Uutiset

Yleinen

Murskeviljasäilöntä kotieläintilalle – murskaimet kiertueella

Reetta Palva TTS tutkimuksesta kertoi märkäsäilötyn viljan eduista. Päävaihtoehtoina ovat jyväsäilöntä propionihapolla, ilmatiivis säilöntä ja murskesäilöntä.
Murskesäilöntä perustuu hapettomuuteen ja happamuuteen. Vilja pitäisi puida kun kosteus on 35–45 %, jotta saadaan maitohappokäyminen ja sitä kautta happamuus nopeasti aikaiseksi.

– Missään tapauksessa viljaa ei saisi päästää liian kuivaksi, koska tällöin märkäsäilönnän happamuutta ei saavuteta riittävän nopeasti, Reetta muistuttaa.
Jos vilja pääsee liian kuivaksi, pilaantumisriski kasvaa. Jossain määrin murskattavaan viljaan voidaan lisätä vettä, ja parantaa siten säilyvyyttä murskeviljana.
Jos kosteutta ei ole riittävästi, pH ei laske, ja kyseessä on oikeastaan ilmatiivis säilöntä. Tämä onnistuu tuubissa sillä edellytyksellä, että muovi pysyy ehjänä.

Säilöntäaineet tärkeitä

Kosteus auttaa viljan tiivistyksessä ja samalla poistuu happea. Säilöntäaineiden käyttö on tärkeää, koska ne estävät ravinnehävikin ja virhekäymiset. Säilöntäaineina toimivat perinteinen Aiv2+ ja Mestarin Vahva 2.

– Biologiset säilöntäaineet kuten Josilac ovat myös yleistyneet, ja ne ovat käyttäjäystävällisiä. Säilöntäainetta lisätään 3–5 litraa rehutonniin, kertoo Juhani Laitinen K-maataloudesta.

Litistäminen varastointivaiheessa on kätevää, koska se ei merkittävästi lisää työtä, mutta vilja on käytettävissä esimerkiksi appeeseen suoraan. Viljankorjuuaikaan tarvitaan vain mylly pellolle tai talouskeskukseen, jolla sato käsitellään.

– Myllyn kapasiteetti on syytä mitoittaa niin, että saadaan puida koko ajan, eikä mylly ole pullonkaula. Tällöin esimerkiksi urakoitsija voi puida vaikka koko päivän yhteen mittaan ja sato on sen jälkeen korjattu. Puintiurakoitsijoille märkäsäilönnän lisääntyminen on etu, koska se tasaa töitä. Märkäsäilöttävä vilja korjataan aikaisemmin kuin kuivattava vilja. Tämä mahdollistaa myöhäisempien, satoisampien lajikkeiden ja/tai seosviljan käytön.

Työketju kuntoon

Työketjussa syksyllä korjuuaikaan on muutamia vaihtoehtoja. Vilja viedään talouskeskukseen ja myllytys tehdään siellä. Usein vilja kipataan laatalle ja etukuormaajalla nostetaan myllyyn. Tarjolla on Murskaan täyttölaite, jolloin lastaus tehdään perävaunusta suppilon kautta. Tätä täyttölaitetta voidaan käyttää tavallisen perävaunun kanssa myös ruuviperävaunun tapaan. Litistetty vilja siirretään eteenpäin esimerkiksi etukuormaajalla laakasiiloon. Jos viljasta tehdään tuubia, vähenee työmäärä talouskeskuksessa. Tällöin ei tarvitse kuin huolehtia murskan lastauksesta ja tuubi täyttyy koneet takana.

Tuubisäilönnän etuna on myös, että viljaa voidaan säilöä silloin, kun viljaa on saatavilla ilman ylimääräistä työtä. Säilönnän voi keskeyttää tuubia katkaisematta jättämällä myllylaitteen tuubin jatkoksi. Laakasiilohan olisi hyvä saada tehtyä kerralla valmiiksi, jottei tulisi säilöntätappioita.

Vaihtoehto on tyhjentää pellolla puimurista säiliö suoraan myllyyn. Tällöin murskassa on elevaattori, jolla litistetty vilja nostetaan perävaunuun ja viedään varastopaikalle siiloon.

Varastointipaikka mietittävä

Tuubissa oleva vilja kelpaa muillekin syötäväksi kuin kotieläimille. Linnut, myyrät ja jänikset ovat suurimmat vaarat ilmatiiviille tuubille. Siksi tuubia ei pitäisi tehdä pellon laitaan ainakaan ilman kivipohjaista alustaa ja suojaa tuubin päällä.

– Paras ja siistein vaihtoehto on asfalttipiha, jolloin tuubi on myös siisti purkaa ruokintaan, kertoo kokemuksistaan neljä vuotta viljansa tuubiin säilönyt Jussi Leppälahti Kurusta. Jussilla on noin 250 eläimen lihanautakasvattamo. Murskepohja ja kivituhkapinta ovat myös hyvä paikka murskeviljatuubille.

Laakasiilossa säilöttäessä ongelmana lämpimään aikaan on sama kuin säilörehulla; rintama pitäisi edetä noin puoli metriä päivässä. Mitä leveämpi rintama, sitä suurempi pitäisi olla kulutus. Jos murskeviljaa varastoidaan laakasiiloon, kannattaisi syksyksi tehdä yksi varasto kapeaan ja matalaan siiloon.

Ruokinnassa huomioitavaa

– Märkävilja on ruokinnassa yhtä arvokasta kuin kuivattukin vilja kaikilla eläinlajeilla. Pitää vain ottaa ruokintasuunnitelmaa tehtäessä huomioon, että 14 kiloa märkäviljaa vastaa yleensä noin 10 kiloa kuivaa viljaa, riippuen tietenkin viljan kosteudesta, Reetta muistuttaa.
Etenkin seosrehuruokinta nautapuolella toimii murskeviljalla hyvin. Myös sioilla, etenkin joutilaille ja siipikarjalla murskeviljaa syötetään, kertoo Pasi Staudinger K-maataloudesta. Seosrehuruokinta on monesti otettu käyttöön, jotta kaikki ruokintatyöt saadaan koneellistettua.

Murskevilja sopii hyvin aperuokintaan ja ruokkijoihin kuten kiinteisiin apesekoittimiin, apevaunuihin ja kiskoilla liikkuviin apevaunuihin.

Kustannuksia alas

Kustannussäästö märkäviljassa on merkittävä, kun korjuuaika on aikaisemmin ja joustavampi.

– Märkäviljassa voidaan myös käyttää satoisampia lajikkeita, kertoo Pasi. Myös pölyttömyys on positiivinen asia etenkin käyttäjien kannalta.

– Työn sujuvuus on murskesäilönnän etu, kertoo Mikko Marttila K-maataloudesta. Riittävän suuri suppilo, joutuisa ja hallittu läpäisy karistajan avulla ovat Murskan myllyn etuja, Mikko jatkaa. 300 milliä halkaisijaltaan olevat valssit läpäisevät viljaa tehokkaasti, eikä märkänäkään vilja takerru valsseihin, kun valsseja kaavitaan koko ajan puhtaaksi.
Jos murskaan eksyy vieraita esineitä, hydraulisesti jousi­kuormitetut valssit estävät valssien rikkoontumisen. Vilja litistetään tarkasti, mutta valssit eivät vaurioidu, kertoo Mikko.
Säilöntäaineet myllyissä sumutetaan valssattuun viljavirtaan.

Pakkerin käyttö eli tuubivarastoinnin hyvä puoli on se, että sato on varastoitu saman tien. Silloin ei tarvita erillisiä peittämisiä ja työnmenekki pienenee.

Kaikkea viljaa ei missään tapauksessa kannata kuivata kauppakelpoiseksi, kun muutamalla muulla säilöntämenetelmällä viljasta saadaan kotieläimillä edullisemmin ravintoa.

Lue seuraavaksi