Ei suuria vaatimuksia peruskoneelle – Tapio-sykeharvesterit tulevat uudelleen

Tapio-sykeharvesteri on osoittautunut erittäin käteväksi lisälaitteeksi konekaluston seisokkiaikojen lyhentämiseen. Uuden 160-mallin keveys ja pieni öljyntarve mahdollistavat harvesterikäytön ilman suuria muutoksia hydrauliikkaan, sillä lähes kaikissa nykyaikaisissa koneissa hydrauliikan tuotto on riittävä. Järeämmissä harvestereissa on omat mallinsa kaivukoneisiin, jolloin liitäntä on helppoa esimerkiksi valmiiseen vasarahydrauliikkaan.

Tapio-harvestereita on ollut jo 30 vuotta, joten tuote on useille metsäalan ammattilaisille tuttu ainakin jollakin tasolla. Ensimmäinen nykyistä Tapio 400-mallia edeltävä prototyyppi valmistettiin vuonna 1980 Soinissa. Tämä 400-malli on edelleen tuotannossa eikä siihen vuosien saatossa ole tehty perustavaa laatua olevia muutoksia. ”Osien leikkaus tehtiin alkuaikoina polttoleikkaamalla, mutta nykyään ne laserleikataan”, kertoo nykyään Tapio-harvestereita valmistavan Riuttolehto Oy:n toimitusjohtaja Esa Ahopelto, joka on ollut Tapio-harvesterin parissa koko sen historian ajan, vaikka tuoteoikeudet ovat olleet useammallakin yrityksellä vuosien varrella. ”Tämä entistä tarkempi työstömuoto on antanut uusia mahdollisuuksia valmistukseen. Osiin on tehty leikkaamalla valmiit sovitteet, jolloin kokoonpanohitsaajan on helppo asettaa osat oikeille paikoille eikä tarkastusmittauksia tarvitse tehdä kovin paljoa.”

Ulkomaanvienti on ollut mukana kuvioissa lähes alusta alkaen ja nykyäänkin 60-70 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Tapio-harvestereita on viety 18 eri maahan pienten harvesterien luvatun maan Ruotsin ollessa kuitenkin tärkein vientimaa. Siellä suuren suosion sai Tapio 250, jota alettiin tehdä 80-luvun puolivälissä. Tästä edelleen kehitetty Tapio 280 on edelleen tuotannossa.

Ahopelto kertoo, että Tapio-harvestereita on valmistettu kaikkiaan parituhatta kappaletta. ”Viime vuonna teimme noin 70 harvesteria ja tänä vuonna määrä on yli sata, ehkä noin 120 kappaletta.”

Kaivukonemallit

Kaivukoneita varten on kehitetty Tapio 400:sta järeämpi 600 EXS -versio, joka on äkkiä katsellen saman näköinen kuin 400-malli. Sillä menee kuitenkin 55 senttimetriä vahvat puut poikki, 10 senttimetriä vahvemmat puut kuin nelisatasella ja muutenkin se on järeämpi rakenteeltaan ja sopii siten isompiinkin kaivukoneisiin. Myös 400-mallista on kaivukoneisiin tarkoitettu EXS-malli, jossa pyörittimen ja kallistuksen käyttö on järjestetty harvesterista päin. Nämä mallit helpottavat asennusta peruskoneeseen huomattavasti. Erityisen helppo asennus on, jos koneessa on valmis lisähydrauliikka esimerkiksi iskuvasarakäyttöä varten.

Hydrauliikkaa Tapio-harvesteri tarvitsee vain paine- ja paluulinjan, sillä harvesterissa sijaitsevat hydrauliventtiilit ovat sähköohjattuja. Epecin can-väylää käyttävä ohjausjärjestelmä tarvitsee vain neljä johdinta, joten lisäksi tarvitaan vain yksi sähkökaapeli. Tästä syystä myös harvesteripään irrottaminen ja kiinnittäminen on nopeaa.

Uusi kevytmalli

Aikanaan vuosia Tapio-harvestereiden kokoonpanossa ja työnjohdossa työskennellyt Tapani Rintala myy Otto Motor Oy:ssään laajalla repertuaarilla moottorikäyttöistä kalustoa ”moposta maansiirtoon”. Hänellä on edustuksessaan myös Tapio-harvesterit. ”Viime vuosikymmenen puolivälissä käytetyt motokourat menivät kaupan sitä myöten kun niitä tuli ja enemmänkin olisi ollut kysyntää. Silloin esitin Esalle, että lähtisi suunnittelemaan pientä, kevyttä ja edullista versiota Tapio-harvesterista. Muutaman vuoden kuluttua, vuonna 2008, Tapio 160 -mallin ensimmäinen harvesteri oli töissä.”

Mallin paino oli tarkoitus saada alle 200 kg:n, mutta aivan tähän ei päästy. Paino on kuitenkin vain 215 kg, joten se on reilun sata kiloa kevyempi kuin aiemmin kevyin mallimme 280. Keveyttä on saatu muun muassa muita malleja lyhyemmällä iskupituudella – muissa on metrin isku, tässä on puolen metrin isku. Tämän ansiosta esimerkiksi rungon pituus on pienempi ja hydraulisylinterit lyhyemmät, joista syntyy merkittävästi painosäästöä. Materiaaleina käytetään sopivia erikoisteräksiä eikä runko-ongelmia ole esiintynyt.

Tapio-harvestereissa katkaisu tapahtuu sahaamalla. Tapio 160:ssä on suurin katkaisuläpimitta 25 senttimetriä ja siinä käytetään lyhyttä, 12 tuuman laippaa. ”Ketjun päällä pysyminen on poikkeuksellisen hyvä tässä lyhyessä laipassa”, mainitsee Rintala. Ketjuna käytetään jämerää .404 tuuman kokoa. Lisävarusteena on saatavana giljotiinikatkaisu, joka on hyödyksi terää tylsyttävien risujen raivauksessa. Saha on kuitenkin nopeampi vaihtoehto ja suurin osa harvestereista toimitetaan ilman leikkuuterävarustusta.

Painonsa lisäksi Tapio 160:n hydrauliikkavaatimukset ovat pieniä koneita ajatellen sopivia. Hydrauliikalta tarvitaan tuottoa 40 litraa minuutissa 160 baarin paineella. Lähes kaikki nosturilla varustetut koneet on varustettu vähintään tällaisen tuoton omaavalla hydrauliikalla. Sähköjärjestelmä voi olla 12 V tai 24 V.

Ohjaus- ja mittauslaitteena tässä käytetään Siemens-logiikkaa. Mittaus tapahtuu sykepulssien mukaan, mikä on riittävä massapuun tekoon. Tarkemman mitan saa ottamalla lisävarusteena saatavan pituusmittapyörän sekä vahvuusmittauksen.

Tapio 160 esiteltiin yleisölle vuona 2009, mutta varsinaisesti myynti Suomessa lähti käyntiin viime syksynä. Tämä malli on osoittautunut erittäin suosituksi Suomen ja Ruotsin markkinoilla.

160 traktorisovituksella

Soinilainen Ossi Anttila hankki viime syksynä Tapio 160 -harvesterin maataloustraktoriinsa. Traktori on Valtra 6850, joka on varusteltu metsätöitä varten muun muassa taakseajolaittein, pohjapanssarein ja metsärenkain. Kuormaimena siinä on takasovitteella Patruuna 10-70 -nosturi hydraulisesti esiohjatulla kaksivipuohjauksella, Kuormaimella on seitsemän metrin ulottuvuus.

Anttila ajaa samalla traktorilla tekemänsä puut tienvarteen, joten kouran vaihto on tärkeä onnistua kohtuullisella työllä. Harvesterin letkut ovat niin pitkät, että ne ylettyvät traktorin omiin pikaliittimiin. Letkut on asennettu hakakiinnikkeillä kuormaimeen, joten ylimääräiset letkut ovat poissa ajourakoinnin aikana. Kouran vaihto on puolen tunnin homma.

Anttila urakoi hakkuuta yksityisille minkä omien metsien hoitamiselta ennättää. Hänellä on metsuritausta – metsätöihin hän kertoo lähteneensä heti peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana. Traktoriperustaiset ajovehkeet hänellä on ollut jo 20 vuotta ja neljä vuotta tätä ennen hänellä oli tässä traktorissa Naarvan harvesteri. Näin talvisin Anttila tekee hakkuu-urakointia ja kesäisin vaimonsa kototilalla erilaisia maataloustöitä tämän hänen traktorinsa ollessa siellä myös aputöissä. Raivaussaha työllistää lisäksi väliajat.

”En yhtään moiti Naarvan harvesteria, mutta tämä on kyllä joutuisampi ja kätevämpi käyttää. Tämä on noin sata kiloa kevyempi kuin Naarva ja se kyllä tuntuu. Tämä traktori oli kyllä vakaa Naarvankin kanssa, mutta vielä helpompaa on tämän Tapion kanssa. Tällä saa myös vähän isomman puun poikki, noin 30 senttisen kerta-ajolla. Tähän kuormaimeen oikein sopivan kokoinen”, sanoo Anttila.

Hydrauliikkaa syöttää Anttilan traktorissa Valtran oma alkuperäinen pumppu, joka tuottaa 73 litraa minuutissa. ”Sillä tämä toimii loistavasti, 1500 kierrosluvulla menee tosi hyvin.”

”Opetteluahan tämä vielä on ollut, mutta kyllä tämä jo alkaa käydä”, toteaa Anttila. Hän on ehtinyt tehdä ja ajaa tienvarteen Tapio-harvesterin asentamisen jälkeen arvionsa mukaan reilun 300 kuutiota puutavaraa.

Pienessä kaivukoneessa

Tapio 160 -harvesterin keveys ja pieni öljyntarve mahdollistavat sopivuuden varsin pieniinkin peruskoneisiin. Tällainen sovellus on käytössä muun muassa lehtimäkeläisellä Aarno Laukkosella 3,5-tonnisessa Takeuchi 135 -kaivukoneessa.

Laukkosella on kokemusta kaivukonetöistä metsissä jo yli 30 vuotta ja omilla koneilla urakointia hänelle tulee tänä vuonna täyteen 22 vuotta. Pääasiassa hän tekee mätästyksiä, joita hän kertoo tehneensä jo yli 1500 hehtaaria, mutta myös tarpeen mukaan muuta kaivu-urakointia. Mätästyksillä työkaluna on Takeuchi 1142, mutta myös 135 on joskus sopiva näihin urakointeihin. ”Esimerkiksi viime talvena olin saaressa tekemässä mätästystä tällä pienellä koneella ja kyllä se täysin onnistuu”, kertoo Laukkonen.

Tämä pieni kaivukone on Laukkosella lähinnä pihatöitä varten, mutta täksi talveksi se sai aivan erilaisia urakoita. ”Omaa metsää on nyt 20-30 hehtaaria läpikäytäväksi ja onhan tämä moottorisahaa tehokkaampi ja mukavampi työkone niiden hoitamiseen. Talvikautena olen tehnyt pääasiassa pajahommia koneiden kunnostuksen merkeissä ja tämä hakkuutyö sopii hyvin siihen oheen. Omien hakkuiden lisäksi käyn kyllä tarpeen mukaan hakkaamassa muillekin.”

Marraskuun puolivälissä käyttöön otetulla koneella on nyt hakattu noin 250 mottia, joten kokemuksiakin on jo kertynyt. ”Isoimpien puiden kanssa täytyy olla lähellä, mutta muuten tämä on kyllä vakaa. Ulottuvuutta on noin 6,5 metriä puomin tyvestä, joten esimerkiksi ojalinjan hakkuu käy tällä joutuisasti. Puomilla auttaen tällä pääsee kyllä hyvin liikkumaan ja lumen mylläytyessä alla jäljessä pääsee ajamaan traktorilla hyvin”, sanoo Laukkonen, joka ajaa puuajovarusteisella maataloustraktorilla tekemänsä puutavaran tien varteen.

Sekä liikkumista että ulottuvuutta auttaa Laukkosen omatekemä jatkopuomi. Puomi on ”kylmä” ja se on asennettu pikakiinnikkeeseen. ”Ensi talveksi olen ajatellut tehdä puomin uudestaan. Siihen tulee hydraulinen jatke ja pikakiinnikkeen otan välistä pois. Jatke tulee toimimaan pikakiinnikkeen hydrauliventtiilin kautta”, suunnittelee Laukkonen.

Puomin toisessa päässä on levy, jolla konetta voi auttaa kulkemaan. Levyssä on pinta-alaa sen verran, että se ei painu kovasti pehmeälläkään alustalla. Sillä voi myös tuuppia lunta ojiin, jolloin ylityksiin ei tarvitse käyttää puita.

Laukkosen Tapio 160 -harvesteri tuli ”avaimet käteen” -asennuksena Otto Motorilta jatkopuomia lukuun ottamatta. ”Laukkonen on ollut kaukaa viisas ja ottanut koneen jo uutena lisähydrauliikalla. Tämä helpotti meidän työtämme, sillä puomiin ei tarvinnut rakentaa hydrauliikkalinjoja lisää. Tässä satakuusikymppisessä ei ole erikseen EXS-kaivukonemallia, joten olemme rakentaneet rotaattoria ja kaatoa varten venttiilit puomin päälle”, kertoo Rintala.

”Takeuchi on siitä hyvä merkki, että siinä on vakiona hyvät hydrauliikkatuotot, joten niiden kanssa ei tule ongelmia. Tästäkin koneesta saisi lähes 90 litran tuoton, jos ottaisi käyttöön kaikki kolme pumppua – nyt käytössä on noin 50 litraa minuutissa.”

Tapio 400 ja 13-tonninen kaivukone

Soinissa 20 lypsävän maitotilaa isännöivällä Antero Kuivilalla on maatalouden ohessa ollut kaivukoneurakointia ”naapureille” noin 20 vuoden ajan. Kymmenisen vuotta sitten kone vaihtui traktorikaivurista pyörivään koneeseen ja kolme viimeisintä vuotta koneena on ollut lyhytperäinen Kobelco 135. Lyhytperäisyys on kätevä ominaisuus harvennuksilla, sillä perää ei tarvitse varoa eikä puista lähde kuoret vahingossa.

Tilalla on hakkeella toimiva lämpökeskus ja sen polttoainetuotantoa varten kaivukoneessa on ollut energiakoura ja se on edelleen olemassa. ”Siinä on giljotiinikatkaisu, joten sillä ei saa tehtyä myyntipuuta, varsinkaan tukkia. Hankin tämä Tapio 400 ESX -harvesterin siksi, että siinä on sahakatkaisu. Se on myös nopeampi kuin giljotiini, sillä sen ei aina tarvitse käydä perillä asti – ohuille rangoille riittää pieni tuikkaisu katkaisuun”, mainitsee Kuivila.

Lokakuusta lähtien Kuivila on ehtinyt hakata 300 mottia myyntipuuta ja sata mottia energiapuuta tällä harvesterilla. ”Enemmänkin tällä olisi ehtinyt tehdä, mutta en tee tätä kokopäiväisesti ja ajan puut myös itse maataloustraktorilla. Olen tehnyt myös isoja kasoja, mikä hidastaa hakkuuta. Se nopeuttaa kuitenkin ajoa eikä kesällä tarvitse ajaa uudelleen jälkiä. Tällä pystyy nostelemaan kasoja hyvin. Myös maassa olevat puut on erityisen kätevä tehdä tällä, sillä niihin saa hyvän otteen ja tällä nousee puu vaikka kantoineen ylös. Tuulikaatoja teinkin tällä heti alkuun kolmisen viikkoa opetellessa.”

”Tämä on sen verran järeä harvesteri, että sillä pystyy tekemään myös isoja puita. Olen ottanut tällä pois esimerkiksi siemenpuita. Voimakas karsintaveto on hyvä ominaisuus pihapuun tapaisten vahva- ja tiheäoksaisten puiden teossa. Nyt tehdystä puusta noin puolet on tukkia, mutta hyvin tällä käy myös ensiharvennus. Energiapuun teossa on hyvästä, että harvesteri aisaa rangat kolmelta kantilta.”

Ulottuvuutta Kuivilan koneella on 9,5 metriä koneen keskeltä mitaten. Puomissa on Kuivilan omatekemä jatkopuomi, muilta osin tämänkin koneen harvesteriasennus on mallia ”avaimet käteen”. Jatkopuomi antaa pari metriä lisäpituutta puomiin, mutta auttaa myös muuten. Puomin toiseen päähän Kuivila on tehnyt pienen kauhan. ”Pitäähän kaivukoneessa kauha olla”, veistelee Kuivila. Harvesterikauppaan kuului myös käyttökoulutus, joka Tapio-harvesterin kauppaan aina liittyy.

Kauhalla saa vaikka nosteltua kantoja pois tieltä ja esimerkiksi tasattua näin ajouraa. Sillä saa tuupittua myös lunta ojien ylityksiin. Kauhassa on myös pinta-alaa, mikä helpottaa koneen nostelua pehmeillä paikoilla. ”Tuo ei painu pahasti nevallakaan”, sanoo Kuivila. ”Ihan kätevä se on eikä haittaa näkyvyyttäkään.”

Kuivilan harvesteri on EXS-mallia, eli kaivukoneeseen tarkoitettu. Sen hydrauliikka otetaan koneen vasarahydrauliikasta ja ohjaus tapahtuu sähköisesti. Kauhan vaihtaminen harvesterin tilalle on noin 10 minuutin homma. ”Suurin työ siinä on sähkökotelon avaaminen. Harvesteri on kiinni NTP 10 -pikakiinnikkeellä ja sähköjohdon irrottamisen lisäksi tässä on irrotettava vain hydrauliikan meno- ja paluulinjat.”

 

Juha Kuusjärvi