Moduulirakenteinen kaatoallas - Antti-Teollisuus Oy

Esa Suominen

Viljankäsittelyn laitteita ja sadon varastoinnin välineitä valmistava salolainen Antti-Teollisuus Oy järjesti kuivuripäivät marraskuun harmauden keskellä. Yläneellä munantuottaja Rauno Kajanderin kuivuri koki uudestisyntymisen, kun koko kuivauslaitteisto pantiin kerralla uusiksi. Antti-Teollisuus on kehittänyt uudentyyppisen kaatoaltaan viljan vastaanottoon. Tällainen oli myös nähtävillä Yläneellä. Siellä yleisöllä oli mahdollisuus tutustua uusitun pakettikuivurin toimintaan.

Antti-Teollisuuden uusi moduulirakenteinen kaatoallas Laitilan kohteessa. Koko kuivurijärjestelmä on rakennettu yhdelle isolle betonilaatalle. Altaan päälle on tulossa vielä verkko ja kansi.

Kuivurin moduulirakenteinen kaatoallas oli ensi kertaa esillä kesän Okra-messuilla. Se herätti siellä runsaasti kiinnostusta ja näytillä ollut esittelykappale myytiin jo messujen aikana laitilalaiselle Jarmo Lundgrenille. Sieltä se päätyikin suoraan Laitilaan uuden Antti C320 Vacboost -vaunukuivurin vastaanottoaltaaksi Lundgrenin tilalle Varsinais-Suomeen.

Antti-Teollisuuden Veli-Matti Soinu (vas.) ja Markus Wuoti esittelivät Yläneellä uusittua pakettikuivuria. Miesten takana näkyy moduulirakenteisen kaatoaltaan verkolla peitetty kita.

Kaatoaltaan ja vaunukuivurin nopeasta pystytyksestä kertoo se, että Okrassa näytillä ollut allas ja uusi vaunukuivuri pystytettiin pian messujen jälkeen, ja nyt tällä kokoonpanolla on takanaan jo yhden sadon kuivaus. Lundgrenin tapauksessa koko kuivurikonstruktio on sijoitettu yhdelle suurelle betonilaatalle. Kaatoaltaan matala rakenne mahdollistaa sen asennuksen samalle tasolle vaunukuivurin kanssa. Lundgrenin tilalla sijoituspaikka oli valittu siten, että ramppi kaatoaltaalle oli helppo rakentaa vähäisistä korkeuseroista huolimatta.
Yläneellä allas puolestaan rakennettiin uudistetun pakettikuivurin yhteyteen. Siellä altaan sijoituspaikka määräytyi osittain jo olemassa olevien rakenteiden myötä. Altaan mataluuden ansiosta sen sijoittelu oli helpompaa, ja näin vältyttiin vaivalloisilta kaivutöiltä. Tyhjennysramppikin saatiin jäämään loivaksi, mikä parantaa turvallisuutta ja helpottaa kippausta.

Kaatoaltaan helppo muunneltavuus

Kolakuljettimen kiristys ja muu huolto onnistuu helposti purkupään vastakkaiselta puolelta. Myös kolalappujen vaihto onnistuu tästä nopeasti.

Päättyvän vuoden uutuutena esitelty moduulirakenteinen kaatoallas korvaa perinteiset filmivanerirakenteiset kippausmontut. Sen etuna on nopea pystytys, matala rakenne sekä runsas muunneltavuus. Allas on kokonaisuudessaan ohutlevyrakenteinen. Materiaalina on valtaosin kolmen millin vahvuinen Ruukin teräslevy. Tukirakenteet ovat samaa kolmen millin tavaraa. Allas sijoitetaan tavallisesti betonisokkeliin, jonka korkeus voi olla maksimissaan kolme metriä kaatoaltaan yläreunaa korkeampi. Näin kaatoaltaalle saadaan reilusti lisäkuutioita. Ainut vakiomitta on altaan leveys. Se on kolme metriä. Pituutta, ja pitäisikö sanoa syvyyttä, on tarjolla useita eri vaihtoehtoja. Pituudella tarkoitetaan tässä mittaa, jonka tulisi olla vähintään perävaunun perälaidan pituinen. Mielellään toki reilusti yli, jotta kippausten tekeminen olisi helppoa.
Allasta on saatavana kolmesta kahdeksaan metrin pituisena moduulirakenteen ansiosta. Aivan mielivaltaisia mittoja ei ole kuitenkaan saatavilla, vaan pituusvaihtoehdot ovat kolme, neljä, viisi, kuusi ja kahdeksan metriä. Altaan minimikorkeus on 1,8 - 1,9 metriä kuljettimesta riippuen. Matala ”aloituskorkeus” on saatu mahdolliseksi kolakuljettimen avulla, joka mahdollistaa pitkienkin kuljetinvetojen tekemisen. Se taas helpottaa edelleen kaatoaltaan sijoittelua, kun ”kuoppa” voidaan sijoittaa etäämmällekin. Kolakuljettimia on tarjolla kolmella eri kapasiteetilla; 60, 80 ja 100:n tonnin tuntituotolla. Niiden etuna on myös hyvä tyhjennysaste.
”Kola pyyhkii pohjan puhtaaksi lähes kauttaaltaan. Lisäksi altaan liukas sinkitty teräspinta yhdessä kolakuljettimen kanssa vähentää kostean viljan holvaantumista”, sanoo Antti-Teollisuuden myyntipäällikkö Veli-Matti Soinu.

Nopea pystytys

Sinkityissä rakenteissa on paljon pitkiä reikiä, jotka helpottavat lopullista asennustyötä.

Kaatoallas toimitetaan osina, jotka on helppo pultata valmiiksi altaaksi asennusohjeita noudattaen. Tällöin asennus lopulliseen paikkaan kestää lähes vain sen ajan, mitä nosturilla nostaminen vie. Toki se edellyttää, että asennuspaikka on valmisteltu tälle uudelle altaalle. Riittävän tilan lisäksi ainut vaatimus on tasainen ja tukeva alusta. Toki muutkin seikat, kuten kippauspaikka ja syöttö kuivuriin, täytyy huomioida. Kaikki liitokset ovat pulttiliitoksia ja rakenteissa on pitkiä reikiä, jotta asennuspaikalla voi tehdä vielä pieniä hienosäätöjä. Ne helpottavat ja nopeuttavat altaan sovitusta kohteeseen huomattavasti.
Paikasta riippuen voidaan altaasta tehdä yliajettava, jolloin kantavia rakenteita tarvitaan enemmän. Tällöin tietenkin myös asennusaika kasvaa. Moduulirakenteisuutensa ansiosta allasta voidaan pidentää varsin helposti myöhemmin, mikäli sellaista tarvetta ilmenee. Pituutta voidaan kasvattaa lisäämällä keskimmäisiä moduuleita.

Kaatoaltaan päädyissä on siipimutterein kiinnitetyt huoltoluukut. Miesluukun mitat ovat 530 x 530 millimetriä, joten läpi solahtaa helposti isompikin henkilö.

Myös altaan paikkaa voidaan myöhemmin helposti vaihtaa, jos tarve vaatii. Sen omapaino tyhjänä on sitä luokkaa, että siirto on helppoa. Kolakuljetinta hyödyntämällä uusi sijoituspaikka voidaan valita vapaammin. Käytönaikaisia huoltoja tai tarkistuksia varten on altaan päissä siipimutterein lukitut huoltoluukut. Lisäksi neljässä suurimmassa mallissa on huoltoluukku myös sivulla. Reilun kokoisesta aukosta pääsee isompikin mies kömpimään sisään huoltohommiin silloin, kun altaan päällä on tukeva yliajettava ritilä. Kolakuljettimen kiristys ja muu huolto voidaan tehdä purkupään vastakkaisella puolella ja ulkopuolella olevasta kiristimestä, joten kaatoaltaan sisällä tehtävät huollot ovat minimaaliset.

Kaikkiin järjestelmiin
Uusi moduulirakenteinen kaatoallas soveltuu käytettäväksi kaikkien Antti-Teollisuuden valmistamien kuivausjärjestelmien kanssa. Matala asennuskorkeus vähentää usein maansiirtotöitä. Nopea asennus paikkaan kuin paikkaan lisää varmasti kiinnostavuutta.
”Ja kiinnostusta on ollut runsaasti kesän ja syksyn tapahtumissa”, toteaa Veli-Matti Soinu.

Rakentaminen vilkasta

Yläneellä Rauno Kajanderin tilalla uusittiin koko kuivuri. Kuivaus hoituu nykyään alipainetekniikalla ja lämmöntuotto hoidetaan 800 kilowatin biouunilla.

Kuivurirakentaminen käy vilkkaana ja samalla on havaittavissa yksikkökokojen kasvaminen. Yläneen kohteessa kanatilan kuivuri uusittiin perusteellisesti. Uuden kaatoaltaan jatkeeksi uusittiin myös itse kuivurilaitteisto, Antti 44MF3, sekä lämpöä tuottava uuni. Lämmönlähteeksi valikoitui biouuni, jonka myötä lämmityskulut voidaan minimoida omasta metsästä kerätyn puuraaka-aineen ansiosta. Biouunin teho on 800 kilowattia, ja se on myös Antti-Teollisuuden valmistama. Veli-Matti Soinun mukaan tilakokojen kasvaessa myös kuivurit suurenevat. Biouunien myötä on tullut mahdollisuus entistä suurempien lämpötehojen saantiin. Suurin Antti-Teollisuuden valmistama biouuni on teholtaan huimat 1600 kilowattia. Runsaan kuivausilman tuoton myötä on mahdollistunut myös alipainetekniikalla toimivien kuivurien toteuttaminen. Etuna niissä on pienempi pannuhuone, sillä kaikki isot puhaltimet, tässä tapauksessa imurit, sijaitsevat ylhäällä kuivurin vintillä.

Alipainetekniikalla toimivat kuivurit yleistyvät koko ajan. Tässä ollaan Yläneen kohteen ylisillä. Suuret kuivauspuhaltimet, tai tässä tapauksessa imurit, sijaitsevat kuivurin vintillä. Sen myötä pannuhuoneen koko pienenee, vaikka teho kasvaa.


”Alipainetekniikalla toteutettu järjestelmä on tehokkaampi sekä pölyttömämpi, kuin perinteinen kuivuri”, sanoo Soinu. Pölyttömyys lisää osaltaan myös paloturvallisuutta.
”Lisäksi on huomioitava, että tällaisten 1600 kilowatin jättiuunien toteutus ei ylipainekäyttöön onnistu”, jatkaa Soinu.
Yläneellä nähtiin siis uusi alipainetekniikalla toimiva pakettikuivuri, jonka kuivausilma tuotettiin 800 kilowatin biouunilla. Isännät pääsivät tutustumaan koko järjestelmään aina jousipurkaimella varustetusta hakesiilosta kuivurin ylisille, jonne suuret kuivausilmaimurit oli sijoitettu. Myöhemmin marraskuussa Antti-Teollisuus järjesti vielä toiset suuren kuivurin esittelypäivät Turun kupeessa Liedossa. Siellä yleisö pääsi tutustumaan täysin uuteen ja Soinun mukaan yhteen maamme suurimmista pakettikuivureista. ”Rainingon luomutilan kuivurin biouuniksi valikoitui Antin suurin 1600 kilowatin uuni ja muutenkin kaikki laitteet ovat maamme suurinta luokkaa”, päättää Soinu. Rainingon jättikuivurin voi nähdä Turun ja Hämeenlinnan väliseltä valtatieltä Liedon Yliskulman kylän kohdalla.

 

Koneita ja laitteita viljankäsittelyyn löytyy
täältä, klikkaa heti!