Uutiset

Yleinen

Maatalouskonehuoltajille on töitä -koulutus siihen Mäntsälästä

Moni nuori pohtii, millä työllä saisi itsensä ja perheensä elätettyä tulevaisuudessa. Samalla työn pitäisi olla vaihtelevaa ja haastavaa. Jos koneiden ruuvaaminen kiinnostaa vähääkään, kannattaa pohtia vaihtoehtona maatalousalan ammattitutkintoa ja suuntautumista maatalouskonehuoltajaksi, mikä antaa valmiudet olla maatalouskonehuoltaja ja myös pohjaa yrittäjyyteen.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ylläpitää Mäntsälässä Saaren Kartanossa maatalouskonehuoltajakoulutusta yhteistyössä Valtran kanssa. Yhteistyö on jatkunut jo vuosia, mutta yhteistyön muoto on muuttunut vähitellen.

Maatalouskonepuolella ammattitaitoisista maatalouskonehuoltajista on pieni pula. Maatalouskonehuoltajan tehtävä on toki vaativa, mutta samalla antoisa. Traktoreita ja muita maatalouskoneita huolletaan, mutta vikaantuneita koneita myös korjataan. Joskus pelastuskeikka pitää tehdä maastossa, jotta kone saadaan liikkeelle ainakin niin, jotta se päästään lavetoimaan korjaamolle. Suuri osa valmistuneista kuitenkin sijoittuu traktorihuoltoihin, joissa huolletaan myös muita maatalouskoneita.

Maatalouskonehuoltajakoulutuksessa on kymmenen lähiopetusjaksoa. Opetusta havainnollistetaan mahdollisuuksien mukaan. Aikoinaan koulutukseen toimitetut vaihteistot on purettu ja koottu useampaan kertaan. Pikavaihteisiin ja suunnanvaihtajiin tutustutaan myös tarkemmin, koska ne ovat joskus kovalla koetuksella. -Aikoinaan kunnostimme oppilastyönä vaihtomoottoreita, jotka sitten lähetettiin Linnavuoreen huolto-ohjelman mukaiseen koekäyttöön. Se oli etenkin opiskelijoille kannustavaa, kun oman moottorin raportit pääsi näkemään, Tarmo Kiuru kertoo (keskellä). Mika Lindqvist kannustaa nuoria rohkeasti hakemaan luonnonvara-alalle.

-Meillä esimerkiksi 95 % työstä tehdään sisällä omissa tiloissa, joissa olosuhteet ovat maatalouskonehuoltajalle hyvät saada kone kuntoon. Huollossa toimivat rakennukset ovat osa työpaikkaa. Koneet kasvavat ja tilaa pitää olla riittävästi ympärillä, jotta työ käy. Valaistus, pyörävaunut ja nosturit pitää olla kunnossa, jotta asennustyö olisi turvallista ja joutuisaa, kertoo Tarmo Kiuru. Tarmo ja Jan Huhtimo ovat töissä Mäntsälän Valtra-huoltossa, joka perustettiin 20 vuotta sitten. Huollon alueena Mäntsälä, Orimattila, Pukkila ja Kärkölä. Huollon henkilökunta osallistuu kouluttamiseen.

Koulutusta huollon lisäksi                               

-Mäntsälän Valtra-huolto on osa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toimintaa ja huolto on yksi kustannuspaikka. Huolto toimii kuten mikä tahansa huolto eli se on alvillinen yksikkö, eikä sillä ole oppilaitoksesta varsinaista kilpailuetua, kertoo toimialapäällikkö Mika Lindqvist luonnonvara- ja ympäristöpalveluista.

-Toki markkinoilla asiakkaan silmissä haluamme olla palvelussa vähintään samaa tasoa kuin muut sopimushuollot, Mika toteaa. Huollon henkilökuntaa ja tiloja käytetään rinnakkain opetuksessa.

Monet komponentit ovat liikkuvina tutkittaessa huomattavasti mielenkiintoisempia, jos vaihtoehtona on kaaviot ja kalvot. Mäntsälän Valtra-huollossa siihen on mahdollisuus. Tarmo hoitaa huoltoa Jan Huhtimon kanssa.

Luonnonvaraa ja ympäristöä

Jokaisella oppilaitoksella on omat koulutusohjelmansa ja meillä on keskitytty perinteisen maatalouden ja sen ympärillä oleviin toimintoihin kuten maatalouskonehuoltajakoulutukseen. Maatalouspuolella olemme pitäytyneet perinteisen viljelypuolen opetuksessa, joka pitää sisällään laajemman kirjon kalustoa ja menetelmiä.

-Luonnonvara-ala ei ole useimmille nuorille ensimmäisenä mielessä opiskelussa. Koulutus kuitenkin antaa valmiuksia monenlaiseen työhön. Opiskelijat tulevat pääasiassa toki perinteiseltä maaseutualueelta ja pikku taajamista, mutta osa kaupunkien nuorista on myös kiinnostunut elämän perusarvoista, Mika pohtii.

Tietoa ja taitoa

Viljelijöitä ja urakoitsijoita kiinnostaa ostaa huoltoa yhä enemmän ja kun kalusto on yhä vanhempaa, huoltotarve ei ole vähenemässä. Tietoa käyttäjillä monesti on koneista. Koneet eivät ole ainakaan yksinkertaistuneet, eikä monenkaan käyttäjän tietotaidot kuitenkaan riitä ymmärtämään sähkön, hydrauliikan ja paineilman yhteispeliä, saatikka saamaan niitä kuntoon ilman vikakoodien lukijaa.

Toisaalta monen työkoneen aktiivipalvelusta jatketaan pidemmälle kuin aiemmin. Tällöin huoltotarve kasvaa.

Pitää muistaa, että maatalouskonehuoltajan pitäisi pystyä hoitamaan vaikkapa traktori, mikä on valmistettu -70 luvulla, missä ei ole juurikaan sähköjä ja kaikki toimii mekaanisesti ja yksinkertaisella hydrauliikalla. Toisessa ääripäässä ovat väyläohjatut laitteet ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmät.

-Koulutusajan puitteissa ei toki ole mahdollista antaa suhteessa yhtä tasokasta tietoa ja taitoa kuin aikaisemmin. Resurssit koulutuksessa eivät ole kasvaneet samaa tahtia vaatimusten mukana. Kaikki vanha tekniikka pitäisi hallita, kuten vaikka 2000-luvun alussa koulutetut, mutta samaan aikaan on tullut valtavasti uutta tekniikkaa, Tarmo muistuttaa.

Opetus- ja havaintomateriaalina ei kaikkia laitteita voi olla, koska se tulisi jo teknisestikin hankalaksi järjestää. Läpiopetuspäivinä, joita on yhteen 10 jaksoa, käydään läpi tietyt perusasiat. Jakso kestää yleensä kolmesta viiteen päivää. Tuona aikana opetellaan mekaniikkaa, voimansiirtoa, sähköä, paineilmajärjestelmiä, hitsausta jne.

-Luonnonvara-alalla on toki maanlaajuinen huoli, miten nuoret saadaan kiinnostumaan opiskelusta. Meillä on Poken Saarijärven toimipisteen kanssa vuosittain 5-10 opiskelijaa, joista toki suuri osa jatkaa maatalouskonehuoltajana, Mika kertoo.  

Jatkuvassa haussa

Maatalouskonehuoltajakoulutus on ollut opiskelijoiden mielestä hyvää. Toki opiskelijathan ovat tulleet opiskelemaan erilaisilla valmiuksilla. Nyt kun opiskelemaan voidaan hakea jatkuvassa haussa, hyvät valmiudet omaava opiskelija voidaan ottaa mukaan milloin vain, mutta käytännössä 4-8 kertaa vuodessa.

-Koulutusta mietitään opiskelijoiden kannalta ja heille halutaan tarjota valmiudet ammatissaan. Koulutus sisältää tutkinnon, Mika muistuttaa. Tutkinto on ponnahduslauta työelämään, jota toki on harjoiteltu opiskelun aikanakin. Työt maatalouskonehuoltajana ovat toki joskus haastavia, kun ratkaisua ei meinaa aina löytyä, vaikka kuinka tietokoneella analysoidaan. Vikana saattaa olla roska öljyn seassa, mikä ei näy ohjelmassa.

-Nämä työthän eivät lopu, jos maatalouskonehuoltajana haluaa jatkaa. Työpaikka osaavalle ja oppivalle kaverille on siis varma. Työ on vaihtelevaa, kun eteen saattaa tulla oikeastaan mitä vain ongelmia koneiden kanssa. Nykyään suuri osa asennustöistä tehdään kuitenkin hyvissä olosuhteissa sisätiloissa.

Jos koulutettu havittelee yrittäjyyttä, laskutus ja kaikki muutkin paperityöt ovat ostettavissa. Yrittäjyyttä pohdittaessa on syytä miettiä, miten työnsä jaksottaa ja miten työ elättää. Puhelinneuvontaa tehdään myös, mikä tuo viiveellä asiakkaita huoltoon. Tärkeää on saada pidettyä asiakkaat tyytyväisenä, jotta käyttävät palvelua. Varaosien myynti tuo osaltaan katetta huoltoyritykseen.

-AGCOlla ja Valtralla on vielä niin iso kanta, että huoltoyrittäjän ei välttämättä tarvitse miettiä muiden traktorimerkkien ottamista rinnalle merkkihuoltoon. Pitää muistaa, että merkkihuolto edellyttää koulutuksia ja ohjelmia jokaiselle merkille erikseen ja se maksaa, Tarmo pohtii. Jokainen huoltoyritys on toki erilainen ja alue ympärillä on erilainen.

-Vikakoodien etsintä tehdään uudemmissa traktoreissa nykyään testerillä, mutta tietojen yhdistämisen taito kehittyy vuosien varrella, jolloin lisääntyy myös varmuus. Tarvittaessa voidaan soittaa huoltopäällikölle, jolloin saadaan visaisemmatkin ongelmat ratkaistua, Tarmo päättää.

Luonnonvara-alalla on töitä tarjolla opiskelun jälkeen ja etenkin niitä on vastaisuudessakin maatalouskonehuolloilla, Mika vakuuttaa. Maatalouskonehuoltajakoulutus kuuluu maatalousalan ammattitutkintoon ja on sen yksi osaamisaloista.

Lue lisää esimerkiksi Valtran huollosta KuopiossaValtran huollosta Kuopiossa

Lue seuraavaksi