Uutiset

Yleinen

Jullaksen kartanoon aurinkosähköä

Aurinkosähköjärjestelmiin liitetään vielä aika paljon ennakkoluuloja ja luutuneita uskomuksia, joiden mukaan pimeässä Suomessa ei valoa riitä tarpeeksi tehokkaaseen sähköntuotantoon. Fakta kuitenkin on, että järjestelmät ovat kehittyneet tehokkaammiksi. Ja kerrottakoon heti aluksi, että aurinkokennot eivät tarvitse suoraa auringon valoa, vaan ne ottavat energiaa talteen pelkästä säteilystä. Parhaina päivinä, esimerkiksi kylminä mutta valoisina kevätpäivinä, tuottoa voi olla jopa yli laskelmien. Jos takavuosina aurinkokennoja vielä piiloteltiin uteliailta silmäpareilta, niin nyt ne halutaan mahdollisimman hyvin esille kertomaan ympäristöarvojen huomioimisesta.

Antti Aarnio-Wihurin Jullaksen kartanossa Kaarinassa sähköä saadaan nyt aurinkokennoista. 330 neliömetriä ja 184 kappaletta 1×1,7 metrin kokoisia aurinkopaneeleita on asennettu loivalle harjakatolle, jonka lape osoittaa etelään.

Suomessa hinta ulos myytävälle sähkölle on varsin huono, joten meillä se ei ole vielä bisnestä. Esimerkiksi Ruotsissa omakotitalon järjestelmästä saa vähentää omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan noin seitsemän senttiä per kilowattitunti yli oman tarpeen tuotetusta sähköstä. Kun tähän lisätään vielä noin kolmen sentin myyntihinta kilowattitunnilta, niin päästään jo kohtuulliseen tasoon. Suomeenkin tätä verovähennysoikeutta kaivattaisiin. Meillä järjestelmät mitoitetaan yleensä niin, että aurinkosähkön tuotto vastaa kiinteistön sähkön kulututusta ja ulos myytävää sähköä tuotettaisiin mahdollisimman vähän. 

Antti Aarnio-Wihuri

”Tällä hetkellä Suomessa sähkön hinta on varsin edullisella tasolla, mutta siirtohinnat ja sähkövero nostavat sähkön hintaa tuntuvasti. Sekä maatilat että yritykset saavat tukea uusiutuviin energiahankkeisiin. Yritystuki on nykyään 25 % ja sen käsittely on varsin nopeaa. Maataloudet saavat tukea parhaimmillaan 40 % ja tukihakemukset käsitellään neljä kertaa vuodessa. Investointihalukkuus aurinkoenergiaan toki jatkossakin riippuu pitkälti sähkön hinnasta. Keväällä kun siirtohintoja korotettiin, näkyi selvä piikki kiinnostuksessa aurinkoenergiaa kohtaan”, kertoo myyntipäällikkö Klaus Lindholm Kaarinassa, Jullaksen kartanon järjestelmän toimittaneesta Naps Solar Systemsistä.

”Tähän meidän järjestelmäämme ei ole saatu minkäänlaista valtion tukea. Eikä kyllä edes haettu”, kertoo teollisuusguru Antti Aarnio-Wihuri kartanollaan.

Jullaksen järjestelmän teho on 50 kilowattia ja avaimet käteen investoinnin arvoksi Antti kertoo noin 60  000 euroa nollaverolla.

“Aika sitten näyttää miten tämä maksaa itsensä takaisin”, pohtii Antti. Jullaksen tilalla sähköä ei käytetä lämmitykseen, vaan se hoidetaan hakkeella.

Pitkäaikainen investointi

Vuositasolla keskimäärin 30 prosenttia kiinteistön sähköntarpeesta pyritään tuottamaan aurinkokennojen avulla. Tämä on yleensä Napsinkin mitoitusperuste tarvittavaa tehoa ja aurinkopanelien määrää mietittäessä. Napsin laskelmissa aurinkokennojärjestelmän käyttöiäksi lasketaan noin 30 vuotta. Lähes huoltovapaassa järjestelmässä ainoa kuluva osa on invertteri. Kuoletusaikaa laskettaessa ne arvioidaankin vaihdettavaksi kerran noin 15 vuoden kohdalla. Aurinkopaneelit eivät tarvitse ylläpitoa. Yleensä sade riittää pitämään ne riittävän puhtainakin.

50 kilowatin järjestelmässä on kaksi 25 kilowatin invertteriä, jotka muuntavat aurinkokennoilta kerätyn tasasähkön vaihtovirraksi.

”Ilman investointitukea takaisinmaksuaika on noin 10–13 vuotta. Jos maatila saa täyden 40 % tuen, putoaa takaisinmaksuaika parhaimmillaan jopa seitsemään vuoteen. Sijoitetun pääoman tuotto on hyvä, nykysähkön hinnalla päästään noin 6–7 prosenttiin. Joten tämä, jos mikä, on omiaan lisäämään kiinnostusta aurinkosähköön”, jatkaa Lindholm.

Naps on 35 vuoden aikana toimittanut Suomeen jo noin 40  000 aurinkosähköjärjestelmää. Maatilat ovat tulleet kuvioon mukaan nykyisin järjestelmiä Suomessa maatiloille myyvän Turun Konekeskuksen myötä.

”Olemme tarkkaan seuranneet uusiutuvan energian käyttöä Suomessa. Edustimme alussa saksalaista aurinkosähkötoimijaa, mutta vaihdoimme noin vuosi sitten kotimaiseen Napsiin, sillä kyseessä on pitkän linjan ammattilainen”, tiivistää Timo Haavisto Turun Konekeskuksesta.

”Eläintiloilla on kesäaikaan usein valtava jäähdytyksen tarve, mihin tarvitaan energiaa. Kesällä aurinko ja sen säteily ovat parhaimmillaan, joten juuri näissä kohteissa hyöty näille on suurin”, jatkaa Haavisto. Turun Konekeskus toimii maatilojen kanssa, mutta aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa mihin tahansa. Niin helsinkiläiseen kahvilaan kuin tartolaiseen yliopistoon.

Invertterin näyttöruudusta voi tarkkailla reaaliajassa, paljonko kennoilta irtoaa tehoa.
 

”Suurimmat asentamamme järjestelmät ovat olleet yli 300 kilowatin tehoisia. Sen kokoluokan projektit tehdään yleensä teollisuuteen. Näemme myös maatalouden erityisen tärkeänä asiakasryhmänä sillä sähkökulutus on huomattavaa ja erityisesti kesäaikana jäähdytys- sekä kuivauslaitteet kuluttavat runsaasti. Maatalouteen asennettavat aurinkosähköjärjestelmät ovat kokoluokaltaan tyypillisesti 20–50 kWp. Jokainen kiinteistö on kuitenkin yksilöllinen joten lopullinen järjestemäkoko kartoitetaan tilakohtaisesti ja toimitamme järjestelmät avaimet käteen ratkaisuina”, kertoo puolestaan Napsin myynnissä työskentelevä Jesse Jokinen.

Järjestelmälle annetaan myös niin sanottu tuottotakuu. Kun käyttöiäksi siis lasketaan 30 vuotta, niin 25 vuoden kuluttua luvataan vielä 80 prosenttia tehosta olevan tallella. Tehojen häviö johtuu piikennon kulumisesta.

Akkuja kaivataan

Aarnio-Wihurin järjestelmässä on 184 kappaletta aurinkokennoja, jotka yhdessä peittävät 330 neliömetriä loivaa harjakattoa. Paneelit on jaettu sarjoihin, joita on järjestelmässä parisenkymmentä. Katto on etelän suuntaan, mikä onkin optimaalisin ratkaisu. Jokaisen paneelisarjan tuottama sähköenergia johdetaan invertterille, joka muuntaa tasasähkön vaihtovirraksi. Invertteriltä on syöttö ryhmäkeskukseen ja sieltä mahdollisuuksien mukaan myös valtakunnan verkkoon. Jullaksella järjestelmässä on kaksi 25 kilowatin invertteriä. Koko järjestelmään on ketjutettavissa lisää tehoa lisäämällä paneeleita katolle ja inverttereitä seinälle.

Klaus Lindholm (Naps) vas., Timo Haavisto (Turun Konekeskus) ja Jesse Jokinen (Naps) odottavat aurinkosähkön hyödyntämisen kasvavan edelleen. Siitä on tullut vakavasti otettava energiamuoto.

Tulevaisuudessa, kun akkuteknologia kehittyy, on odotettavissa aurinkosähkönkin varastoimista. Monet suuret yritykset kuten Daimler Benz, Tesla ja Caterpillar sijoittavat suuria summia akkujen kehittämiseen. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että esimerkiksi Jullaksen tilan aurinkokennojen vaatimat akut maksaisivat enemmän kuin koko järjestelmä. Puhumattakaan vaadittavan tilan tarpeesta. Tehokkaiden ja edullisten akkujen avulla voitaisiin lievittää aurinko- ja tuulisähkön suurinta ongelmaa, jonka Antti Aarnio-Wihuri kiteyttää lopuksi.

”Keskitalvella pakkaspäivä on lyhyt ja pimeä. Aurinkoenergiaa ei juuri kerättäväksi ole. Ja pakkasen liittyy yleensä myös tuulettomuus, joten siivet eivät pyöri. Silloin sitä energiaa kuitenkin eniten tarvittaisiin. Vaikka nämä uusiutuvat energiat lisääntyisivät, täytyy kulutushuippuja varten edelleen rakentaa varavoimaa.”

Lue seuraavaksi