Aloituspakkauksia ja korjaussarjoja yrittäjyyteen –SYO 50 vuotta

Seppo Pentti

Suomen Yrittäjäopisto on perustettu 16.9. 1968 Kauhavalla ja tänä vuonna Suomen Yrittäjäopisto täyttää 50 vuotta ja viettää juhlavuottaan järjestämällä erilaisia tapahtumia. Seinäjoella järjestettiin ensimmäinen juhlavuoden Yrittäjäseminaari, jonka kohderyhmänä olivat maatilayrittäjät. Tilaisuuden aiheena oli Talouden hallinnalla parempaan hyvinvointiin.

Yrittäjäopiston rehtori Jorma Kukkeenmäki kertoi Yrittäjäopiston historiaa. Opisto perustettiin heti alkuun osakeyhtiömuotoon, ja toiminta alkoi vuoden kestäneellä yrittäjyyskoulutuksella. Tavoitteena oli palvella koulutuksilla kauppaa, palveluita ja teollisuutta. Opisto sai pysyvän toimiluvan Valtioneuvostolta 1976.

Yrittäjäopiston rehtori Jorma Kukkeenmäki kertoi Yrittäjäopiston kunniakkaasta historiasta. 

- Yrittäjyydellä on yhteiskunnallista voimaa ja siksi toimintoja laajennettiin. 1980-luvulla panostettiin esimerkiksi maatilayrittäjäkoulutuksiin, kun elinkeino tarvitsi sekä maatila- että monialayrittäjyyskoulutusta. Monialayrittäjyys täydensi maatilan valikoimaa ja moni koulutuksessa ollut aloitti koneurakoinnin tai tilamyynnin, Jorma kertoo. Yrittäjänä oleminen on vaativaa eikä siinä työssä voi pysähtyä vaan laittaa suunnitelmia toimeksi. 

Suurina muutoksina 2000- luvulta eteenpäin oli siirtyminen näyttötutkintoihin ja oppisopimuskoulutuksen aloittaminen. Suomen Yrittäjäopisto on tehnyt alusta alkaen valtionosuusrahoitteista koulutusta sekä aina erilaisilla panostuksilla maksullista palvelutoimintaa. Vuodesta 2010 alkaen aloitettiin kehittämään markkinaehtoisia koulutuksia kumppaneiden kanssa, ely-keskukset ja erilaiset yhteistyötahot esimerkiksi eri hankkeiden kautta tulivat tutuiksi. Maatilayrittäjien puolella verkostotoimintaa on kehitetty jo pitkälle ja esimerkiksi kyseisen juhlavuoden yrittäjäseminaarin yhtenä yhteistyökumppanina ovat Valion osuuskunnat. Yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitellaan erilaisia koulutuksia sekä oman henkilökunnan että yhteistyöyritysten tarpeisiin.

Suomen Yrittäjäopistolla on liikevaihtoa noin 6 miljoonaa ja henkilöstöä 75-80. Oma toimipiste on Kauhavalla ja vuokratiloissa ollaan Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Tämän lisäksi koulutustoimintaa järjestetään noin 50 paikkakunnalla tarpeen mukaan.

Koulutuksen tavoite on uudistaminen yrittäjämäisellä asenteella, jolloin koulutettavalle tarjottaisiin selkeä vaikutus tai hyöty ja koulutuksen tuloksellisuus näkyisi suoraan yrittäjän omassa työssä.

Maatilayrityksen tuloksellisuutta tarkastellaan monesti hehtaareita ja eläinmäärinä. Ne ovat helposti tarkasteltavia mittareita, mutta tärkeämpää on oma osaaminen ja sen kautta pääsy parempiin tuloksiin. Osaamisen kartuttaminen on investointi, jolla on mahdollista saada pysyvää kilpailuetua.

- Yrittäjä voi ehkä pohtia, että eikö hän jo osaa riittävästi. Aina on kuitenkin jotain kehitettävää omassa työssä etenkin liiketoimintaosaamisen puolella, Jorma vakuuttaa. Toisaalta myös eläinten kanssa touhutessa voidaan parantaa etenkin nurmien kuntoa. Tietoa on tarjolla ja tämän lisäksi pitäisi saada tieto sovellettua omiin olosuhteisiin.

Hallintaa talouteen

Suupohjan Osuuspankin pankinjohtaja Kyösti Kuusinen kertoi rahoittajan näkökulmasta, mihin yritysten pitäisi panostaa toiminnassaan

Kun maatalousyrittäjien määrä vähenee ja tilakoko kasvaa, osaamisen on kasvettava siinä mukana. Kun yritysten koko kasvaa, kasvavat samalla riskit, kun vastuu on harvemmilla hartioilla.

- Tämä taas edellyttää koulutuksen lisäämistä, kun virheliikkeisiin ei ole varaa. Nyt pitää tehdä oikeita asioita ja asioita oikein samaan aikaan. Kun investointeja suunnitellaan, pitää mielessä olla pitkällä tähtäimellä investoinnin kannattavuus ja tekeminen nyt ja lähitulevaisuuden maksuvalmius. Samaan aikaan mielessä pitäisi olla koko ajan varautuminen huonoon aikaan. Nämä kolme tukijalkaa pitää yrityksen toiminnassa, Kyösti esittelee.

Riskit, mitä ulkopuolelta aiheutuu, pitäisi pystyä kartoittamaan ja hallitsemaan. Toisaalta muutoksiin pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti, jotta kulut eivät kasva ja samaan aikaan yritys pysyy tuottavana.

Vaihe yksi

Jos tarkastellaan maatila- tai mitä tahansa yritystä ja sen elinkaarta, niin yksi tärkeimmistä hetkistä on sukupolvenvaihdos, tilakauppa tai yrityskauppa. Uuden yrittäjän aloittaessa ratkaistaan toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Jos hinta on oikea, säilytetään yrityksen liikkumavara ja kyky investoida. Jos yrittäjä lukitaan vuosikausiksi maksamaan velkaa ylihintaisesta yrityksestä, loppuu luovuus nopeasti. Jos hinta on oikea, säilyvät maksuvalmius, kannattavuus ja liikkumavara investoinneissa.

- Yrityksistä ja etenkin maatiloista maksettuja hintoja pitäisi kyseenalaistaa. Toisaalta myös verottajan linjaukset vaihtelevat, mikä ei ole tasa-arvoista. Tilakaupoissa pitäisi miettiä tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän ja visioida, miltä asiat silloin näyttävät.

Vuosittainen toimintasuunnitelma olisi myös syytä miettiä ja pohtia investointeja pidemmällä ajanjaksolla. Myös riskejä ja etenkin yrittäjän ja yrittäjäperheen tilannetta pitäisi pohtia tarkkaan ja laatia vakuutukset, varmistaa edunvalvonta ja tehdä testamentti. Avioehdosta on myös syytä puhua ja tehdä se, jos tilan tulevaisuus vaarantuu avioerotilanteessa.

Vaihe kaksi

Kun ensimmäisistä vuosista on selvitty, pitäisi yrityksessä alkaa suunnitelmalliset investoinnit ja kehittäminen. Investointien pitäisi olla järkeviä, suunniteltuja ja perusteltuja. Investointien pitäisi olla myös oikein mitoitettuja ja heti alkuun pitäisi olla selkeä näkemys, kuinka hanke viedään läpi

Tuotannon laajentaminen ja investoinnit edellyttävät laskelmia, miten käyttöpääoma riittää investoinnin eri vaiheissa. Maksuvalmiuslaskelmat on syytä tehdä useilla eri lähtötiedoilla ja lähtötiedot ja lopputulokset on syytä kyseenalaistaa.

- Suurin yksittäinen syy taloudellisiin ongelmiin on kustannuksiltaan ylimitoitettu ja väärin ajoitettu investointi. Jos investointi tehdään esimerkiksi kotieläinrakennukseen, sen valmistuttua tuotannon ylösajo pitää olla valmisteltu ja rakennus mielellään jo täynnä ensimmäisenä päivänä. Kun investoidaan ja laajennetaan tuotantoa, pitäisi osaamista kasvattaa, painottaa Kyösti. Määrää lisäämällä on mahdollista saada lisää tuottoja, mutta suuremmat vaikutukset ovat tuotannollisilla investoinneilla, jotka keventävät ja nopeuttavat työtä, jolloin työaikaa jää johonkin muuhun. Liikevaihdon kasvattaminen ei pelkästään voi olla tavoite.

Kolmas vaihe

Kun yritystoimintaa on pyöritetty useampi vuosi, voidaan puhua vakiintuneesta toiminnasta. Investoinnin ovat silloin yleensä maltillisia ja vieraan pääoman takaisinmaksuohjelmat ovat jo pitkällä. Vieraan pääoman osuus pienenee koko ajan ja poistot sekä lainojen lyhennykset ovat reippaita.

- Tässäkään vaiheessa ei pitäisi yritystoiminnassa herpaantua. Vaikka taloudellisesti ei olisikaan hätää, pitää tuotannon tehostamisesta pitää huolta koko ajan. Tavoitteena pitää olla kannattavampi tuotanto ja vakavarainen tila on haluttu asiakas pankissa, Kyösti kertoo.

Elinkaaren neljäs vaihe

Yleensä tämän vaiheen katsotaan olevan taantuvan yritystoiminnan vaihe, jossa reilu viisikymppisenä jo hieman hellitetään. Aina se ei kuitenkaan ole jäähdyttelyä, etenkin jos yritykselle on jatkaja tiedossa. Omistajanvaihdosta on syytä suunnitella pidempään, jotta kaikki asiat olisi otettu huomioon ajoissa. Jos tulevaisuus on selvä, tilan toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti.

Jos tilalla/yrityksellä ei ole jatkajaa tiedossa, pitää päättää, miten tuotanto saadaan siirrettyä seuraavalle omistajalle ilman ylimääräisiä jälkiseuraamuksia. Joskus ainoa vaihtoehto on ajaa tuotanto hallitusti alas mahdollisimman kannattavasti. Tässä vaiheessa lainaa ei enää ole tai lainamäärät ovat kohtuulliset ja velat kuittaantuva myynneillä.

- Pankin roolia yrittäjäkoulutuksessa voidaan pohtia, mutta yksi tärkeä asia on yrittäjien valmiuksien tukeminen. Kun tuetaan koulutusta, voidaan tarjota yrittäjille uusia valmiuksia ja jos yksikin ruma konkurssi voidaan välttää, on kustannukset säästetty, Kyösti pohtii.

Osaamiseen panostettava

Olavi Koskimäki Osuuskunta Maitosuomesta puhui Johtamiskoulutuksella euroja tilalle –aiheesta. Olavi muistutti olennaiseen keskittymisestä ja turhan monimutkaisten asioiden välttämisestä. Yksinkertainen on yleensä toimivaa.

Olavi Koskimäki Osuuskunta Maitosuomesta muistutti olennaiseen keskittymisestä ja turhan monimutkaisten asioiden välttämisestä. Yksinkertainen on yleensä toimivaa.

- Osaaminen ja asenne ratkaisevat monesti, miten yrittäjä menestyy. Osaamista pitää olla tuotannossa, mutta erityisesti liikkeenjohdossa ja niitä taitoja pitäisi kehittää jatkuvasti, Olavi painottaa.

Tavoitteellisuus on tärkeää kaikessa tekemisessä. Tavoitteet pitäisi asettaa riittävän etäälle, kauimmaiset 10 vuoteen, jotta on aikaa sopeutua. Myös yhteistyötaitoja tarvitaan yhä useammin, vaikka tilakoko kasvaa ja yhteistyötaitoja kannattaa harjoitella, jotta sopivat kumppanit löytyvät.

Maitotilalla pitäisi pohtia pääprosessien toimivuutta; maidon tuotantoa, hiehoja, rehun ja lannan käsittelyä ja ehkä yhä vakavammin tulevaisuudessa myös energiatuotantoa maatilamittakaavassa.

Erilaisia koulutuksia järjestetään yrittäjille ja esimerkiksi useimmat koulutuksissa olleet saivat lisättyä maitomäärää koulutusten avulla. Meijerin ja yrittäjän etu on, kun päästään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eroon virheistä tuotannossa. Kun löytää virheen eli jotain parannettavaa, niin ei voi enää kävellä epäkohdan ohi korjaamatta sitä.

Yrityskoulutuksessa olleet ovat myös kommentoineet, että eivät olisi selvinneet tuottajahinnan laskusta ilman koulutusta. Omalla tekemisellä maitomäärät ja samalla tulot kuitenkin pysyivät kohtuullisina.

Yrittäjät yhdessä

Maitoyrittäjien puheenvuoron käytti toiminnanjohtaja Henna Mero, joka kertoi viisivuotiaan yhdistys toiminnasta. Myös yhdistyksen puheenjohtaja maitotilallinen Juha Kantoniemi Ähtäristä oli paikalla. Nyt yhdistyksessä on 200 yrittäjäjäsentä ja 40 kannattajajäsentä

Maitoyrittäjien puheenvuoron käytti toiminnanjohtaja Henna Mero, joka kertoi viisivuotiaan yhdistys toiminnasta.

Yhdistyksen tavoitteena on saada positiivista kehitystä aikaan jäsenillä ja etenkin toisilta oppimista. Yhdistyksen tavoitteena on edistää etenkin laadullista kasvua yrittäjyyteen.

Lypsykarjatilallinen Juha Kantoniemi Ähtäristä kertoi oman tilansa esimerkkejä, miten koulutuksesta saadaan hyötyä.

- Etenkin kun yrityksen koko kasvaa, pitää todella miettiä asiat uusiksi, Henna muistuttaa.

Pienessä yksikössä virheet ovat monesti harmittomia ja ne voidaan jopa korvata enemmällä tekemisellä. Isossa kokoluokassa siihen ei ole varaa, että töitä tehdään uusiksi.

Erilaisia visioita voidaan pohtia ja tavoitteena kuitenkin pitäisi olla tehokas ja tuottava maitoyritys, tyytyväinen yrittäjä, terveet eläimet ja ympäristö

Henna kertoi kokemuksista KPI-mittareiden (Key performans indicator, suorituskykymittarit) hyödyntämisessä. Paljon on saatu vinkkejä muilta yrittäjiltä ja vierailut ulkomailla ovat olleet kannustavia. Kun keskusteluja käydään innostavan verkoston kanssa ja saadaan vertaistukea, helpottaa se aina myös omaa tekemistä. Yrittäjät voivat sparrata myös toisiaan, mutta ulkopuolinen ammattilainen osaa monesti puuttua oikeisiin asioihin herkemmin.

Henna kertoo, KPI-mittareiden käytöstä, joilla mitataan erilaisilla numeerisilla mittareilla onnistumista omalla tilalla. Kun mitataan joku arvo ja sen muutosta seurataan halutulla jaksolla (viikko, kuukausi, vuosi), voidaan numeerisesti osoittaa muutos. Numeeriset arvot auttavat keskittämään olennaiseen.

KPI mittareiksi otetaan muutama mitattava asia. Kun toimintaan keskitytään ja halutaan parantaa määriteltyä arvoa, keskitytään tuotantoon syvällisemmin ja joudutaan pohtimaan syy-seuraus-suhteita. Maitomäärään vaikutetaan esimerkiksi ruokinnalla, mutta myös esimerkiksi ilmanvaihdolla tai lämpimällä vedellä. Kun navetassa on toimivampi ilmanvaihto, raikkaammassa ilmassa eläimet voivat paremmin ja ne lypsävät enemmän.

Numeerisia arvoja voidaan ja niitä pitäisi tarkastella tavoitteellisesti. Tällöin nykyisestä tilasta halutaan päästä uuteen tavoitetilaan. Mitattavia arvoja voidaan muuttaa, mutta niitä voidaan myös lisätä. Toki turhaan monia mitattavia on rakentaa ja kerätä, koska moni mitattava arvo on myös riippuvainen muista tekijöistä. Sopivan mittarin käyttöönotto kertoo herkästi koko prosessista.

Tavoitteena mittareiden valinnassa on helppo ja visuaalinen ”näkymä”. Robottilypsyssä esimerkiksi arvoja saadaan automaattisesti näytölle. Kun mittareita katsotaan monesta paikasta, toimintaa viedään eteenpäin ja tällöin mielellään muutetaan tekemistä. Mittaamisen jälkeenhän halutaan tehdä muutos, joka vaikuttaisi positiivisesti tavoitteen suuntaan, joka on mielessä vuoden tai vaikka viiden vuoden päässä.

- Tiettyjä tavoitteita ja mittareita toki kannattaa miettiä hieman pidemmällekin ajanjaksolle, vaikka 10 vuoden päähän, jolloin tilan toiminnan kehittämiseen tulee pidempi perspektiivi. Mittaaminen ei ole toki pääasia, vaan se, että tehdään oikeita asioita, Henna jatkaa.

Mittaamiseen voidaan yhdistää myös vastuuta tekemisestä työntekijöille. Tällöin palkkaukseen liittyvät tulospalkkiot voidaan jakaa mittaustulosten perusteella ja saada työntekijät motivoitua parempiin suorituksiin. Mittareita voi olla motivoinnissa muutamia.

Räätälöidyt rehut

Myyntipäällikkö Heikki Ikävalko Hankkija Oy:n rehuteollisuudesta kertoi, että heillä on nyt Suomessa neljä tehdasta ja he ovat Suomen suurin rehuvalmistaja sekä viljaostaja. Vuosien varrella on kehitetty monia uusia tuotteita ja kehitetty projekteja, millä ollaan osaltaan parannettu karjan terveyttä ja siten samalla tuotosta. Monia tuotteita on kehitetty kotimaan tuottajille, mutta monista tuotteista on tullut myös menestyksekkäitä vientituotteita.

Tärkeää on tuntea lehmän fysiologia, jotta lehmä saadaan pysymään terveenä. Olennainen osa on tarkka ruokintasuunnitelma, mikä parantaa säilörehu käyttöä. Laaja rehuanalyysi ja määrätieto antavat lähtökohdan ruokintasuunnitelmalle. Kun tuotannon tavoitteet ovat selvät, voidaan sen perusteella ruokinta optimoida. Havainnot puutteista viedään viljelytoimenpiteisiin, joten tilannetta voidaan korjata tulevana vuonna. Kotoisten rehujen ja etenkin säilörehun riittävä laatu ja määrä ovat ruokinnan perusta, mutta täydennysrehuilla ja kivennäisillä saadaan ruokintaa korjattua paljonkin, jolloin tuottavuutta voidaan kasvattaa.

- Suunnittelulla on joka tapauksessa tärkeä rooli, jotta kokonaisuus saadaan toimivaksi, Heikki painottaa.

Hankkija rehuteollisuus tekee yhä useammalle tilalle ruokintasuunnitelman mukaisen tilakohtaisen rehuseoksen. Suomessa tilakohtaista seosta käyttää 500 tilaa, joille on laadittu yli 1500 erilaista reseptiä ja tuotetta.

Pienetkin tuotosparannukset tuntuvat koko vuodelle laskettuna isoilta ja mitä isompi karja, sitä suurempi on kerrannaisvaikutus maitomäärässä, pitoisuuksissa sekä terveydenhoidon kustannuksissa, parannuksilla ruokinnassa ja managementissa saadaan suuret taloudelliset vaikutukset.

Hyvä syönti tarkoittaa lähes poikkeuksetta hyvää tuotosta ja mitä maittavampaa rehu on, sitä paremmin se tuottaa. Kun rehua on jatkuvasti saatavilla, saavat lehmät aina ruokaa syödäkseen ja se lypsättää.

Omaa toimintaa voi parantaa

Juha Kantoniemi jatkaa oman tilan kokemuksista kertomista.

- Markkinat määräävät tilityshinnat kaikissa tuotantosuunnissa, joten ainoastaan oman tilan tuotannon kautta on mahdollista saada enemmän liikevaihtoa ja mahdollisuuden parantaa kannattavuutta, Juha pohtii.

- Entistä enemmän suunnittelun on perustuttava tuotannon tuottavuuden, tehokkuuden kasvuun ja kustannusten hallintaan ja optimointiin omalla tilalla. Omalla tilalla tuotannon on kasvettava laadussa ja määrässä, Juha muistuttaa.

Tilan kokoa voidaan tiettyyn rajaan kasvattaa, mutta yhä useammin tärkeää on huomata pienten yksityiskohtien merkitys. Kun ruokinta on tasapainossa, eläimet ovat terveitä ja tuottavia, kaikki on hyvin. Kun jotain poikkeavaa tapahtuu, reagointinopeus on entistä keskeisempi valtti. Yleensä kun jotain tapahtuu, monta muutakin asiaa tapahtuu samanaikaisesti ja lopulta on pieni kaaos. Tällöin yrittäjän itseluottamus on koetuksella ja tällöin johtamisen merkitys korostuu.

Kokonaisuuden hallinta edellyttää tietoa, missä mennään ja miten kaaoksesta päästään pois, vakaaseen olotilaan. Etenkin isoissa yksiköissä pienistä yksikkökustannusten noususta tulee isoja summia vuosittain. Toisaalta pieni säästö jossain, näkyy kerrannaisena nopeasti. 

Juha korostaa mittaamisen tärkeyttä. Mittaamisen jälkeen asetetaan tavoitteita, seurataan niitä ja reagoidaan. Tämän jälkeen asetetaan uudet tavoitteet, seurataan ja reagoidaan jälleen

Juhan tilalla on reilu 300 lypsävää. 260 nuorkarjaa ja viljelyssä on 468 hehtaaria peltoa. Tilalla on kahdeksan palkattua työntekijää. Vuosittain maitoa tuotetaan noin 3,25 miljoonaa litraa, kun lypsykertoja on kolme. Karjan keskituotos 11688 kg vuodessa, mikä on Tanskan tasoa. Kasvinviljely on ulkoistettu Nuivain Oy:lle, joka tekee myös naapuritilan konetyöt pellolla.

- Pitää muistaa, että ihmisten tekemisten kautta saadaan oikeita asioita tapahtumaan. Yrittäjä voi ehkä vielä helposti motivoida itsensä, mutta kaikki toiminta pitäisi saada motivoitua myös tekijöille. 80 % tuotannon ongelmista johtuu ihmisistä, Juha muistuttaa.

Mitä mitataan?

Maatilalla tilan toiminnan mittaamisessa voidaan käyttää monia mittareita. Mittarit kertovat monesti helposti mitattavan kohteen, mutta helppoja mitattavia kohteita löytyy lypsykarjatilalta muutamia, kuten kuiva-aineen syönti, mikä vaikuttaa tuotannon tehokkuuteen ja sitä myöden lypsettäviin litroihin. Konekustannukset voidaan laskea ja kun tiedetään korjattavat rehumäärät, voidaan niistä laskea rehun tuotantokustannus. Toiminnan kannattavuutta voidaan tarkastella kuukausittain ja vuosittain. Omalla tilalla voidaan käyttää myös terveysmittareita kuten juottovasikoiden päiväkasvua tai poikimahalvausten osuutta. Päiväkasvu ja poikimahalvaukset vaikuttavat nopeasti tuotannon taloudellisuuteen, koska jos vasikoista ei tule terveitä ja vahvoja, kärsii maidontuotanto myöhemmin. Samoin ummessa olevien lehmien terveys vaikuttaa poikimisen jälkeen maitotuotokseen.

Turvaa elämään

LähiTapiolan liiketoimintajohtaja Matti Hallia kertoi riskien hallinnasta. Talouden hallinnalla on suuri merkitys yrittäjän hyvinvointiin. Vakuutusyhtiöt ovatkin ottaneet isomman roolin, kun niistä on tullut elämänturvayhtiöitä. Tarkoituksena on helpottaa yrittäjien elämää ja tarjota lisäpalveluita, joilla ennaltaehkäistään vahinkoja. Riskejä vastaan vakuuttaminen on edelleen tärkeää, mutta myös muut palvelut, joilla voidaan ennaltaehkäistä tai pienentää vahinkoja ovat kaikkien etu.  

LähiTapiola on järjestänyt esimerkiksi Sankarikoulutusta, sammutin- ja farmarisäiliötarkastuksia, joilla vähennetään vahinkoja. Tarjolla on myös uusia terveystuotteita ja motivointikeinoja, millä saadaan ihmiset pitämään itsestään parempaa huolta.

Maatilalla on paljon riskitekijöitä ja etenkin henkilöturva on tärkeä. Maatilan toiminta halvaantuu lähes poikkeuksetta, jos avainhenkilö on poissa pelistä.

Maatiloilla sattuu tapaturmia, mutta myös masennus ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisiä. LähiTapiolan tavoitteena on nopea hoitoketju ja kokonaisedullisuus, jolloin yrittäjä saadaan nopeasti hoidon piiriin.

Systemaattista tekemistä

Tilaisuuden puheenjohtaja koulutuspäällikkö Päivi Mäkinen piti tilaisuuden viimeisen puheenvuoron ja tiivisti päivän puheenvuorot. Yrittäjän pitää osata monia asioita ja yrittäjän pitää myös johtaa yritystä oikeaan suuntaan. Neuvojia voidaan kuulla, mutta viimekädessä yrittäjä kantaa kaikesta vastuun. 

Tilaisuuden puheenjohtajana oli SYOagrin koulutuspäällikkö Päivi Mäkinen.

Yrittäjyyttä on myös käyttää toisten osaamista ja ammattitaitoa omassa yrityksessään. Oma aika ei riitä ja siksi monesti pitää ja kannattaa käyttää verkostojen osaamista. Yrittäjän pitää saada kehä tiiviimmäksi, jotta avainkumppanit ovat saatavilla.

- Tärkeää on seurata muutoksia ympäristössä ja reagoida niihin. Tilakohtaisia ratkaisuja pitää tehdä, jotta tila saadaan tuottamaan. Syy ja seuraussuhteita on syytä miettiä toistuvasti ja omaa yritystä pitää osata katsoa myös riittävän kaukaa, jotta näkee kokonaisuuden ja havaitsee muutostarpeet, Päivi päättää.