Bioenergia tarjoaa työtä ja elantoa monille

Uutinen julkaistu 02.03.2012

Suomessa turpeen korjuu ja käsittely takaa­vat monelle elannon ja vielä useammalle ympäristöystävällisen tavan lämmittää. Turpeen edut ovat kiistattomat, vaikka harjoitettava politiikka ei tällä hetkellä erityisemmin suosi turpeen käytön lisäämistä. Puuenergiaa on teollisuudessa käytetty isossa mittakaavassa käytetty runsaasti vuosien aikana. Kaikki materiaali, jolle ei ole ollut muuta käyttöä, on poltettu ja lämpö on käytetty teollisuuden omissa prosesseissa tai tuotettu energiaa muille.

Pienimuotoisempaa eli hakkeena ja pilkkeenä käytettyä puumateriaalia ei pidä sitäkään väheksyä. Sillä on yksittäisille yrittäjille ja erityisesti lähialuetaloudelle suuri merkitys. Sille, joka lämmittää pilkkeellä tai hakkeella merkitys on vielä suurempi. Pienimuotoisen bioenergian keräämisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat suuret, koska sillä vaikutetaan tulevaan puusaantoon metsästä.

Energiakorjuu tehokkaaksi

Kun kahta merkittävää energiavarantoamme vertaillaan, monesti unohdetaan muutama perusasia.
Turvetuotannossa menetelmät ovat kehittyneet vuosien varrella teknisesti erittäin tehokkaaksi. Turvetuotantoala käytetään tehokkaasti hyväksi.
Sääolosuhteita menetelmillä ei valitettavasti voi muuttaa. Turvetuotanto toimii edelleen säiden armoilla. Turpeen kuivaus tapahtuu aurinko- ja tuulienergian avulla, jolloin kuivauksessa käytössä on bio­energia. Turvetuotannossa ovat käytössä edullisimmat mahdolliset menetelmät ja tuotanto on teollista ja tehokasta. Teollisella tarkoitan positiivisessa merkityksessä, jolloin työtuntia kohti mitattuna saadaan paljon energiaa talteen.

Puunkorjuu on poimintaa

Puunkorjuu metsästä bioenergiantuotannossa ei ole eikä siitä voi oikeastaan tulla yhtä ”teollista” kuin turpeen korjuusta. Energiapuu harvennuksilla kerätään poimintana laajalta alueelta ja kun metsä on hoidettu, siirrytään seuraavaan kohteeseen.

Harvennuksilta saatava energiamäärä hehtaaria kohti on kohtalaisen pieni ja se vaatii työtä. Kun tavoitteena on jättää isot ja tulevaisuudessa arvokkaat puut ja ottaa alta pienemmät, ei saanto harvennuksella voi olla suuri. Jos harvennusta tekevän koneyrittäjän palkka muodostuu vain tehdyistä kuutioista, palkka ei nouse suureksi.

Kun tehdään päätehakkuuta, siinä voidaan hyödyntää jälleen suurtuotannon etuja. Korjattavan puuston toivotaan toki olevan mahdollisimman suurelta osin tukkia, mutta kuitu ja energiapuu korjataan samalla tehokkuudella. Päätehakkuun yhteydessä tehtävä kannonnosto on lähellä ”tehokasta” tuotantoa. Siinä ongelmana on kantojen mukana siirtyvä maa-aines.

Vesi ei ole hyväksi

Kierto on metsäenergiassa hitaampi kuin turpeessa. Turve kuivataan ennen varastointia, jolloin turpeen energiasisältö on suuri. Puusta vettä pitäisi saada pois mahdollisimman paljon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jokainen vesilitra joka siirretään eteenpäin metsästä puuenergian mukana aiheuttaa kustannuksia viimeisimpänä lämmityskattilassa. 

Moni hakelämmittäjä pitää puunsa varastossa tien varressa ylivuotiseksi, jotta käytettävissä on haketukseen kuivaa tavaraa. Se olisi suositeltava tapa joka tapauksessa. Kun ylivuotista haketettavaa on riittävästi, polttoon ei tarvitse käyttää missään vaiheessa kosteaa tavaraa.
Pitkässä varastointiajassa on myös haasteita. Metsänomistaja myy puun pystyyn ja yrittäjä käy sen kaatamassa ja kuljettaa tien varteen kasalle. Lämpöyrittäjä taas haluaisi puun käyttöönsä vasta seuraavana vuonna, jolloin se olisi kuivaa. Jonkun eli yleensä lämpöyrittäjän on oltava hyvää pataa pankin kanssa, jotta hän voi maksaa metsänomistajalle puun ja koneyrittäjälle palkan vuosi ennen kuin lämpöyrittäjä saa palkan työstään ja aiheutuneet kustannukset katettua. Tässä välissä lämpöyrittäjän pitäisi maksaa vielä hakettamisesta ja kuljetuksesta.

Jos lämpöyrittäjä varmistaa rankakasat omaan lämmöntuotantoonsa, pitää kustannukset olla selvillä. Lämpö­yrittäjän on siis suunnitellessaan toimintaa ja ostaessaan haketta mietittävä, miten paketti rahoitetaan, jotta sitoutuneelle pääomalle saadaan myös korko.

Hake terminaaliin

Kun lämmitettäviä kohteita on runsaasti ja tiet hakekasoille huonoja, pitäisi haketettava tavara saada varastoitua terminaaliin. Useimmiten haketettavat kasat ovat metsäautoteiden varsilla odottamassa haketusta. Kun kasat ovat metsässä teiden varsilla, joissa ei ole normaalisti tiet auki, pitää hoitaa auraus. Haketus on nopea työvaihe. Kuljetukset ovat monesti hankalammat järjestää.

Paikallistalous 

Lämpöyrittäjyys tarjoaa monelle suomalaiselle elannon ja toisaalta lämpöä kiinteistöön ja lämpimän veden. Kansantalouden kannalta se on hyvin paikallista, jossa raha ei merkittävästi valu keskuksiin vaan jää paikkakunnalle.
Kateus vie tuhkatkin pesästä ja monissa kunnissa on taannoin torpattu paikallisten lämpöyrittäjien yritykset. Hankkeet ovat saattaneet olla pitkällekin suunniteltuja, kun hanke on juuttunut hallintoon. Kunnan ja paikallisen toiminnan kannalta lämpö­yrittäjä on kuitenkin ”kultakaivos”. Sinänsä rikastumaan on harva päässyt.

Metsät kuntoon

Lämpöyrittäjien aktiivisuus on omiaan osaltaan saamaan nuoret metsät kuntoon. Vaikutukset näkyvät etenkin lämpöyrittäjän lähiseudulla, koska hakepuuta ei kannata kuljettaa pitkälle.
Haketettavaa tavaraa nuorista metsistä ei kerry merkittäviä määriä eikä metsänomistajalle ensimmäinen harvennushakkuu ole tuottava lyhyellä jänteellä. Harvennuksen taloudellinen tulos on saatavissa vasta seuraavissa harvennus- ja päätehakkuussa. Harvennettu puusto saa tilaa ja järeytyy, jolloin tuloksena on laadukkaampaa ja arvokkaampaa myytävää metsänomistajalle.

Saanto ei ole suuri, mutta nykyisellä traktorikalustolla on mahdollista puhdistaa tienvarret ja peltojen reunat kuntoon liikennettä haittaavista puista. Tien- ja peltojen reunojen puhdistaminen aiheuttaa kustannuksia, mutta silti sekin työ pitäisi tehdä aika ajoin.

Rankaa vai oksineen

Rankatavarassa energiasisältö on parhaimmillaan. Jos haketetaan rankaa oksineen, kustannuksia on kertynyt jo ylimääräisistä kuormista metsässä. Tällöin edellytetään myös hakkurilta parempaa laatua. Rankatavarasta saadaan monesti normaalin pienen traktorihakkurinkin läpi laadukasta tavaraa. Erikseen ovat sitten järeämmät traktorihakkurit, joilla laatu on hyvää vaikka mukana olisi oksaakin.

Puhtaasti energiaa

Lämpöyrittäjien hankkimat kattilat ovat helppohoitoisia. Lämpöyrittäjän tavoitteena ei ole saada kattilahuoneesta puuha tai oleskelupaikkaa, vaan ansaita lämmittämisellä. Helppohoitoisuuteen, varmatoimisuuteen ja automatiikkaan siis panostetaan.

Ainakin pienten omakoti- ja maatilatason kattiloiden haaste on puhdistus. Pienet kattilat ovat saaneet testeissä hyviäkin arvosanoja, mutta hyötysuhde laskee, kun kattila likaantuu. Itse asiassa kattilaa valitessa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kattilan puhdistuksen helppouteen tai siihen että puhdistus tehdään automaattisesti. Jollei puhdistus ole helppoa tai automaattista, ennemmin tai myöhemmin se jää tekemättä ja hyötysuhde laskee.   

Seppo Pentti


Liittyvät aiheet