FMG:t kestävyystestissä

Seppo Pentti

Haapaniemen Koneasema Oy työllistää 25 ihmistä. Maatilan töiden lisäksi tehdään monipuolisesti konetöitä. Ympäri vuoden työllistävät erilaiset kaivu- ja siirtotyöt, talvella on lisäksi lumitöitä. Koneille halutaan paljon käyttöä ja työtä, josta saadaan kohtuullinen korvaus. Asiakkaan tilaus täytetään, jotta työt jatkuvat. Esimerkiksi FMG:n koukkulavavaunulla ajetaan asiakkaan toimeksiannosta noin 15-20 kuormaa päivässä.

- Meidän asiakkaana on teollisuutta, joka edellyttää toimitusvarmuutta, Mikko aloittaa. Siihen toimitusvarmuuteen tähtää kaikki, mitä yrityksessä tehdään. Kalusto hankitaan sillä silmällä, että koneet kestävät, mutta jos jotain korjattavaa tulee, se voidaan mahdollisimman pitkälle tehdä itse. Ulkopuolistakin huoltoa käytetään, vaikka pajalla on jatkuvasti kaksi työntekijää töissä.

- Sellaista konetta ei ole vielä tehty, joka loputtomasti töissä kestää, Mikko muistuttaa. Kyse on vain siitä, mistä kohtaa kone laukeaa ja miten usein se tapahtuu. Pajalla on jo rutiini, miten koneet saadaan kuntoon ja se on tärkeää, että kavereilla on ammattitaito laittaa koneet kuntoon.

- Meillä on erilaisia sopimuksia lähinnä teollisuuden kanssa siirroista ja lumitöistä. Riihimäellä Fortumilla (entinen Ekokem) töitä tekee työyhteenliittymä. Haapaniemen Koneasema tekee työtä Urakointi J-P Heikkilä Oy:n kanssa. Meillä on täällä töissä pyöräkone, traktori, kaksi kaivukonetta ja yhteistyökumppanilla on pari autoa ja pari pyöräkonetta, Mikko kertoo.

Teollisuuden siirtoajoa

Fortumilla siirretään tavaraa koukkulavavaunulla. FMG:n koukkulavavaunu on rankassa käytössä, kun kyytiin nostetaan pääasiassa aina täysi lavallinen tavaraa. Päivittäin nostoja täydellä lavalla tulee tilanteen mukaan 15-20 kappaletta, kun syötettä ajetaan käsiteltäväksi laitokseen. Massa vaihtelee syötteen sisällön perusteella, mutta oikeisiin töihin koukkulavalaite on joutunut.

- Uusi koukkulavamalli parannuksineen on kuitenkin jo niin kehittynyt, että normaalissa käytössä viljatilalla tai ympäristöurakoinnissa se kestää vuosikymmeniä, kun meidänkin käytössä vaunu on kestänyt jo pari vuotta. Vaunua vedetään esimerkiksi koko ajan kuormalla päällysteen päällä, jolloin periksi eivät anna kuin renkaat. Runko tai teli eivät ole antaneet periksi, Mikko kehuu.

Aikoinaan, kun koukkulavavaunua hankittiin, kriteerinä oli se, että kantavuuden sallima täysi lava pitää saada nostettua ylös. Tällä työmaalla nimittäin lava pitää saada ylös ja FMG:n rakenne antaa siihen mahdollisuuden, kun koukkulaite on nyt matala ja koukun kelkka liukuu aivan taakse. Tällöin lavan lenkkiin tartutaan matalalta ja lavaa liu´utetaan koko ajan mahdollisimman matalalla rungon rullien päällä. Tällöin voimaa ei tarvita ylimäärin, kuten yläkautta lavaa nostettaessa.

Haapaniemen Koneasemalla on käytössä aivan viimeisiä ilman ureaa olevia traktoreita, joita Suolahdesta luovutettiin asiakkaille. Riihimäellä traktoriin kertyy 3000 tuntia vuoteen.

Aikoinaan kun koukkulavavaunua hankittiin, kriteerinä oli se, että kantavuuden sallima täysi lava pitää saada nostettua ylös.

FMG:n rakenne antaa matalaan nostoon mahdollisuuden, kun koukkulaite on nyt matala ja koukun kelkka liukuu aivan taakse. Tällöin lavan lenkkiin tartutaan matalalta ja lavaa liu´utetaan koko ajan mahdollisimman matalalla rungon rullien päällä.

Perävaunussa on rasvari. Lava on irti rungosta rullien päällä, jolloin lava liukuu kevyesti.

- Tällä järjestelmällä saadaan lava koukutettua myös matalasta rakennuksesta, mikä on kätevä monissa paikoissa, Mikko kertoo. Toisaalta matala koukutuskorkeus rasittaa huomattavasti vähemmän vaunun rakenteita kuin korkealle lavan pään nostava koukku. Koukutuspaikka olisi hyvä olla tasainen, mutta matala koukutus antaa hieman anteeksi epätasaista alustaa.

- Lavan mekanismista käytiin FMG:n kanssa aikoinaan neuvotteluja ja tuotetta kehitettiin toimivammaksi. Jotta voimaa saadaan riittävästi traktorin öljynpaineilla, pitää sylintereissä olla riittävän suuri halkaisija. Suuri halkaisija taas edellyttää riittävästi tuottoa. Lähes aina traktorissa kuitenkin on liian pienet tuotot, jotta tällainen kärry toimisi riittävän ripeästi, Mikko pohtii. Traktorissa ei ole kuin vajaa 90 litraa minuutissa tuottava hydraulipumppu.

Kun vaunu likaantuu joka tapauksessa töissä ja sen rasvaaminen ei ole mukavampia hommia, päätettiin vaunuun ottaa oma rasvari. Nivelet pysyvät pidempään kunnossa, kun niitä rasvataan säännöllisesti liikkeessä ja likaa työnnetään vähitellen ulospäin.

- Ilman rasvaria remonttia vain tulisi enemmän ja se tarkoittaisi aina työn keskeytymistä ja turhaa kulkemista pajalle ja takaisin työmaalle, Mikko pohtii. Rasvari tienaa tällaisissa töissä nopeasti hintansa, jos vuodessa vältetään muutamakin remontti.

- Jotta työ olisi sujuvampaa, niin ei haittaisi, että alusta olisi kolmeakselinen. Tällöin kuormaa saisi kyytiin enemmän, Mikko pohtii. Jos perävaunun kantavuus nousisi samaa tahtia, pitäisi eteen hommata myös samalla isompi traktori, Mikko jatkaa.

- Riihimäellä käytössä olevaan traktoriin kertyy vuodessa tunteja noin 3000 ja siitä suuri osa on juuri koukkukärryn kanssa, Mikko kertoo. Jos kyseinen traktori viedään huoltoon tai siihen tulee vika, pitää tilalle tuoda toinen traktori. Työ ei siis saa keskeytyä, jotta teollisuudessa prosessi toimii. Haitta työn keskeytyksestä on monesti suurempi kuin kuvitellaankaan.

- Työt ovat jatkuneet Riihimäellä kolme vuotta, Haapaniemen Koneasema on perustettu 12 vuotta sitten ja koko ajan työt ovat lisääntyneet, joten ei moni asia on ilmeisesti oikeinkin hoidettu ,Mikko pohtii.

Ennakoivaa huoltoa

- Meillä ollaan yhä useammin tekemässä ennakoivaa huoltoa, jolloin  tehdään uusiksi mielellään hieman etukäteen kuin jälkikäteen. Korjaamolla ei toki ole koko aikaa joku kone remontissa. Väliaikoina rakennellaan kauhoja ja muuta tarvittavaa koneisiin. 

Traktorissa on menossa laakeriremontti.

Ennakoiva huolto vaatii myös että kassa on kunnossa, kun varaosia on koko ajan omassa varastossa.

- Kunnostamme esimerkiksi itse traktoreiden vaihdelaatikot ja kaivukoneiden telastot. Varastossa on jemmassa puhaltimia, jäähdyttimiä, jarrujen osia ja kaikkea sellaista osaa, joka kokemuksen perusteella menee ennemmin tai myöhemmin rikki. Meillä on käytössä viisi samanlaista Valtraa, jotta varaosahuolto on kätevä hoitaa. Jos jokin osa särkyy, hankitaan yleensä toinen varoiksi odottamaan seuraavaa särkymistä. Kun osa on omassa varastossa, saadaan koneet nopeasti kuntoon.

Kaivukoneessa on myös huolto ja samalla laitetaan ajomoottorit, kun alle vaihdetaan kumitelat. Ajomoottorit korjataan ennakoivasti, jolloin varakone on lyönnissä jonkun muun koneen pettäessä.

Pajalla pystytään tekemään myös uudet hydrauliletkut omalla letkuprässillä. Tällöin hieman rispaantunut letku saadaan vaihdettua usein normaalin huollon yhteydessä eikä työn keskeyttävää rikkoutumista pääse syntymään. Letkun hakeminen kylältä veisi aikaa puolitoista tuntia, mutta nyt kun prässi on itsellä, saadaan letkut tehtyä muutamassa minuutissa. Yhä edelleenkään liitinvalikoima ei ole vielä täydellinen omiinkaan koneisiin, kun kaikkia letkuja ole vielä kertaalleen tehty.

Hydrauliliitinvalikoima ei ole vielä täydellinen, Mikko tunnustaa. Suodattimia on myös useampi hyllyssä ja voiteluaineet toimitetaan tonnin kontissa varastoon, jolloin huoltoja voidaan tehdä aina myös ennakoivasti, kun koneet vain tulevat korjaamolle. Aiemmin pelattiin 200 litran tynnyreiden kanssa. Varastossa on yksi syyläri, puhaltimen moottori, korjaussarjajarruihin jne. Jemmassa on myös Valtran vaihteensiirtimen akseli, mikä menee jossain vaiheessa poikki, Mikko toteaa.

Tarvittaessa leikataan tai sorvataan metallia oikeaan muotoon, jotta vanhat koneet saadaan pidettyä kunnossa ja samalla rakennellaan uusia. Esimerkiksi kierretappivalikoima on kattava, kun ne tulivat sorvin mukana.

Mikolla on huoltohallilla taatusti kylän suurin pora. Muutenkin kalustoa on kerätty, niin ettei aivan pikkujuttujen takia tarvitse lähteä apua hakemaan. Pääomaa kaluston kanssa pelaaminen vaatii, mutta on syytä miettiä myös sitä, miten kalliiksi tulee, jos työmaalla eivät työt jatku konerikon vuoksi. Viivästymisten kustannukset esimerkiksi teollisuudessa ovat suuret ja jos tavara ei liiku, seisoo moni tumput suorana.

- Meillä on yhdeksän traktoria ja niihin ajetaan vuodessa keskimäärin reilu 1500 tuntia. Tämän lisäksi on muutakin kalustoa, kuten kahdeksan kaivukonetta. Itse en osallistu enää käytännön töihin kuin erittäin harvoin, Mikko toteaa. Parempi on vain olla työnjohdossa ja järjestellä koneita ja kuljettajia oikeisiin paikkoihin ja hoidella varaosia. Sellaista päivää ei oikeastaan ole, jolloin ei tulisi joku järjestely eteen, vaikka poikkeuksiin onkin varauduttu.

Maatalouteen tilanteen mukaan

- Kolme vuotta sitten laitettiin kuivaamo tähän kuntoon, Mikko aloittaa. Kuivaamo siirrettiin ja siihen lisättiin kaksi kuivauselementtiä, jolloin läpäisevyyttä saatiin lisää. Näillä tuloilla ei ole kuitenkaan mahdollista investoida uuteen kuivaamoon, Mikko jatkaa. Kuivaamo on katollinen, mutta ainakin vielä seinätön.

Kuivaamossa on vanha koneisto ja kaatomonttu tehtiin itse. Vanhan kuivaamon katto uusittiin kattotuoleista lähtien. Samoin uusittiin seinät. Mikolla on kuivaamossaan tuuletussiilot, jotka antavat joustavuutta korjuukauteen, kun puintia voidaan jatkaa pidempään. Samat siilot toimivat myös varastona.

- Vaikka meilläkin on pinta-alaa omiksi tarpeiksi, tehdään naapureiden kanssa töitä ristiin. Raha ei vain riitä kaikkiin investointeihin. Esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutukset ja puinnit hoidetaan yhdellä kalustolla. Puinti sitoo yhden työntekijän pariksi viikoksi, mutta vielä puinnin hoitaa isäni. Pääomaa on työmäärään nähden kiinni maatalouskoneissa kuitenkin yleensä liikaa, Mikko muistuttaa.

Maatilalla on aina ongelmana, etteivät koneet tahdo sopia talvella katon alle. - Meillä kun tehtiin tuulensuojainen paikka perävaunulle, jonne ohjataan tavara esipuhdistajalta, niin samalla se suunniteltiin sääsuojaksi koneille talveksi.

Uutta lihamarkkinoille

Meillä on suunnitelmat laajentaa lihatuotantoa, jotta kasvanut menekki saadaan täytettyä muutaman vuoden kuluttua, kun aloitetaan Ylöstalon lihatuotteen brändäys, Mikko kuvailee tulevaisuutta. Emolehmiä hankitaan lisää ja tuotteiden markkinointi laitetaan uusiksi, jolloin lihan kysyntä kasvaa sekä ravintoloissa että kotimyynnissä, kun tuotteen tunnettuus ja haluttavuus kasvavat, Mikko ennakoi. Mikko painottaa, että arvoa pitää saada tuotteelle, koska bulkin tuottajana on aina hinnanottaja ostajalta. Kun tuotat arvokkaampaa, niin voi itsekin osallistua hinnoitteluun.

- Tavoitteenamme on muuttaa lihamarkkinaa merkittävästi, Mikko lupaa. Ensi kevääksi on varattu nettiosoitteet ja suunnitteilla on markkinointikampanja.

- Rakennamme uuden emolehmäpihaton, minkä rakennustarpeet ovat jo hankittu, Mikko toteaa. Rakentamaan pitäisi päästä, kun saadaan luvat kuntoon. Tavoitteena on myös parantaa eläinainesta samaan aikaan, kun määrää lisätään.

Haapaniemellä tuotteet kunnossa

Kun on palkattuja työntekijöitä, pitäisi olla myös töitä, joita teettää ja joista tulee rahaa kassaan.

- Vaikka meilläkin on useampia tukijalkoja, saattaa niistäkin moni pettää samaan aikaan, Mikko muistelee. Viljan hinta putosi pari vuotta sitten ja siitä tuli melkoinen lovi tiliin. Urakointitöistä on lopetettu turveurakointi, kun menekki väheni, mutta omasta suosta turvetta nostetaan. Korvaaviakin töitä toki löytyy, kun on ollut valmiuksia esimerkiksi verkonrakennushommiin.

- Me tehdään itse turvehommaa ja kaikki nostettu tavara menee kaupaksi, kun tuotetaan asiakkaan haluamaa tavaraa toimitettuna oikeaan aikaan. Mikko jatkaa, että me hoidetaan talvikunnostusta teollisuudelle. Siinä ei ensisijaisesti myydä tuntityötä eikä aurauskertoja vaan asiakkaalle myydään aina olosuhteista riippumatta liikennöitävissä olevaa pihaa.

- Kuljetus- ja siirtopalveluissa myydään tavara toimitettuna oikeaan osoitteeseen oikeaan aikaan sopimuksen mukaan ja mittareiden mukaan olemme siinä onnistuneet, Mikko kertoo.

- Aikoinaan kävin oman Jaakobin painini, mitä teen maatilalla. Ylöstalon tilasta on ensimmäiset merkinnät vuodelta 1594, enkä minä päättänyt olla se, joka viljelyn lopettaa, vaikka laskin näyttää, että se pitäisi tehdä, Mikko päättää.