Horsch nousee siivilleen

Saksalainen maatalouskonevalmistaja Horsch on 30 vuoden aikana noussut pienestä baijerilaistehtaasta maailmanlaajuiseksi vientiyritykseksi. Vuonna 1984 päivänvalon nähnyt yritys on erikoistunut varsinkin tehokkaisiin suorakylvökoneisiin ja onnistuneesta ratkaisusta kertoo liikevaihdon viisinkertaistaminen 250 miljoonaan euroon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yrityksen sielu on sen omistaja Michael Horsch, jonka innovatiivisuus ja ennakkoluulottomat ajatukset tulevat vääjäämättömästi muuttamaan maataloutta myös pohjoisilla leveyksillä. Toukokuun lopussa Horsch esitteli Tsekin mallitilallaan koneuutuuksiaan sekä CTF-viljelymenetelmäänsä. Horschin koneuutuuksiin voit tutustua UrakointiUutisten sivustolla 22.6. lähtien.

Horschin maatalouskoneyritys syntyi maanviljelijäperheen monipuolisten työtehtävien kautta ja 30 vuoden kuluttua on edelleen tavoitteena rakentaa mahdollisimman tehokkaita ja käytännöllisiä tuotteita omien käyttötarpeiden mukaisesti. Kaksi vuotta sitten yritys hankki Tsekin Knezmostista miltei rappiolle päässeen vanhan kolhoositilan, jota yritys lähti nopeasti modernisoimaan. Kaikki piti tilalla aloittaa käytännöstä nollasta, mikä vaati tietenkin runsaasti työtä, mutta tarjosi samalla oivan mahdollisuuden rakentaa juuri Horschin näköisen mallitilan. Nyt kahden vuoden kuluttua on saatu huikeasti uutta aikaan ja 3300 hehtaarin tila on kokenut valtavan muutoksen niin työtavoissa, viljelyn laadussa kuin kone- ja eläinkannoissa.

Horschin hankkima tila työllisti aiemmin noin 70 työntekijää, joille tarjottiin tilaisuutta opetella täysin uudet tuotantotavat ja työmenetelmät. Kaikille uusi malli ei soveltunut ja vanhasta henkilökunnasta on enää jäljellä noin kymmenen samalla kun kokonaismäärä on laskenut noin 40 henkilöön. . Valtavasta tilakoosta huolimatta tuotanto oli heikkoa luokkaa eikä tilannetta juurikaan parantanut tehoton karjatalous. Nykyään tilalla on pelkästään lypsykarjaa, jonka rehutuotantoon on jätetty 80 hehtaaria peltoa. Lehmien keskituotos on tehostamisen kautta saatu nousuun ja peltojen sadot on jo kaksinkertaistettu. Pellot laitettiin uuteen uskoon moninkertaisilla tasoitustöillä sekä ojituksilla ja tällä hetkellä pääviljalajina on maissi noin 40 prosentin pinta-alalla. Tilalla otettiin käyttöön myös Horschin kyntämättömät tarkkuuskylvötavat sekä aikaisemmin alueella täysin taka-alalla ollut vuoroviljelyperiaate.

Nykyään Knezmostin tila tunnetaan nimellä AgroVation ja sen laajat pinta-alat mahdollistavat Horschin uusien prototyyppien ja tuotantotapojen perusteellisen testauksen. Uutta ajattelutapaa edustaa myös Michael Horschin periaate, jonka mukaan omien viljasiilojen tulee aina mahdollistaa vähintään puolentoista kertaa kokonaissadon säilömisen. Samoin kuivauskapasiteetti on vedetty huipputasoon, jolloin sato saadaan korjattua oikeaan aikaan myös vaikeimpina kesinä. Näin viljojen hintakehitystä voidaan seurata hätäilemättä ja lyhyen sekä pitkän ajan säilönnän kautta saadaan viljasta paras mahdollinen markkinahinta.

Michael Horsch seuraakin hyvin tarkasti Yhdysvaltojen maatalouden kehitystä, sillä hänen mukaansa USA:n maissisadon määrä ja laatu tulee loppujen lopuksi määrittelemään kaikkien viljojen hinnat myös Euroopassa. Horsch kertoi tällä hetkellä satonäkymien Amerikassa olevan heikot, joten valtavirrasta poiketen hänellä on kova luottamus Euroopan viljojen hintojen nousuun loppuvuodesta.

Michael Horsch kertoo, että vaikka hän on koneita valmistavan suuryrityksen johtaja, niin pohjimmiltaan ja syvällä sydämessään hän on ensisijaisesti maanviljelijä. Siksi hän haluaa luoda uusia toimintatapoja, joilla satojen laatua ja määrää saadaan kehitettyä. Viime vuosina Horschista on tullut voimakas Controlled Traffic Farming– eli CTF-menetelmän puolestapuhuja. Termi tarkoittaa karkeasti suomennettuna ”hallittua maatalouden liikennöintiä”, jossa pelloilla tapahtuva liikenne kohdistetaan vuodesta toiseen kiinteillä ajourilla mahdollisimman pienelle pinta-alalle. Tällä tavoin toimimalla saadaan runsaasti hyötyjä maaperän säilyessä kuohkeana, kun vältetään liika tiivistäminen. Tämä näkyy suoraan kylvöjen laadukkuudessa ja myöhemmin satomäärissä eikä vähätellä sovi myöskään selkeää polttoainekulutuksen laskua.

”AgroVation on Euroopan ensimmäinen sataprosenttinen CTF-maatila ja tämä saavutus on vaatinut meiltä tuhansia työtunteja sekä runsaita taloudellisia sijoituksia”, kertoo Horsch. Tilalla työskentelee esimerkiksi oma software-insinööri, joka varmistaa ohjelmistojen toimivuuden ja päivitysten paikkansa pitävyydet. ”Kaikki AgroVationin pellot ovat siirretty digitaalisesti tietokoneohjelmistoihin ja talvikaudella pelloille on suunniteltu viiden senttimetrin tarkkuudella traktoreiden ja muiden työkoneiden reitit. Työmäärää on lisännyt esimerkiksi tsekkiläinen tapa sijoittaa sähköpaalut keskelle peltoa, jolloin niiden järkevään kiertämiseen on pitänyt kiinnittää runsaasti huomiota”, jatkaa Horsch. GPS-seurannan antamia traktorien kulkujälkiä seuraamalla voimme heti todeta missä olemme onnistuneet ja myös mahdolliset ongelmatilanteet saadaan kartoitettua tulevaisuutta varten”, lisää Horsch.

Horsch kertoo, että hänellä on voimakas luottamus CTF-menetelmän toimivuuteen ja sen aikaansaamaan taloudelliseen hyötyyn. ”Loppujen lopuksi kaikista tärkeintä on viljelijän menetelmällä saama kannattavuuden parantuminen, joka on seurausta sadon laadun ja määrän kehittymisestä”, jatkaa Horsch. CTF ei Horschin tyylisenä sovi aivan kaikille pienviljelmille, sillä se vaatii kohtuulliset alkuinvestoinnit toimiakseen täydellisesti. Mikään ei tietysti estä viljelijää ottamasta CTF:n parhaita ominaisuuksia käyttöönsä myös pienemmässä mittakaavassa. Horschin tapauksessa ei pienuus kuulu sanavarastoon, sillä CTF:ään on menty reippaalla pioneeriasenteella. Kolhoosin vanhasta traktori- ja muusta konekannasta on päästy nopeasti eroon ja uudet koneinvestoinnit on tehty nimenomaan CTF-menetelmä mielessä. Samalla Horschin konetehtaalle on avautunut mainio tilaisuus testata uusimpia tuotteitaan vaativissa olosuhteissa.

Uudet traktorit ovat tela-alustaisia, mikä on Horschin mukaan järjestelmän toimivuuden perusehto. ”Telat kohdistavat paineen pienemmälle pinta-alalle kuin renkaat ja ovat hellävaraisempia maaperälle”, perustelee Horsch ratkaisua. Sekä traktorien että työkoneiden raideleveytenä on kolme metriä ja esimerkiksi leikkuupuimureihin on asennettu erityispitkät tyhjennysruuvit kiinteiden kulku-urien huomioimiseksi. Kiinteiden urien väli on 12 metriä ja niitä käyttämällä suoritetaan niin muokkaus, kylvöt sekä puinti ja ruiskutusleveytenä on 36 metriä. Kiinteillä urilla myös työskentelynopeuksia on voitu nostaa ja tehokkuutta lisätä sitä kautta.

”Kokonaisuuden onnistuminen koostuu kuitenkin monista pienistä seikoista, joten kokonaisprosessin tulee olla hallinnassa. Raha piilee yksityiskohdissa”, korostaa Horsch. Kylvökoneet täytetään yhdellä kerralla ja kuljetuksissa käytetään tilan nelivetokuorma-autoja. Samoin kasvinsuojeluruiskutusprosessia on kehitetty monin tavoin ja esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden sekoitus tapahtuu turvallisesti ja lakipykälin mukaisesti itse kehitetyllä laitteistolla.

CTF:n mahdollisina ongelmakohtina Horsch näkee tekniikan luotettavuuden tason sekä tietenkin inhimilliset tekijät. ”Tekniikka on hienoa vain niin kauan kun se toimii. CTF-menetelmä on vielä arka esimerkiksi paikannusongelmille, mutta tekninen kehitys etenee kuitenkin huimaa vauhtia. Suurempana ongelmana näen kuitenkin henkilökohtaisen osaamisen, sillä huippuluokan traktorinkuljettajan tasolle pääsemiseen vaaditaan mielestäni ainakin viiden vuoden koulutuksen ja käytännön työn yhdistelmä”, huomioi Horsch.