Koneurakointi Harjulle Suomen kolmas Vervaet

Ajettava levitin hankitaan yleensä sen jälkeen, kun traktorilla ja perävaunulla on levitetty useampi vuosi ja levitykseen halutaan lisää tehokkuutta. Ajettavalla levittimellä työ päästään myös tekemään koneella, joka on suunniteltu lietteenlevittämiseen, eikä koneessa ole ”mitään turhaa”.

Itse levitys on sujuvaa, kun eteenpäinajo ja lietteenlevitys on ripeää. Kun päisteessä käännytään, kone kääntyy ketterästi yhden työleveyden päisteleveydellä viereistä linjaa takaisin. Kulmissa perävaunun kanssa peruuttelut ja pellon turha tallaaminen ovat Harjun lietteenlevityksessä jääneet nyt taakse.

Lietteenlevittämisen haasteita ovat tallaantuminen, urien jättäminen ja lietteen sijoittaminen siten, että ravinteet eivät pääse karkaamaan. Vervaetissa tallaantuminen ja urien jättäminen on ratkaistu parittomalla määrällä renkaita, jolloin levitettäessä renkaat eivät kulje samaa uraa.

– Kun koko koneen rakenne on suunniteltu parittomille pyörille, on rakenteesta tullut yksinkertainen ja toimiva. Vervaetilla ajetaan levitettäessä suoraan, eikä tarvita linkkuniveliä tai koira-ajoon vieviä kääntyviä renkaita. Kun koneen runko on suorassa, ei myöskään levitintä kannatteleville nostovarsille kohdistu sivuttaisvääntöjä. Molemmilla takarenkailla on myös sama massa, jolloin normaalisti niiden luisto on sama, kertoo Petri Isohanni, Vervaetin maahantuoja.

– Tähän rakenteiden yksinkertaisuuteen oikeastaan ihastuin viime vuonna Ilmajoen lannanlevitysnäytöksessä, kertoo Toni. Ylimääräisiä murheita ei kannata urakoitsijan kalustosta kerätä, kun haasteita on muuallakin.

Urakointia koko kesä

Toni Harju on aloittanut maatalousurakoinnin aikoinaan säilörehun teolla, ja työvälineenä siinä on alusta saakka ollut Claasin Jaguar-ajosilppuri. Tonin Claasissa on noukkivan pöydän lisäksi myös niittävä pöytä kokoviljankorjuuseen. Lietettä on ajettu lähes yhtä kauan samoille asiakkaille, joille on tehty säilörehua, mutta toki myös muille.

– Kun tieto levisi keväällä, että laitan tällaisen lietettä sijoittavan koneen, alkoi tilaussoittoja tulla myös aivan uusilta asiakkailta. Lietteen sijoittaminen hajalevityksen sijaan on monella mielessä, kun lannoitteen hinnat ovat korkealla ja myös ylimääräisestä hajusta halutaan eroon, Toni kuittaa.
– Tälle kaudelle on vanhojen asiakkaiden lietettä luvattu kuljettaa ja levittää noin 40 000 kuutiota ja jos ehditään, otetaan toki lisääkin lähiseudulta työn alle, Toni lupaa. Keväällä on kaikilla asiakkailla hieman kiire, kun lietesäiliöt ovat piripinnassa ja toukotöihinkin pitäisi päästä ajoissa.

Erillinen kuljetus, vähemmän kuraa tiellä

Ketjussa on useimmiten kaksi siirtovaunua. Lyhyillä matkoilla riittää yksikin siirtovaunu, joka täyttää välisäiliötä. Välisäiliö on tehty vanhasta merikontista, ja se saadaan kuljetuskuntoon nostamalla kontti hydraulisesti pyörilleen. Konttia hinataan useimmiten Vervaetilla peltolohkolta toiselle, jolloin siirtoon ei sidota traktoria eikä ylimääräistä kuljettajaa.

Hygieniapulmat vähenevät huomattavasti, kun käytetään erillistä kuljetuskalustoa. Tielle ei putoa kuraklönttejä, joita on mahdollisesti jäänyt renkaisiin tai levittimeen. Pihat pysyvät myös puhtaampana, kun sinne ei tuoda kuraa. Tieltä ei myöskään kulkeudu mitään pellolle, joten hyöty on suuri vaikka lietettä joudutaankin pumppaamaan useampaan kertaan.

Tehdaskunnostettu vaihtoehto uudelle

Harjun Vervaet on vuosimallia 2002, mutta kone sai ”uuden 2011-paperit”, kun se kävi läpi tehdaskunnostuksen. Tehdaskunnostuksessa kone puretaan ”atomeiksi”. Koneeseen vaihdetaan käytännössä kaikki kuluvat osat ja vuosien kokemuksella löytyneitä heikompia paikkoja vahvistetaan. Harjun koneeseen on esimerkiksi runkoon laitettu vahvikepalat, kun ajo pellolla rasittaa runkoa säiliön ja ohjaamon välistä, johtosarjat on vaihdettu ja ohjaamon jousitusta on nykyaikaistettu kaiken muun lisäksi.

– Tehdaskunnostettuihin koneisiin laitetaan nyt myös levittimen kiinnitystä helpottava kiinnityskolmio, jolloin nostolaitteiden tappeja ei enää tarvitse sovitella. Yksin työlaitteen kiinnitys oli käytännössä aiemmin hankala tehdä, vaikka apuna olivat kamerat, Petri kertoo. Yksittäisiä hydrauliikkaletkuja ei enää kiinnitellä koneen liittimiin, vaan ne kytketään kaikki ryhmäliittimellä kerralla.

Käyttäjäkoulutus tilalla

– Käytännössä käyttäjäkoulutus annetaan Harjulle kahdessa osassa. Ensimmäinen on, kun kone luovutetaan ja toinen, kun konetta on hetki käytetty, jolloin koneen kuljettaja on jo hieman tottunut koneeseen, mutta rutiinit eivät ole vielä hioutuneet, kertoo Kyösti Isohanni.
– Vervaetilla levitys ei ole vaikeaa, eikä opettelu hankalaa, kone kun on yksinkertainen, Kyösti muistuttaa. Käytännön levitystyössä kysymykset yleensä heräävät, kun kone vaikka painuu pehmeään peltoon. Tavoitteena on päästä taas pinnalle mahdollisimman nopeasti, jolloin levitys jatkuu. Kun muutamat pikku kikat ovat hallussa, selviää taas seuraavasta vaikeammasta paikastakin.

Kun rutiineja vielä hierotaan, levityksessä on 13 minuutin kierto ja siirtovaunu saa juuri säiliönsä tyhjäksi välikonttiin. Kun matka välikontilta levityksen alkuun lyhenee, saadaan tunnissa levitettyä viisi kuormaa. Vervaetin lietesäiliön tilavuus on 14 kuutiota. Samaan tahtiin yksi siirtovaunu ei enää ehdi lietettä tuoda. Harju on tehnyt itse kaksi siirtoperävaunua lietteen siirtoon, mutta ne eivät ole Tonin omia, vaan yhteistyökumppanin. Lietteen siirrossa vaunujen edessä ovat Tonin traktorit. Välikontti taas on Tonin oma.
Levitimenä Vervaetissa on 8,4-metrinen Schuitemakerin kiekkolevitin. Maahan aukeaa ura, ja liete saadaan sijoitettua käytännössä maanpinnan tason alle.

– Vaikka ajetaan talven nähneelle kynnökselle, on meno vielä hieman epätasaista ja maksimi ajonopeus näissä olosuhteissa on 11 kilometriä tunnissa. Kun koneen kanssa nyt on vierailun jälkeen ajettu pari viikkoa, on levitysnopeuskin hieman noussut. Parhaimmillaan lietettä on levitetty ajonopeudella 17 kilometriä tunnissa.
Vervaetissa rengaspainetta voidaan säätää ajon aikana. Pellolla ajaa pehmeämmin, kun rengaspainetta alennetaan 2,3:een normaalisti tiellä ajoon käytettävästä 2,7:stä.

Hydrostaattiveto

– Vervaet on hydrostaattivetoinen, joka on käytännöllinen ja toimiva vetotapa. Joku pitää ”mehuvetoista” turhan modernina ja uutena asiana. Metsäkoneissa on ollut hydrostaattiveto jo parikymmentä vuotta, eikä sillä puolella epäillä enää vetovoiman riittävyyttä tiukassakaan paikassa, pohtii Petri.

Etu- ja takapyörien vetosuhdetta säädetään hydraulisesti potikasta, jolloin esimerkiksi nurmen repiminen on minimaalista. Toisaalta potikalla saadaan ohjattua vetoa enemmän pitävälle pinnalle, jos pelto on vaikka pehmeää.

Keväällä kiireistä

Kevät on kiireinen ja kelien takia saattaa tulla parin kolmen päivän viivytyksiä. Kun samaan aikaan siirtyvät kaikkien työt eteenpäin, saatetaan listalla viimeisenä olevalla olla jo myöhässä.

– Kun lietettä levitetään ensimmäisen rehunkorjuun jälkeen, odotellaan yleensä pari päivää. Kun heinä on katkaistu latvasta ja tämän jälkeen katkotaan juuria, on stressitekijöitä jo runsaasti, Toni perustelee.

www.urakointiharju.fi
www.koneurakointia.fi