Kvick-Finn on luomutilan peruskone

Seppo Pentti

BT-Agron myynnissä oleva Kvick-Finn on luomutuotannossa tehokas laite juuririkkakasvien torjunnassa. KvickFinnillä saadaan nostettua maasta juuririkkakasveja juurineen maan pintaan nääntymään ja kuivattamaan ne. Laite on toimiva, mutta käyttäjän pitää tietää muutamia perusasioista. Kvick-Finniä myyvän BT-Agron vahvuus on käyttöneuvonta, jota koneen ostajat saavat. Ilman neuvontaa koneen hyöty jäisi pienemmäksi. Toukokuussa luovutettiin kahdessadas Kvick-Finn asiakkaalle.

Luomuviljelyssä kemiaa ei ole käytettävissä kasvinsuojeluun. Mekaanisen kasvinsuojeluun pitää silloin perehtyä eikä rikkaruohoille pidä antaa aikaa lisääntyä. Jos viljelykierto on vaikka viisi vuotta, pitää kasvinsuojelussa onnistua oikeana vuonna, muuten edessä on ongelmia. Luomutuotannossa pellolla pitää tutustua, miten rikkakasvit kehittyvät ja miten niitä voidaan torjua. Mitä enemmän on tietoa rikkakasveista ja mitä enemmän omaan kasvustoonsa ja maahansa on tutustunut, sitä helpompi on tehdä päätöksiä toimenpiteistä ja ajoituksesta.

Tällaisena vuonna kuin nyt on toki otollista kurittaa juuririkkakasveja, mutta kun kaikki muukin kasvillisuus kärsii kuivuudesta ei tilanne ole hyvä. Kun Boris Lindgårdin kanssa 11. toukokuuta kävimme Kangasalla Marjut ja Harri Oeschin tilalla kevään ja alkukesän kuivuudesta ei vielä ollut aavistustakaan. Boris kävi antamassa parin tunnin käyttäjäkoulutuksen. Boriksen neuvot pohjautuvat vuosien kokemukseen, jolloin asiakkaalle ei luovuteta vain konetta vaan tietoa perusteista luomutilan hoitoon. 

Muokkauksessa hanhenjalka pitää olla oikeassa asennossa, jolloin maata viistetään suoraan liikesuuntaan. Kuvassa vasemmalla Boris Lindgård opastaa Harri, Marjut ja Kaarle Oeschia koneen oikeaan käyttöön. Roottori käynnistetään, kun kone on ilmassa, muuten varosokka katkeaa. Voimansiirto on suojattu 88-pultilla.

Boris Lindgård toimi aikoinaan vuosia luomuneuvojana ja luomutarkastajana. Vuonna 1998 Boris perusti oman yrityksen, Ekotjänst Lindgårdin ja jatkoi neuvontatyötä tiloilla ja järjesti luomukursseja. Nyt yrityksen nimi on BT-Agro. Aikoinaan konekalusto oli vielä kehittymätöntä. Boris alkoi myös myydä koneita ja yksi sellainen oli tanskalainen Kvick-Upp. Kone ei kuitenkaan ollut kestävä ja siitä seurasi ongelmia.

Vuonna 2004 suunniteltiin juuririkkojen nostokone uudestaan Hamec Oy:n kanssa ja vuonna 2005 kone oli myynnissä Kvick-Finn-nimellä. Konetta oli kehitetty vastaamaan Suomen olosuhteisiin; rakenteita oli vahvistettu, pyöristä tehtiin kääntyvät kuljetusleveyden kaventamiseksi ja roottorin rakennetta muutettiin toimivammaksi.

Avokesannot olivat aikoinaan vakiintunut tapa hoitaa kesantoa, mutta se ei ole ekologisesti tehokasta. Oikein hoidettu viherkesanto kerääjäkasvien kanssa parantaa maan rakennetta samalla kun hoidetaan rikkaruoho-ongelmaa. Maan rakenne ei avokesannossa parantunut ja polttoainetta kului kesannonhoidossa. Tämä kaikki edellyttää oikeita koneita, neuvontaa ja päätöksiä, jotta maata hoidetaan oikein.

-Se oli se juttu, joka on kantanut liiketoimintaamme vuosien varrella, Boris toteaa. Viljelijät tarvitsevat myös neuvontaa, jotta he osaavat seurata oikeita asioita, Boris jatkaa.

Luomutilan kehitys

-Aikoinaan kun minulle kerrottiin juurien kuivattamisesta, ajattelin, ette se on humpuukia. Koeruudut kuitenkin osoittivat, että se toimii. Nyt uudet tutkimukset Ruukista osoittavat, että juolavehnästä, valvatista ja ohdakkeesta saadaan parhaimmillaan 98 % siivottua pois, Boris kertoo. 

Tilalla, jolla käytetään kemiallista rikkatorjuntaa, ratkaisu rikkaongelmiin on kasvinsuojeluruisku ja tehoaine. Luomutilalla keinovalikoima on suppeampi ja viljelijän ammattitaitoa pitää kehittää miettimään viljelykiertoa, konekantaa ja hetkeä, jolloin juuririkkakasvit saadaan hoidettua. Yleensä ongelmat rikkakasveista lisääntyvät, kun takana on 4-5 vuotta luomua, Boris kertoo. Tämän jälkeen valvatti ja juolavehnä ovat vallanneet pellot, jollei heti alussa keskitytä niiden torjuntaan systemaattisesti. Sen totesin monesti aikoinaan neuvojana, mutta myös omalla tilalla, jossa siirryttiin aikoinaan luomuun, Boris kertoo. Tavallisilla koneilla rikkaruohojen torjunta on paljon monimutkaisempi, pitkäaikaisempi ja kalliimpi, Boris jatkaa.

Kun Kvick-Finn aikoinaan rakennettiin uudestaan, keskityttiin siihen, miten juuririkkakasvit saadaan nostettua pellosta pintaan kuivumaan. Kvick-Finnissä on kiinni tukevissa ja jäykissä silmukkajousissa hanhenjalkaterät, joilla maata ja juuria viistetään ja kuohkeutetaan ylöspäin. Piikkiakseleita lisättiin kolmeen, kun rakenteen pitää olla luomupellossa avara. Runsaassakin kasvustossa koneella voidaan tällöin tehdä töitä.

-Tämä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kapeana koneena maanmuokkaukseen ja luomutilalla pitäisi olla esimerkiksi kultivaattori, jolla nurmi saadaan rikottua ja möyhennettyä, kun kierrossa on sen aika, Boris valottaa.

Kvick-Finnin yksi merkittävä ero muihin koneisiin on roottori, mikä esimerkiksi Oeschin 3,5 metrin työleveydellä painaa 1100 kiloa. Roottori on kaukana takana, joten traktorissa pitää olla voimaa nostaa kone ylös.

-Roottori painaa ja se rajoittaa osaltaan työleveyden lisäämistä, mikäli traktori on pieni, Boris kertoo. Asiakkaan kanssa kun tehdään kauppaa, niin tämä asia huomioidaan. Siksi Kvick-Finnistä löytyy 11 eri kokoa.

Kone on leveä ja pitkä, joten sen kanssa pitää olla tarkkana liikenteessä. Siksi tukipyörät on rakennettu kääntymään runkolinjan mukaisesti, etteivät ne osuisi tolppiin ja kaiteisiin siirtoajossa. Pyörien tuenta on rungossa pannoilla kiinni, jolloin pannat antavat törmäystilanteessa periksi. Kone on rakennettu kahtena osana; kultivaattori ja roottori ovat erikseen omilla kannatuspyörillä eli roottoria vedetään kultivaattorin perässä. Näin niiden työsyvyys on säädettävissä tarkasti ja portaattomasti. Yksikin turha sentti lisää muokkaussyvyyttä ja vaikeuttaa roottorin mahdollisuutta separoida juuret nätisti pintaan.

Opastusta viljelyyn ja koneen käyttöön

Meille ja monelle muullekin asiakkaalle käyttöopastus on tärkeää. Itse voi toki harjoitella ja oppia, mutta alkuun pitää päästä, toteaa Marjut Oesch, joka vastaa Tavelan tilan talous- ja muusta hallinnosta. Marjut osallistuu myös kasvinviljelytöihin. Viljelyn lisäksi Tavelassa toimii kolme ratsutallia sekä toistakymmentä perhettä asuu tilan vuokra-asunnoissa.

Harri Oesch hoitaa tilan töiden lisäksi myös muuta yritystoimintaa, mutta kiinnostus luomuviljelyyn on kasvanut haasteiden lisääntyessä. Harrin ja Marjutin poika, Kaarle, hoitaa merkittävän osan tilan konetöistä.

-Kvick-Finn on laadukkaasti tehty ja toimivan työkoneen näköinen ja koeajot ovat osoittaneet, että kone toimii, Harri toteaa.

Kvick-Finnin vienti on ollut käynnissä jo muutaman vuoden Pohjoismaihin ja Baltiaan ja rakenteet suunniteltiin aikoinaan vientiä silmällä pitäen. Tällöin jälkihoitoon ei mene niin paljoa aikaa, Boris kertoo. Palaute ulkomailta on ollut positiivista. Talvella myytiin ensimmäiset koneet Saksaan ja Ranskaan.

Oeschilla viiden vuoden kierto

Esimerkiksi Oescheilla on viiden vuoden kierto: kolme viljaa ja kaksi nurmea. Keväällä ei yleensä ole aikaa hoitaa viljalle kylvettävien lohkojen rikkatorjuntaa. Tällöin optimaalisin hetki rikkatorjunnalle on nurmirikon jälkeen heinäkuussa yleensä 15-20 päivän aikaan. Tällöin on vielä kuivaa ja rikkakasvit kuivuvat.

Syksyllä rikkatorjuntaa voidaan tehdä myös, mutta silloin on monesti kosteaa eivätkä juuret kuivu toivotusti. Syksyllä puidaan lyhyeen sänkeen ja mielellään kerätään oljet pois. Jos sänki on pitkä, se voidaan murskata. Tämän jälkeen pelto ajetaan kultivaattorilla hieman viistoon puintisuuntaan, jotta kasvimassa leviää tasaisemmin isommalle alalle. Muokatussa maassa kasvustomassa saadaan pehmiämään kosteudesta ja maabakteerit pääsevät aloittamaan hajotustyön. Parin kuivatuspäivän jälkeen kokkareet alkavat halkeilla ja tällöin voidaan ajaa Kvick-Finnillä pelto läpi. Sadon kasvustojätteitä on edelleen seassa yleensä runsaasti, mutta pintaan nostetut juuret kuivuvat. Sama toistetaan uudemman kerran noin kuukauden päästä.

Laite on suunniteltu rikkakasvien juurten nostamiseen, jolloin laite toimii niin kuin se on suunniteltu. Roottorin tehtävä on heittää massa ylös ja taakse ja roottorin kierrokset säädetään siten, että raskaampi multa putoaa maahan ensin ja vasta tämän päälle putoavat rikkakasvien juuret, jotka on tarkoitus kuivattaa. Voimansiirto on rakennettu siten että vaihdelaatikko ja rattaat laskevat kierroksia. Oikea kierrosnopeus on tärkeä, jotta erottuminen tapahtuu. Roottorin piikit ovat suunniteltu tähän laitteeseen. Kivettömillä ja jäykillä mailla käytetään takapotkusuojaa eli tuetaan piikkiä tukevasta telineestä. Näin piikki ei myöskään väsy niin nopeasti, kun piikki nojaa telineeseen.

-Haluan toistaa, että tämä laite on suunniteltu nostamaan ja irrottamaan rikkakasvien juuristoa maasta, Boris toteaa. Tätä varten etsimme pitkään toimivaa erikoislankaa roottoriin. Kyseinen lanka on tutkittu jopa kotona sähkömoottorilla, miten monta kertaa sen voi vääntää ja taivuttaa ennen kuin se väsyy. Roottorin ominaisuudet ovat markkinoiden parhaat, Boris lupaa. Tämän kanssa pystymme nostamaan jopa vain neljä senttisiä juurenpätkiä pintaan ja se on tärkeä asia esim. kesannon loppuvaiheessa, kun juuria on pätkitty hoidon aikana. Jos pätkät jäävät eloon, niistä kasvaa jo parin vuoden päästä uusi rehevä rikkakasvi.

Rikkakasviongelmia hoitamaan käytetään monesti lautasäkeitä, jotka saattavat pahentaa rikkakasviongelmaa, koska lautanen pilkkoo ja hautaa juuria. Kultivaattori ei pilko juuria ja siksi se on parempi.

Luomu ei ole laiskan ihmisen laji. Luomussa pitää tietää mitä tehdään. Kun asiat tehdään oikein, saadaan Kvick-Finnillä parahimmillaan juuririkkaruohojen torjunnassa esimerkiksi 98 % teho. Nurmirikon jälkeen on kätevä viljellä kolme vuotta viljaa pienellä rikkamäärällä. Kuvan pellolla Kvick-Finnillä on ajettu kerran edellisenä päivänä ja paakut ovat jo hieman kuivahtaneet. Päivän tai kahden odottelu ja kuivahtaminen muuttaa tilanteen ja silloin voidaan ajaa toistamiseen.

Kerääjät tärkeitä

Luomuviljelyssä tärkeää on muistaa kylvää kerääjäkasveja oraalle, koska sillä saadaan maahan voimaa, Boris painottaa. Piensiementen kylvö pitäisi tehdä rikkaäkeellä pari viikkoa viljan kylvön jälkeen, muuten siemenet eivät idä ja apilan kylvö pitää tehdä ennen juhannusta, koska muuten se ei talvehdi.

Jos esimerkiksi syksyllä kultivoitua tai kynnettyä ja keväällä kylvettävää lohkoa ylipäätään päästään hoitamaan ennen kylvöä, aikaa on rajallisesti. Kosteutta ei kannattaisi hukata. Hikevät maat ovat erikseen. Keväällä pelto voidaan avata kultivaattorilla, mutta silläkään ei pitäisi muokata syvään eikä liian monta kertaa.

-Kun kokkareet ovat kuivahtaneet, ajetaan pelto kertaalleen Kvick-Finnillä. Tämän jälkeen odotellaan kuivumista jälleen pari päivää ja ajetaan uudestaan puolittain limittäin, jolloin kasvusto leviää tasaisesti peltoon. Kaikki muokkaukset pitäisi tehdä viikon max puolentoista viikon aikana ja sen jälkeen pelto kylvetään, Boris opastaa.

-Toiseen kertaan ajo heti perään ei kannata oikeastaan koskaan, Boris muistuttaa. Ja kaksi ajokertaa yleensä riittää, jos kokkareet ovat hajonneet ja juuristo on saatu kuivumaan.

Nurmirikossa paras

Tavoitteena on pitää pellon pinta tasaisena. Kultivaattorin työsyvyys säädetään leveälle sijoitetuilla eturenkailla, jolloin kone liikkuu vakaasti ja työsyvyys pysyy haluttuna. Koneen vaakasuoruus säädetään työntövarrella. Takarenkailla säädetään roottorin työsyvyys, koska sitä hinataan kultivaattorin perässä.

Jälkimmäinen vuosi nurmella aloitetaan puhdistusniittämällä nurmi mahdollisimman aikaisin noin 10 senttiin ja toisen kerran juhannuksen jälkeen ennen rikkomista. Kaksivuotinen viherlannoitusnurmi lopetetaan 15-20 heinäkuussa nurmi ja aloitetaan rikkakasvitorjunta. Raskaimmilla mailla rikotaan kultivaattorilla 4-5 senttiä syvään. Muilla mailla voidaan lopetus tehdä suoraan Kvick-Finnillä.

Muokkaus voidaan toki tehdä Kvick-Finnilläkin, kun ajetaan kultivaattorilla ilman roottoria. Kvick-Finillä muokkaus tehdään yleensä noin 12 senttiin, riippuen siitä, miten syvään juolavehnän ja valvatin juuret ovat tunkeutuneet tai ovat kynnetty. Roottori menee noin 4-5 senttiin, heittää tavaraa taakse, rikkoo paakkuja ja kiskoo juuria irti. Seuraava käsittely on parin viikon päästä ja juolavehnä kuolee.

-Tärkeää olisi tehdä torjunta silloin, kun ohdakkeen, valvatin ja juolavehnän juuristo on heikoimmillaan eli niiden kompensaatiopisteessä, Boris toteaa. Juolavehnä ja valvatti esimerkiksi kuolee noin 1,5 kuukaudessa. Jos juuristo on vahva kuten ohdakkeen, se ei kuivu helposti. Silloin tarvitaan pidempi aika ja toisto, eli juuret leikataan 12-20 cm syvyyteen riippuen maalajista ja aina samaan syvyyteen.

Koneen jälki pitää tutkia eri puolilla lohkoa. Luomu on jatkuvaa oppimista ja pellolla pitää viihtyä. Suunnitelmallinen viljelykierto vaikuttaa kaikkiin vaiheisiin ja yllättävissä tilanteissa pitää olla hereillä. Muokattu pohja näkyy ja muokkaussyvyyttä pitää lisätä sentti. Tällöin juurenpätkät saadaan pintaan kuivumaan.

Kvick-Finn ja BT-Agron muut luomukoneet ovat laajasti esillä OKRA-maatalousmessuilla. Tervetuloa keskustelemaan menetelmistä, toteaa Boris.