Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen Ky

Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen Ky on ollut huoltoyritys vuodesta 1990 ja AGCO Suomen organisaation sopimushuoltona vuodesta 2003. Tuona aikana on huollettu paljon muutakin. Reiluun 25 vuoteen mahtuu monenlaista haastetta ja kokemusta.

Huollolle on kysyntää maaseudullakin. Vesilahti on noin 4500 asukkaan kunta Pirkanmaalla, josta ei isoa valtatietä mene läpi. Lähiseudun taajamista Tampereen yritykset antavat toimeentulon monelle. Maaseudulla on toki konehuollon asiakkaana paljon muitakin kuin maanviljelijöitä ja traktoriurakoitsijoita. Huollossa käy esimerkiksi pikkutraktoria ja autoja.

Tampereelta käydään hakemassa yleensä varaosat, joita tarvitaan. AGCO Suomen Pirkkalan toimipisteestä haetaan edellisenä päivänä tilatut osat ja mahdolliset muut, joita sieltä on heti saatavilla. Tiivisteitä ja muuta tarvittavaa haetaan sitten muualtakin, mistä niitä vain löytyy. Työpäivän rytmiä haittaa hieman se, että muutamat liikkeet aukeavat vasta kahdeksalta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osat ovat Vesilahdessa aikaisintaan vasta reilun puolen tunnin päästä eli puoli yhdeksän.

– Etenkin sesonkina asiakkaille puolikin tuntia on pitkä aika odottaa ja tuo odotus näkyy myös loppupäivän töissä, Anssi pohtii.

Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen Ky:n huollossa ovat autot ja traktorit sulassa sovussa. Keskellä on Anssi Saarinen ja vasemmalla Jussi Saarinen auton kimpussa.

Neljällä pyörii

– Jos yrityksen pitäisi elää pelkällä traktorihuollolla, puolet henkilökunnasta olisi liikaa. Meillä on töissä minun lisäksi kolme työntekijää, joista kaksi on poikiani, Jussi ja Simo, jotka tekevät pääasiassa autohuoltoa. Marko Siltala ja minä taas hoidetaan traktoripuolta, Anssi kertoo. Traktoripuoli toki on ensisijaista, koska sen puolen osaajia lähialueella on vähemmän ja se kalusto on aina kalliimpaa siirtää. Anssi hoitaa töiden vastaanoton, tavaratilaukset ja laskutuksen.

Kävin itse aikoinaan Valmetin asentajakoulutuksen ja olin vuodesta 1984 Raitinpään Sepolla Traktori- ja konehuollossa töissä. Vuonna 1990 perustettiin oma yritys ja rakennettiin huoltohalli kotitilalle, kun ajatus oli jäädä viljelijäksi jatkaen samalla huoltoyrittäjänä. Tilanteet kuitenkin muuttuivat ja veli jäi pitämään tilaa. Uusi isompi huoltohalli rakennettiin kylälle 2005 ja siitä lähtien huolto on ollut näissä tiloissa.

Halliin sopii neljä tai maksimissaan viisi konetta, jotta tilaa touhuta on vielä ympärillä. Isolla puolella tehdään normaalia huoltoa ja seinän takana hoidellaan pienimuotoista maalausta ja raskaampaa koneistusta esimerkiksi sorvilla. Monesti pitää työstää jotain, jolloin oma sorvi helpottaa työtä.

Jokaisella on hieman erilainen koulutus. Jussi ja Simo ovat autonasentajia. Nuorempi Simo on erikoistunut ammattikoulussa automaalaukseen ja Jussi taas kilpa-autotekniikkaan. Marko on koulutukseltaan ajoneuvoasentaja ja hänellä on Valtran edellyttämä ammattitutkinto. Minä ja Marko keskitymme traktorikalustoon ja Marko hoitaa myös pienkonepuolen. Tarvittaessa autetaan puolin ja toisin.

– Meillä saadaan ammattitaidon puitteissa tarvittaessa tehtyä vaikka auton kolarimaalaus tai maalattua auto tai kone aivan uusiksi, Anssi toteaa, mutta varsinaisia maalaustiloja ei ole. Toki työtehtävät vaihtelevat laidalta toiselle ja tuossa on esimerkiksi yksi auto turborempassa, jossa moottorin lohkossa on muutama katkennut pinnapultti. Niitä kiskotaan pala palalta pois joko poraamalla tai hitsaamalla. Työtä niiden poisto joka tapauksessa edellyttää missä vain.

– Omasta työajastani osa menee asiakkaiden kanssa asioidessa. Monta kertaa asiakkaiden kanssa puhutaan huollon aiheuttamista kustannuksista, Anssi toteaa. Asiakkaita kiinnostavat toki osien hinnat ja mahdolliset vaihtoehdot. Vaihtoehtoisten hintojen etsiminen vaatii hieman aikaa, kun esimerkiksi vaihteistoremontin hinta-arvion esittäminen on hankalaa. Joskus on helpointa antaa hinta tehtaan Reman-tuotteista, joka on kunnostettu ja jossa on takuu. Purku, vaihteiston asennus ja koneen kasaus ovat sitten helpompia hinnoitella.

– Vaihteistoja on toki itsekin kunnostettu, mutta nopein tapa saada kone taas liikkeelle on laittaa siihen kunnostettu vaihteistolla. Moottorikunnostuksia on myös tehty, mutta nekin vaativat oman aikansa, Anssi toteaa.

Hydrauliikkaletkuja

Hydrauliikkaletkujen tekeminen on yksi säännöllisesti työllistävä homma. Kun opitaan, että sopivia liittimiä on tarjolla ja valmiita letkuja saadaan nopeallakin aikataululla, niin asiakkaat lisääntyvät vähitellen. Yhden paikallisen yrityksen tarpeisiin pidämme esimerkiksi koko ajan riittävää varastoa sopivista liittimistä. Heillä on letkuja koneessa mukana ja uudet varaletkut käydään teettämässä rikkinäisten tilalle saman tien.

Meillä moni asiakas haluaa hetken katsoa ja jutella asentajan kanssa, kun omaa konetta korjataan. Se on hyvä ja huono, Anssi pohtii. Huonoa on työturvallisuusriski, kun asiakkaita on huoltohallissa. Toisaalta hetken seurattuaan ja juteltuaan asiakkaalle tulee ehkä jotain uutta mieleen, mikä pitäisi laittaa kuntoon. Samalla kun kone on jo hallissa, pikku asioiden korjaaminen saman tien saattaa säästää isommalta murheelta myöhemmin.

Huoltoauto pitää oikeastaan olla, mutta huoltoauto aiheuttaa vuodessa toki ison kustannuksen. Käytännössä huoltoauto on ensiapukeikkoja ja puimurihuoltoja varten. Puimurihuoltotilat ovat maakunnassa oikeastaan aika hyvällä mallilla ja puimurihuollot yleensä voidaan ajoittaa aikaan, kun huolto on kätevä tehdä vaikka ulkonakin. Toki huoltoautolla haetaan myös varaosia hallille, kun sillä saadaan kuljetettua myös isompaa tavaraa. 

Kännykällä kuvien otto on helpottanut viime vuosina huoltomiesten elämää huomattavasti. Asiakkailta tulee kuvia, joista voidaan päätellä jo etukäteen jotain ja varaosia voidaan tilata etukäteen.

– Paljon otamme kuvia myös ennen purkua, jolloin kuvan kanssa on helpompi kasata mahdollisesti viikon osia odottava kone. Kun kuvan ottaa tyyppikilvestä, sen kanssa on mukavampi mennä varaosatiskille, kuin ruttuisen paperilapun kanssa, kun kännykkä on kuitenkin koko ajan mukana.

Marko Siltala hoitaa traktoreita ja pienkoneita. Usein joutuu myös hakemaan ohjekirjaa tai kilauttamaan kaverille, jos tilanne menee kinkkiseksi.

Anssi hoitaa tilaukset ja laskutukset tiskin takana. Kuvassa vielä nuorempi Anssi pojista eli Simo, joka hoitaa enemmän autopuolta.

Irtautuminen tärkeää

Vaikka asiakkaiden työt odottavat, eikä jono saisi yli viikoksi venyä, pitää jossain vaiheessa päästä myös tuulettumaan. Yleensä käymme hiihtämässä kahdesti vuodessa vähintään viikon kerrallaan Lapissa. Tällöin työhuolet ehtivät unohtua ja töihin palaa taas uudella innolla, Anssi päättää.

Saarisen huoltokorjaamoon on yksi ovi isommalle kalustolle. Pienemmän ovat käytössä lähinnä autohuoltoon. Oikean oven takana on myös pesutila.