Uutiset

Yleinen

Hyrkkäät Kuusamossa ajavat noin 3 000 tuntia traktoriin vuodessa

– Olemme hankkineet koneet töihin ja tienaamaan, emme tallille, vakuuttaa Veijo. Kun meille tulivat uudet Versut, toiseen tuli puolessatoista kuukaudessa vähän yli 1000 tuntia. Kone oli käytössä oikeastaan 24 tuntia vuorokaudessa.

Traktori on investointi siinä missä mikä tahansa muukin tuotantoväline. Tehdyt tunnit eivät suoranaisesti ketään elätä vaan tehdyistä tunneista saatu korvaus. Jotta tunteja ylipäätään kertyy, pitää erilaisia töitä miettiä ja rakentaa niistä kokonaisuus. Näin saadaan koneet liikkumaan lähes ympäri vuoden.
– Valtohan se oikeastaan enemmän näiden traktoreiden kanssa on töissä ja hän hoitelee traktoritöiden organisointia. Itse olen useimmiten kaivukoneen pukilla ja korjaamohallilla, Veijo kertoo. Vuoden 2005 jälkeen en ole traktoria töikseni ajanut.

Työpaletti traktorille vuodeksi

Hyrkkään työpaletti koostuu kesällä tienvarsiniitosta, jota tehdään 11 000 tiekilometriä. Tienvarsiniitot ulottuvat Kuusamosta Kanta-Hämeeseen saakka ja niittoa tehdään neljällä traktorilla.
– Ne ovat omalla konepajalla rakenneltuja laitteita, jotta olemme saaneet mieluisat, Valto kertoo.
– Lumiaurat ovat AM:n, mutta alaterät olemme rakentaneet koneisiin itse, kun niitäkään ei ole ollut sopivia tarjolla meidän käyttöömme, Veijo paljastaa. Olemme saaneet omat alaterät hieman ylemmäksi kuin muut ja meidän Valtroihin on rakennettu hieman eri tavalla tukirakenteet alaterän kiinnitykseen etukuormaimen runkoon.
– Alaterä, jossa on tappiterät on oikeastaan koko ajan käytössä kun aurataan, ja kun joka aurauskerralla poistetaan polanteet, pysyvät tiet hyvässä kunnossa, Veijo kertoo.
– Jokaiseen alaterään on tappiterät, jotta terien kanssa ei tarvitse leikkiä, Valto tiivistää.
Ja kun tappiterällä ei tarvitse painattaa aivan valtavasti, pysyy aurauksessa vauhti. Varsinkin runsaslumisina talvina, vauhtia pitää aurauksessa pitää, jotta saadaan lumi heitettyä pidemmälle.

Alueella kuorma-auto ja traktorit

Hyrkkäät tekevät autoaurausta, jolla aurataan päätiet ja traktorilla hoidellaan sitten sivutiet. Alue ulottuu Kuusamosta Taivalkoskelle saakka.
– Hoidettavana meillä on nyt toista kautta Destian alueet ja viiden vuoden sopimuksesta ja on vielä pari vuotta jäljellä. Hyvin on työjälki kelvannut. Yhteensä tuollainen 250 kilometrin lenkki meillä on yhdelle autolle ja traktoreille, joten jos lähtee kahden aikaan aamuyöstä liikkeelle, on iltapäivällä jo takaisin kotona tai uudella lenkillä, Valto kertoo.
– Nyt ei ole enää vuosiin tarvinnut itse päivystää, vaan liikkeelle lähdetään kutsusta, Veijo kertoo.

Yleisten teiden lisäksi hoidossa on metsäauto- ja yksityisiä teitä. Yleensä normaalitalvina hoito tehdään auralla, mutta jos lunta on paljon tai aurataan esimerkiksi metsäteitä, linko on pakollinen varuste. Metsäteiden auraukseen on käytössä myös kärkiaura, joka on rakenneltu vanhasta autoaurasta. Kannatus auralle hoidetaan kettingillä etukuormaimesta.
– Yleensä linko on vain takapainona, kun lunta pukataan kärkiauralla, Valto kertoo.

Maansiirtoa

Kun lumitöitä ei ole, traktorit ovat ainakin maansiirtoajossa. Kaksi Valtran Versua on oikeastaan koko ajan talvihoitovarusteissa ja pari on käytössä molemmissa lumi- ja maansiirtotöissä.
– Meillä on viisi kaivukoneetta maansiirtotyömaalla jatkuvasti ja yhtä ajan tosiaan itse, Veijo kertoo. Kaksi traktoria on oikeastaan koko ajan penkan ajossa.
Kuorma-autoja on kolme ja niistä yhtä käytetään aurauksessa. Kahdessa kuorma-autossa on vaihtolavalaitteet, jolloin väliaikoina hoitelemme sorakuljetuksia, koneen kuljetuksia ja kaikkea muuta.

Vaihtotraktorit

Valtran Kuusamon traktorimyyjä Lasse Pätsi oli myös paikalla.
– Siinä mielessä Hyrkkään traktorit ovat toisenlaisia kuin yleensä vaihtokoneet, että niissä on kolmen vuoden jälkeen yleensä noin 10 000 tuntia mittarissa, Lasse päivittelee.
– Toisaalta kun perustekniikka on kunnossa ja traktorit ovat päältä kuin uusia, ei näitä vaihtokoneina ole vieroksuttu. Eikä näille koneille ainakaan kylmäkäynnistyksiä paljoa ole voinut olla. Se on selvä, että kyynärnojassa on käytön jälkiä ja istuimen puslat ainakin pitää vaihtaa, Lasse nauraa. Mutta kun pojat huoltavat traktorit ja pitävät ne siistinä, on näillä kuitenkin vielä hyvä vaihtoarvo.

Veijo jatkaa, että yleensä traktoria on vaihdettu reilun kolmen vuoden välein, kun tuo Lasse on uudet mallit meille ykköstraktoreiksi meille myynyt. ”Sen verran tuota hoitoaluetta kuitenkin on, että kauhean vanhoilla traktoreilla, emme niitä tohtisi oikein pitää”.
Metallityötä pajalla
Veljesten isä, Kalevi Hyrkäs, aloitti aikoinaan metallityöt kylmästä pajasta, joka sitten muutettiin lämpimäksi. Alkuun laiteltiin omia koneita, sitten naapureidenkin koneita ja valmistettiin kauhoja.

Nyt paja on laajentunut jo kolmannen kerran. Viimeinen laajennus valmistui kesällä ja halliin on suunnitteilla siltanosturi, jolle rakenteet ovat jo valmiina. Uusia laajennuksia on tehty sitä varten, että koneet ovat kasvaneet, eikä sisätila ole oikein koskaan riittänyt. Nyt sisään saadaan kuorma-auton koneenkuljetuslavetti ja kaikki muutkin koneet.

Metalliverstaan puolella on töissä kaksi miestä. Verstaalla valmistetaan kaivinkoneiden ja etukuormaimien kauhoja myyntiin, rakennellaan ja korjataan omia ja muidenkin koneita. Lisäksi verstaalla valmistetaan maansiirtoperävaunuja.
– Teemme myös metallirakenteita kuten sahoille kuljettimia. Sahat tarvitsevat myös kunnostusta, jolloin teemme puslia ja muita metalliosia. Ja kyllähän metallista pystymme tilauksesta tekemään oikeastaan mitä vain, Veijo jatkaa.
– Oma paja on myös puskuri, jossa saadaan kunnostettua ja rakennettua laitteita, jotka toimivat meidän töissä. Olemme esimerkiksi rakentaneet itse ne traktoreihin hyvin toimivat vesakkomurskaimet ja alaterät, Veijo vakuuttaa.
– Alateriä on asennettu yhteensä parikymmentä muidenkin koneisiin, yksistään viime talven kuluessa niitä asennettiin reilu 10 kappaletta, Veijo esittelee.
– Miellä on kuitenkin tässä melkoinen tuotekehitysosasto läpi vuoden liikkeellä ja uusia juttuja tulee vastaan jatkuvasti, miten laitteita voidaan pa­rantaa. Alaterät ovat esimerkiksi suunniteltu niin, että niiden kanssa päästään maksimikulmiin, mitä renkaan välissä sopii.

Tällöin alaterä toimii parhaiten myös suojalumessa, Veijo esittelee. Alaterän jatkeet ovat rakennettu molempiin päihin paitsi yhdessä traktorissa, jossa ei ole alusterän jatkoja ollenkaan.
– Traktoreita pojat eivät onneksi tee itse, Lasse huokaa. Mutta jos teemme traktorikaupan ja traktorin luovutus on vaikka pari kuukautta myöhemmin, vaihtokoneessa on helposti 1000 tuntia enemmän mittarissa kuin kauppaa tehdessä.

www.valtra.fi

www.hyrkassteel.fi

Lue seuraavaksi