- ja lainaustoiminta. ”Keväinen haraus poistaa kuloa ja jouduttaa nurmen kasvua”, muistuttaa Boris.

Nurmenhoitovalikoimaa täydentävät nurmijyrät, pintailmastajat ja vaakatasoleikkurit. Maan muokkaukseen löytyy monia erilaisia äkeitä ja kultivaattoreita. Myös äkeet voidaan varustaa kylvölaitteilla, jolloin yhdellä ajolla pystytään suorittamaan useampi toimenpide. Luomutilan tarpeisiin löytyy monia erilaisia erikoiskoneita tarkkuusviljelyyn.  

Yhtenä tärkeänä työnä nurmen kannalta Boris pitää nurmen puhdistusniittoa. Sen avulla voidaan tehostaa ja tasata kasvua. Myös sadon laatu paranee verrattuna puhdistusniittämättömään kasvustoon. Syksyinen puhdistusniitto nopeuttaa kasvun alkua seuraavana keväänä ja mahdollistaa täydennyskylvön, jolloin tuloksena on vieläkin parempi sato. BT-Agrolla on tarjolla ranskalaisia Suiren suurtehomurskaimia juuri tähän tehtävään.

Nyt BT-Agro on aloittanut uuden tyyppisen laitteen markkinoinnin Suomeen. Forigo Stone Burier -nurmijyrsimen avulla voidaan nurmi uudistaa ilman kyntöä ja kivien keruuta, ja vieläpä yhdellä ajolla. Huomioitavaa on myös, että laite kerää suuret kivet ja ”piilottaa” pienet kivet maahan. Lopputuloksena on kylvövalmis alusta.

Menetelmä on ollut käytössä Keski-Euroopassa jo vuosia, ja vasta nyt se on jalkautumassa Suomeen. BT-Agro toi maahan ensimmäisen Forigo-nurmijyrsimen viime syksynä. Laitetta koeajettiin rankasti heti syksyllä isokyröläisen Maunu Salon toimesta. Maunu on muutenkin toiminut BT-Agron ”valtuutettuna koeajajana”. Maunu itse on ollut jo hetken eläkkeellä ja poika jatkaa nyt noin satapäisen maitotilan pitoa. ”Pojan renkinä on paljon helpompi näitä hommia hoidella”, naurahtaa pitkän linjan maitotilallinen.

Nurmea on Saloilla on noin 35 hehtaaria, joten ylläpitoa riittää silläkin saralla. Boris tutustui Maunuun kuutisen vuotta sitten uuden Einböck Pro -nurmiharan myötä. Laite vakuutti Maunun ja sen jälkeen hän on toiminut monien BT-Agron edustamien laitteiden testaajana. Maunu on myös vakuuttunut siitä, että oikeilla hoitokoneilla
lisätään nurmen tuottavuutta.

Kaikelle tekemiselle täytyy olla perusta ja oikein tehty nurmen kunnossapito lisää sekä sadon määrää, että laatua. ”Siitä meillä on nyt varmaa näyttöä”, toteaa Maunu.

Forigo Stone Burier –nurmijyrsin nimensä mukaisesti hautaa kivet maan alle. Laite on itse asiassa neljän eri työvälineen kombinaatio. Siinä on etenemisjärjestyksessä jyrsin, seula, lana ja jyrä. Kaikki nämä ovat siististi samassa nipussa käytettävissä yhtä aikaa yhden ajon taktiikalla. Jyrsimiä on saatavana eri leveyksiä. Mallit ovat 2,50, 3, 3,50, 4, 5 ja 6 metrin työleveydet. Nyt Suomessa oleva malli on 3 metrinen ja sen käyttöön vaaditaan traktorilta noin 115 kilowatin teho. Pienin 2,50 metrinen jyrsin vaatii noin 90 ja suurin kuusimetrinen noin 220 kilowatin voimalähteen.

Laite kytketään normaalisti traktorin takanostolaitteisiin ja pyöritys tapahtuu mekaanisella voimanulosotolla. Ajonopeus jyrsinnässä on noin kolme kilometriä tunnissa. Liiallinen vauhti pilaa tuloksen, koska maa ei ehdi muokkautua kunnolla. Liian hidas vauhti taasen pitkittää työpäivää, vaikka työjälki onkin kunnollista.

Ideana laitteessa on siis nurmen uusinta yhdellä ajolla ilman kyntöä ja kivien keruuta, mitkä yleensä tarkoittavat useata eri ajoa. Eli mitä vähemmän on ajokertoja, sitä vähemmän maa myös painuu piukkaan. Maa pysyy tällöin ilmavana ja vesi imeytyy paremmin. Laite on helppokäyttöinen ja helposti huollettavissa.

Forigo-nurmijyrsimen työstösyvyys on noin 17 senttimetriä. Valmistajan suositus on 15-25 senttimetrin syvyys, jolloin työ sujuu jouheasti ja työn jälki on kunnollista. Jyrsimen toimintaperiaate selviää parhaiten oheisesta kuvasta. Varsinainen pyörivä jyrsinosa möyhentää ensin maan ja seula erottelee suurimmat kivet ja jopa kannot.

Pienet kivet ja murskatut kannonosat painuvat pinnan alle vanhan nurmen juurakoiden mukana. Sekoittunut massa kompostoituu ja kaikki ravinteet hyödynnetään tehokkaasti lannoitteena. Seulan jälkeen lana tasoittaa möyhennetyn maan ja viimeisenä jyrä tiivistää jäljen. Tuloksena on kuohkea pinta, joka on valmis kylvöön sellaisenaan.


Lanassa ja jyrässa on hydraulinen sivusiirtolaite, joka mahdollistaa niiden sivuttaisen liikkeen ajon aikana. Näin saadaan hoidettua samalla kertaa myös palteen poisto.
Jäljestä tulee siis kerta-ajolla kuohkea, hienojakoinen ja säännöllinen. Jyrsin murskaa juurakot ja ”piilottaa” kivet pohjalle. Isot kivet toki seuloutuvat ajon päähän.

Boris Lindgårdin mukaan elokuussa suoritettu ajo mahdollistaa uuden nurmen rehevän ja nopean kasvun piensiemenistä tehostaen nurmen kasvua jo seuraavana kasvukautena verrattuna jyrsimättömään nurmeen. Elokuussa tehtävän jyrsinnän yhteydessä voidaan suorittaa myös kunnollinen lannan levitys.

”Forigo-nurmijyrsimeen voidaan kiinnittää myös erilaisia pneumaattisia kylvökoneita jolloin laite toimii suorakylvökoneena”, tuumii Boris. Myös korjauskylvö on helppo suorittaa jyrsinnän yhteydessä sekä esimerkiksi jääpoltteen ja ajourien korjaus.

Menetelmä on vielä melko uutta Suomessa, mutta Maunu Salolta saatujen kommenttien perusteella Boris on varma, että laitteella on kysyntää näilläkin leveysasteilla. Tuleva kasvukausi näyttää miten riehakkaasti nurmi jatkaa kasvuaan jyrsinnän jälkeen. Maunu Salo uskoo vakaasti näin käyvän.

”Vaikka nurmijyrsin on uutta Suomessa, on muutama kauppa jo lähes kättelyä vaille valmis”, kertoo Boris. 
Keväällä BT-Agro ja Pro-Agria järjestävät yhteistyössä työnäytöksiä eri puolella Suomea. Näytöksissä esitellään ja koeajetaan Forigo-nurmijyrsimiä sekä muitakin nurmenhoitolaitteita. Näillä näkymin multa lentää neljässä paikassa. Tarkemmat paikkakunnat selviävät myöhemmin.

Maatalouskoneita löytyy runsaasti osoitteesta www.ajoon.fi.

Esa Suominen, UU3/2016