Kesän oppeja ja täsmäviljelyä

Seppo Pentti

Epätavalliset olosuhteet voivat opettaa monella tavalla. Runsaat sateet opettavat hoitamaan peltojen peruskuivatuksen kuntoon ja huoltamaan salaojia. Vaihtoehtona on myös vaikuttaminen pellon pinnanmuotoihin. Maata voi siirtää kuormakaupalla tai lanalla paikasta toiseen ja saada aikaan tasainen viettävyys peltoon. Pitkä kuiva jakso taas laittaa miettimään, pitäisikö hankkia sadetuslaitteita ja varastoida vettä. Vettä nimittäin voi varastoida vaikka rakennettuihin laskeutusaltaisiin, jollei lähellä ole sopivaa ojaa tai suurempaa vesistöä. Myös viljelyä kokonaisuutena on syytä miettiä uudestaan.

Yksi asia, mitä tällaisina vuosina kannattaa pohtia, on sadon kasvuun panostaminen. Suomessa pitkään vallalla ollut menetelmä ravinteiden levittämiseen on ollut; kaikki panokset peltoon kerralla ja sitten toivotaan parasta. Karjavaltaisessa maataloudessa se tarkoitti aikoinaan lannan levittämistä syksyllä kynnettävään maahan, talvella hangelle tai keväällä aikaisin ja muokkaus perään ja sitten kylvö. Ravinteet sijoitettiin silloin kerralla, jotta lantala saatiin tyhjäksi.

Kotieläinlannan osalta tilanne on parantunut, kun käyttöön on tullut erilaisia tarkkuuslevittimiä, joilla kiinteäkin lanta on saatu levitettyä melko tasaisesti nurmelle ja oralle. Kun kevätlevitys on siirtynyt myöhemmäksi, on säästetty myös maata tallaamisvaurioilta. Lietelannan levittäminen kasvukaudella oraalle ja nurmelle on tuonut lisää mahdollisuuksia ravinteiden levittämiseen tarpeen mukaan. Toisaalta edelleenkin perimmäinen tarve on ollut tyhjentää lantala, jotta sinne mahtuu uutta.

Suomessa kylvön yhteydessä tehtävä sijoituslannoitus on ollut vallitseva menetelmä vuosikymmeniä. Se ei toki ole ollut huono, kun ravinteet on sijoitettu siemenen alle. Tällöin kasvien juuret ovat hakeutuneet syvemmälle osittain ravinteiden perässä. Osittain ympäristösäännöistä, mutta myös lannoitteiden hintakehityksestä johtuen uusi tilanne on vaatinut uusia keinoja. Kaikki kerralla-periaatteesta on pitänyt luopua ja sitä pitäisi tehdä yhä useammin.

Uusia tuulia jaetusta lannoituksesta

Agri Toukola Machinery esitteli asiakkaan eli Seppo Pielilän tilalla hänen hankkimaa Isarian kasvustotunnistusjärjestelmää käytännössä. Laitteisto on yksi kuudesta Suomeen tulleesta järjestelmästä. Hankinnan tehnyttä Seppoa toki harmitti, että kevät on ollut kuiva ja Isarian ja lannoitteenlevittimen yhteistyötä olisi haluttu päästä koettamaan käytännössä ja aikaisemmin oraalle. Harmitusta ei kuitenkaan ollut siinä määrin valtavasti, että kun jaettuun lannoitukseen oli päätetty siirtyä, lannoitteet starttilannoitusta lukuun ottamatta olivat levittämättä. Laitteen hankintapäätöksen myötä oli siis tehty jo ensimmäinen isompi kustannusten pitkäaikainen säästö. Hankitut lannoitteet oli toki maksettu ja ne olivat varastossa, mutta ne eivät olleet pellossa.

Tällaisena vuonna kun vettä ei ole kasvuaikana satanut kuin nimeksi ja ensimmäiset sateet tulivat monin paikoin vasta juhannusviikolla, reipas kevätlannoitus ei oikein puolustanut paikkaansa. Normaalia lannoitemäärää ei valitettavasti ehkä kasvit ehdi käyttämään koko kasvukautena, joten taloudellinen tappio menetetyistä ravinteista on melkoinen. Syksyn ja talven aikana niitä ehtii nimittäin huuhtoutua melkoinen määrä. Ne ravinteet olisi käytetty kasvuun, mutta kasvua ei vain ole ollut.

ISARIA:n kasvustoskannausyksiköt ovat traktorin keulalle sijoitettujen taitettavien puomien päissä ja järjestelmä kasvuston skannaus tehdään kahdella skannerilla. Kasvustoa skannataan ylhäältä, jolloin kasvustosta nähdään alaspäin, eikä varjostus peitä, jolloin nähdään esimerkiksi viljoissa lehtiin saakka. Isaria mahdollistaa tarkan kasvuston skannauksen suoraan ylhäältä eikä sivusta yläviistosta. Tämä mahdollistaa luotettavan kasvuasteen tunnistamisen oraasta tähkään.

Kun pellolle tullaan ja kalibroidaan laite, ajetaan pellon läpi ja kerätään kasvustotieto. Laite skannaa kasvuston ja kuljettaja päättää, mikä on tavoiteltava satotaso karttapohjaa hyödyntäen. Suomen lohkokoolla on helpoin, kun käytetään pysyvää kalibrointia, jolloin erillistä kalibrointiajoa ei tehdä, vaan laite suorittaa työnaikana tarvittavat tarkennukset kalibrointitietoihin.

Laitteisto skannaa kasvustoa LED valotekniikalla 2000 kertaa sekunnissa, eli Isaria kuvaa kasvustoa noin 500 m2 alueelta joka sekunti. Skannattavaa materiaalia tulee riittävästi riippumatta siitä, miten nopeasti kasvustolla liikutaan. ISARIAa käytettäessä yksi etu on se, että skannausta voidaan tehdä myös pimeässä. Tällöin sesonkina töitä voidaan tehdä pitkääkin päivää, eikä täydennyslannoitustyö rajoitu ainoastaan valoisaan aikaan. Ylhäältä tuleva LED-valo tekee laitteen myös immuuniksi valonvaihtelulle.