Kausivaihtelut ongelmallisia metsätöissä

Seppo Pentti

Lähes kolmannes koneyritysten koko kone- ja henkilötyökapasiteetista seisoo käyttämättömänä vuosittain puunkorjuun kausivaihtelun takia. –Kausivaihtelun aiheuttama vajaakäyttö syö yrityksen kannattavuutta enemmän, kuin millään yksittäisillä tehostamistoimilla voidaan korjata. Siksi kausivaihtelua on aktiivisesti vähennettävä, sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Marko Pyykkönen Jyväskylässä metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjien Metsäpäivässä.

Luonnonolot ja säät rytmittävät pakostakin puunkorjuuta eri vuodenaikoina ja syntyy luontaista kausivaihtelua. Maasto- ja puustotieto sekä osaaminen on lisääntynyt ja tekniikka kehittynyt eikä luonnon armoilla tarvitse enää olla yhtä paljon kuin aiemmin.

- Metsätyön tekeminen voi rytmittyä paljon nykyistä tasaisemmin eri vuodenaikoihin, jos hyödynnämme tiedon, tekniikan ja osaamisen nykyistä paremmin. Paljon on kiinni perinteestä ja asenteista. Vieläkin on liian lujassa usko, että puuta voi korjata vain talvella esimerkiksi kuusikoiden harvennuksilta ja turvemailta. Tämä asenne tulee vastaan kaikkialla puun myyjistä ostajiin ja kohteiden suunnittelijoista toteuttajiin, Pyykkönen totesi.

Kaikki kohteet eivät sovellu ympärivuotisesti korjattavaksi. Syynä voi olla esimerkiksi hakattavan kohteen huono kuivatus tai hyvin tyypillisesti tiestön heikko kantavuus. Mutta yhtä totta on sekin, että kuiva kesä voi olla parempi hakkuuajankohta kuusikoissa ja turvemailla kuin eteläsuomalainen talvi. Hakkuukohteiden suunnittelijoiden ja toteuttajien pitää siis löytää kulloisestakin leimikkovarannosta ne kohteet, joissa muutamien viikkojen poudan jälkeen kesäkorjuu onnistuu.

Olosuhteiden parempi hyödyntäminen vaatii oikean asenteen ja osaamista sekä tarkempaa tietoa hakattavien alueiden korjuu- ja kulkuoloista. Tällä keinolla kausivaihtelua saadaan vähennettyä ja koneyritysten tuloskuntoa parannettua. Töiden tasainen jatkuvuus on tärkeä myös metsätyön imagon kannalta, Pyykkönen sanoi.

- On myös tarkasteltava lainsäädäntöä. Kausivaihtelua aiheuttavat myös metsätuholain määräykset kuusen ja männyn kesäaikaisten varastojen poiskuljetukselle. Ainakin männyn osalta rajoitusten poistoa on harkittava. Metsälaista tulevat määräykset sallituista korjuuvauriorajoista pitäisi muuttaa suosituksiksi. Suositusten muuttaminen ajanmukaiseksi on lain muuttamista helpompaa, kun tieto lisääntyy ja työn vaatimukset muuttuvat, Pyykkönen listasi muutostarpeita.

Hakkuukoneita on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ollut tämän vuoden helmikuussa käytössä puunkorjuussa 2000 kpl ja puutavara-autoja 1600 kpl. Heinäkuussa vastaavasti hakkuukoneita oli käytössä 500 kpl ja puutavara-autoja 1100 kpl.

- Kausivaihtelu heikentää kuljettajien saatavuutta ja työ painottuvat kustannuksiltaan kalleimpaan vuodenaikaan. Myös asiakkaan kokonaiskustannukset ovat täten kalliimmat, sanoo metsäalan Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Kari Palojärvi. Kausivaihtelun kustannustaakan jako on vääristynyt. Nyt yrittäjä kantaa taakasta suhteettoman suuren osan, Palojärvi jatkaa.

Oleellista on huolehtia siitä, että metsätieverkosto pidetään kunnossa niin, että ympärivuotinen työ on mahdollista. Se on myös päivitettävä entistä suurempien puutavara-autojen vaatimusten mukaisiksi.